Vitsaa mulle!

kuva-6
Kärsimysnäytelmä on alkanut.
Ensimmäisessä kohtauksessa olen juuri kaivanut makkarin kynnyksen väliin jumittuneen edellisvuotisen pääsiäismunayllätyksen jalan. Nyt lapset haahuilevat etsien pääsiäispupun piiloittamaa suklaamunaa. ”Lämmintä, lämpenee, polttaa”. Muna löytyy. Käärö avataan.
Äidin omatunto korventuu ruvelle.
Viime vuonna lupasin, etten enää ikinä osta yhtään ”pääsiäispettymysmunaa” tai ”pääsiäiskärsimysmunaa”. Rikoin lupaukseni. Hävettää.
Söin neljäsosan lasten munasta. Suklaa oli syntisen pahaa. Pitää huuhtoa suu Jeesuksen verellä tämän jälkeen.
Mies yritti äsken lohduttaa itkevää vaimoaan. ”Ei me ostettu kuin yksi muna”.
Ei auta.
Laskeskelin, että Suomessa on noin 890 000 alle 15-vuotiasta. Jos jokainen heistä saa yhden munan, niin se tekee ihan v&/(€#sti ylimääräistä pskaa maailmaan. Lisäksi olen nähnyt, että kaupassa myydään yllätysmunia tiuttain.
Tunnustan teille kaikille,että olen tehnyt paljon syntiä ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein.
Omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni maailmaan syntyy lisää muovikrääsää. Muovia imetään suoraan maan uumenista ja viedään se suoraan roskikseen.
Omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni jossain Kiinassa ihmistä käytetään, jossain pääsiäisyllätystehtaassa aika pahasti hyväksi. Siellä alipalkattuna hän valmistaa bensahuuruisia yllätyksiä, jotta minä voin antaa lapsilleni ihania, unohtumattomia pääsiäiselämyksiä.
Ja minä menen ja ostan tämän roskan itselleni ihan tietoisesti. Ihan turha lässyttää ettei saisi syyllistää itseään. Ihan omasta mielestäni syyntakeisena tähän hyväksikäyttöön kun syyllistyn. Jos en tietäisi mitään mistään, niin tämä olisi eri juttu.
Mutta tiedän, että minun lapset ei kasvaakseen näitä yllätysleluja tarvitse. Osaan lisäksi keksiä heille ihania pääsiäisperinteitä ilman turhaa maailmantuhokoneiston ruokkimista. Mea culpa, mea culpa…
Yllätykset on roskiksessa. Synnistä muistuttaa enää bensanmakuiset röyhtäykset. Sekin vielä! Aion selvittää tutkiiko Evira suklaaseen muoviyllätyslelusta imeytyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Mistään hienosta sivumausta ei voi puhua, kun suklaa maistuu sokeroidulle bensalle tai paloöljylle.
No, mutta, hyvinhän tämä alkaa, sillä kärsimyshän kuuluu olennaisesti pääsiäiseen.
Siispä ruoskin tässä loppupäivän itseäni vitsoilla.

14 Comments

  1. Rosa
    24.3.2013

    Pääsiäinen on kärsimystä kun on pajulle allerginen! Noi munat, ja varsinkin ne yllätykset on niin roskaa! Onneksi saa niitä pieniä (ei onttoja) munia jotka on pelkkää suklaata, miksei lapset voisi etsiä vaikka niitä jos haluaa pitää siitä perinteestä kiinni? 🙂

    Vastaa
    1. Maria
      28.3.2013

      Jep, nyt mulla on ontot munat odottamassa. Pitäisi keksiä se sisältö vielä… Täällä alkaa pajun lisäksi katupölykausi, aaaatsiu!

      Vastaa
  2. Dee
    25.3.2013

    Siis Mignoneita meille vain ja ainoastaan! Itse olen sellainen herkkuhifistelijä, että jos haluan herkutella, ostan kunnon herkkua, en mitään mukasuklaata. Siitä se pahin kärsimys tulee, ostat jotain tavallaan turhaa ja sitten se on ihan hiton pahaa. Herkkujen ideahan on olla nautinto, eikö? Meillä ei syödä herkkuja syömisen takia, vaan siksi että ne on herrrrrkullisia 🙂
    Tämä ei nyt ihan hirveästi liittynyt tuohon sinun syyllisyydentuntoon, mutta tämä vaikutti sopivalta väliltä avautua noista halpissuklaiden hirveydestä 🙂 Lopettakaa oikeasti jo niiden valmistus.

    Vastaa
  3. Anu
    25.3.2013

    Ihana lukea touhujanne, tulinpa taas erittäin hyvälle tuulelle luettuani blogiasi 🙂 on se arki onneksi muillakin pienten kanssa itkunsekaista ,naurua , iloa, kasvamista ,tinttailua , rakkautta, sotkua,ja kaikkea siltä väliltä. Kiitos 🙂

    Vastaa
  4. Elina
    26.3.2013

    Tämäpä sattui sopivasti eilisiin pohdintoihimme mieheni kanssa siitä, kuinka paljon muoviroinaa lapsi suuhunsa laittaa heti pienestä pitäen. Vaikeaa on tietää mitä lelut sisältävät, missä on bisfenoli aata ja missä kenties jotain muuta myrkkyä. Tuohon suklaamunaikään ei olla vielä päästy, kun poika on vasta vähän yli 1 v. Ja huono omatunto on siitä, etten ole selvittänyt paremmin, mistä lapsen muoviastiat sun muut on valmistettu :/

    Vastaa
    1. Maria
      26.3.2013

      Jep. Sama täällä.
      Olen jo mennyt vähän pidemmälle tässä kemikaalihysteriassa. Tällä hetkellä eniten huolestuttaa rakennusmateriaaleissa käytetyt kemikaalit. Esimerkiksi muovimatoissa, mattojen liukuesteissä tai pohjissa, voi olla todella suuria määriä bisfenolia…
      Mutta yllätysmunattomuudesta en enää aio ottaa huonoa omatuntoa, keksin tilalle jotain muuta.

      Vastaa
  5. Leena
    27.3.2013

    ”Aion selvittää tutkiiko Evira suklaaseen muoviyllätyslelusta imeytyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC).”
    Hei Maria, tuo idea kuulostaa hyvältä. Alkoi itseänikin kiinnostamaan (ja huolestuttamaan..). Informoithan meitä lukijoita, jos saat jotain selville?

    Vastaa
  6. Taina
    29.3.2013

    Muistan että jo lapsena en voinut syödä joitain suklaamunia koska suklaa maistui niin kamalalta ja haisi muovilta (halvimmissa joulukalentereissa on myös ihan samaa kammottavaa muovisuklaata).
    Minusta nykyään on kyllä enemmän myös näitä parempia suklaamunia, näitä löytyy suht helposti kun ostaa vähän kalliimpia ja lukee esim. missä ne on tehty.
    Ps.Leivontakaupoista löytää munanmuotoisia muotteja, joilla voi itse tehdä suklaamunia vaikka sitten fazerin sinisestä ja itse laittaa yllätykseksi mitä haluaa. 🙂

    Vastaa
  7. Tupu
    2.4.2013

    Meillä lapset etsivät pöäsiäispäivän aamuna piilotettuja koristemunia. Niitä kerätään perinteiseen tuohikoriin. Korillisen munia löydettyään lapset saavat palkaksi oikeasta suklaasta tehtyjä suklaamunia, joissa ei ole helyjä sisällä, vaan ne ovat täyttä suklaata. Ja koristemunat ripustetaan isoon oksaan roikkumaan koristeiksi pääsiäispöytään. Hyvin tyytyväisiä ovat lapset tähän hommaan!

    Vastaa
  8. Maria
    2.4.2013

    No tämä on hyvä vinkki! Kokeilen heti ensi pääsiäisenä.

    Vastaa
  9. vieras
    9.4.2013

    hei! oli pakko tulla kommentoimaan kun huomasin iltalehdessä tänään uutisen että fazer vetää pois myynnistä noita pupu suklaamunia. niissä on havaittu makuvirhe, leluista on mahdollisesti irronnut makua suklaaseen..

    Vastaa
    1. Maria
      9.4.2013

      Yllätys! Haha, tämä oli päivän paras uutinen. Tai siis ei ollenkaan hyvä juttu, mutta olisi jännä tietää, mistä tämä epäilys on lähtenyt liikkeelle…

      Vastaa
  10. Maissi
    9.4.2013

    Tulin kommentoimaan suklaamunista, mutta joku toinen ehtikin ensin. 😀
    http://www.iltalehti.fi/ruoka/2013040916879471_ru.shtml

    Vastaa
    1. Maria
      9.4.2013

      Ihan mahtavaa! Mietin, että olikohan tämä minun ansiota, vai onkohan kovin moni muukin tehnyt valituksen?

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top