Sadonkorjuujuhla

kuva
Miniporkkanat maistui pienille

kuva 1
Papuja

kuva kopio 3
Olin juuri varaamassa aikaa lääkärille, kun muistin, että olenkin eilen syönyt hulluna punajuuria.
Vihaan tahraavien pikku juurekkaiden kuorimista, joten kokeilin, onnistuisiko satsi kuorimatta. Pesin punajuuret harjalla ja leikkasin kannat pois. Latelin naatit vieri viereen ja ladoin vuokaan, jonka pohjalla oli ripaus suolaa. Laitoin lastin 200-asteiseen uuniin noin tunniksi. Tarjoilin kermaviilikastikkeen ja vuohenjuuston kera.
Punajuuret uunissa:

  • kilo pestyjä punajuuria 
  • suolaa

 
Kermaviilikastike:

  • puoli purkkia kermaviiliä
  • 1 tl balsamiviinietikkaa
  • yrttejä, timjamia, ruohosipulia, basilikaa
  • 1tl hunajaa
  • ripaus suolaa

Koska lauantaina vietettiin lasten puutarhan sadonkorjuujuhlaa, ja lautasella oli punajuurien seurana tietenkin myös perunaa, vihreitä papuja, kesäkurpitsaa, härkäpapuja, kurkkua, paprikaa, tomaattia…
Viimeiset kasvimaan antimet korjattiin ja istutuspenkit laitettiin kasaan talkoovoimin. Tälle viikolle jäi vain viimeinen roudaus ja kiitoskirjeen laadinta sponsoreille. Sitten hetki muita hommia ja pian pitäisi alkaa suunitella ensi kesän projekteja.
Lasten puutarhan talkoisiin ilmestyi ilahduttavan paljon väkeä, etenkin lapsiperheitä. Kesällä olin jossain vaiheessa hieman huolestunut, sillä lasten työpajoissa ei ollut väentungosta. Mutta lauantaina sain selityksen. Lähialueen perheet ovat käyneet puutarhalla ihan omia aikojaan ja usein. Moni vanhempi kertoi, että kun lapset ovat saaneet päättää, on menty puutarhalle, eikä puistoon. Mahtavaa!

kuva kopio 2
Reino Nordin soitti ja lauloi

kuva kopio 7
Talkoolaiset

Sunnuntaina meillä oli minun ”siskon” lapsen ristiäiset. Pidin vauvaa sylissä! Pieni tuntui niin kummalliselta ja ihanalta, vaikkei siitä niin kauan ole, kun kuopus vielä oli vauva. Kuumettta kuumetta.
Koska viikonloppu meni menoissa, siivouspäivä siirtyi tälle päivälle. Aloitan aina lastenhuoneesta. Myönnän, meillä on ongelma. Leluja on liikaa. Menee vähintään tunti lattialla lojuvien lelujen noukkimiseen ja lajitteluun. Nyt lähtee kolme laatikollista leluja vinttiin.
Toivottavasti kukaan ei huomaa…
kuva 2
 

9 Comments

  1. rosa
    16.9.2013

    Olis ollut ihanaa päästä paikalle, mutta meillä juhlittiin lauantaina synttäreitä.. ja mä kun kuvittelin että niitä leluja oli jo tarpeeksi… :’) huoh!

    Vastaa
    1. Maria
      17.9.2013

      Voi ei, synttäreiden jälkeinen leluhyökkäysmasennus. Tiedän tunteen!

      Vastaa
  2. rosa
    16.9.2013

    Olis ollut ihanaa päästä paikalle, mutta meillä juhlittiin lauantaina synttäreitä.. ja mä kun kuvittelin että niitä leluja oli jo tarpeeksi… :’) huoh!

    Vastaa
  3. Tiina
    18.9.2013

    Ihanan värisiä kuvia! Ja erityisen ihana toi vika kuva! Tykkään lukee blogiasi koska se on niin positiivinen 🙂 Tuli muuten mieleen kysäistä sellasta et kuinka tulitte laittaneeks muksut ransk. kouluun eikä esim. espanjalaiseen päiväkotiin? Ja mikä sai mielen muuttumaan että tyttökin meni jo aiemmin (viitaten aiempaa postaukseen) eikä 3v.?

    Vastaa
    1. Maria
      18.9.2013

      Kiitos! Laitettiin lapset ranskikseen, koska se sattui olemaan vähän lähempänä kuin espanjalainen. Vanhempien mukavuudenhalu siis ensisijaisesti saneli lasten kohtalon. Tärkeintä on, että lapset voisivat kommunikoida espanjalaisten sukulaisteni kanssa. He kaikki puhuvat myös ranskaa, joten minulle on samantekevää, kumpaa kieltä lapset oppivat.
      Tytön päätin laittaa jo nyt päiväkotiin monestakin syystä.
      -Helppous -vien isoveljen joka päivä, miksen jättäisi siskoa samalla?
      -Raha. Töitä pitää tehdä.
      -Tyttö. Tyttö on luonteeltaan TODELLA reipas. Tässä on pitelemistä, hän haluaisi mennä kouluun viikonloppuisinkin. Hän on valmiimpi ryhmään kuin veljensä.
      -Ennakkoluulojen hälveneminen. Päivähoito ei tuntunut enää niin pelottavalta, kun olin viime vuoden ajan tutustunut pojan päiväkodin touhuihin.

      Vastaa
  4. Tiina
    20.9.2013

    kiitokset vastauksesta, mielenkiintoista! Oo olisin aatellu että se, et F ei oo niin tykännyt, ois saanu pitkittämään Ln menoa, mutta tyttöhän on vissii tosi vauhdikas! Hienoa! Ihastuin suloiseen Fideliin Iholla-sarjassa niin oon joskus miettiny et millanen hän nyt on. Jos sarjaan tehtäis joskus jatkoa, tyyliin 5v päästä, olisitko valmis uudestaan siihen? 😉

    Vastaa
    1. Maria
      20.9.2013

      En tällä kokemuksella lähtisi uudelleen samanlaiseen sarjaan. Mutta ihan pikkuriikkisen voin paljastaa, että jotain tv-juttuja on ensi vuonna tulossa!

      Vastaa
  5. Tiina
    22.9.2013

    Oho! & vau!

    Vastaa
  6. […] punajuuret uuniin kuorineen. Samasta syystä kuin kohdassa […]

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top