Olen puoliksi mamu, vaikka yleensä en edes muista sitä. Selailin vauvakirjaani ja tämä tuli vastaan. Juttu julkaistiin Viikkosavossa, kun minä synnyin. ”Heinäkuun 13. päivänä syntyi Kuopiossa tummatukkainen ja -silmäinen tyttö, jonka äiti on pohjoismaisen vaalea Helena ja isä etelämaisen tumma José” Hetkonen… sillä… nyt kuolen nauruun. Toimittajaparka on ollut niin järkyttynyt tästä etelämaisen tummasta miehestä,...
Ensimmäinen lukijakilpailu
Lastemme isoisoäidin seinällä isovelipuolen ensimmäinen joulukortista. Kortista katselee (silloin vielä pieni) isoveli tonttulakki päässään, veikeä ilme kasvoillaan. Alla lukee tikkukirjaimin: JOULU ON OVELA! Tuo joulukortti hipoo täydellisyyttä. Täten julistan ensimmäisen Kotitalouskriisi-blogin lukijakilpailun avatuksi. Kilpailussa haetaan parasta, hauskinta tai liikuttavinta joulukorttitekstiä tai runoa. Valitsemalleni voittajalle Veikkaus tarjoaa 40€ arvoisen Lippupisteen lahjakortin. Kilpailuaikaa on 5.12 asti....
Joulukalenteri
Vastustan lelukalentereita – Turhaa muovisälää. Leluja on tarpeeksi. Tavarakalenterit ovat kalliita. Etenkin kivat Lego-kalenterit, kun niitäkin pitäisi olla kaksin kappalein. Vastustan suklaakalentereita – Ei makeaa joka päivä! Lisäksi kaksivuotialle olisi tuskaa tietää kalenterin olemassaolosta ja hyväksyä, että luukun saa avata ja yllätyksen syödä vasta ikuisuuden päästä. Eli seuraavana aamuna. Kahden luukun ajallinen etäisyys toisistaan iheuttaisi...
Nukkekotiko vain tytöille?
Ruotsalainen lelujättti julkaisi sukupuolineutraalin lelukuvaston. Lastenpsykiatri Sinkkonen sanoo, ettei pojille kannata hankkia nukkekotia, koska poika todennäköisesti täyttää sen legoilla ja taisteluleikeillä. Olen eri mieltä. Ostakaa pojallenne nukkekoti. Talo- ja tilaleikki on hyvää sponttaania arkkitehtuurikasvatusta! Tällaiseksi perintönä saatu nukkekoti jäi eilisten leikkien jäljeltä. Kyseessä on juttujen perusteella Batman-linna, jossa pidetään eläinten kokous. P.S. Aamulla kysyin...
Tuike pimeydessä
Pimeys jysähti. Kaamosmasennus on jo ovella. Aamun ensimmäisten työmatkalaisten jäljiltä lätäköt leviävät sirpaleina pitkin katua. Kesä ja talvi eroaa. Riita jauhaa mustat lehdet ja rusahtelevat korret. Yhteinen astiasto on paiskattu maahan. Mutta aivan pian sataa ensilumi! Ja peittää jäljet. Erotuomio valkoisella paperilla, valkoisessa kirjekuoressa. Se on talvi nyt, ja ensi kesä on uusi kesä. (Innostuin...
Soo soo
Kaikki ovat kai jo nähneet suomalaisten pikkulasten kiipeilyvideon? Arvasin, että linkki on hyvä, joten pitkitin nautintoa. Katsoin videon ensimmäistä kertaa vasta äsken. Sain parhaan mahdollisen aloituksen maanantailleni. Tekisi mieli näyttää pätkä myös naapurin lasten isoäidille, joka jaksaa aina pihalla kauhistella meidänkin lasten touhuja. ”Ai kamala, en voi katsoa” hän sanoo ”ennen ei kyllä annettu lasten...
Metodinäyttelijä
Lukion jälkeen pohdin kolmea uravaihtoehtoa: näyttelijä, lääkäri ja arkkitehti. Päädyttyäni arkkitehtiosastolle huomasin, että tässä ammatissahan voi yhdistää ainakin kahta edellämainituista ammateista. Lähestymiseni suunnittelutehtäviin muistuttaa näyttelijän työtä. Eläydyn rooleihin. Jos olisin lapsi, miten näkisin tilan? Entä jos olisin kiireinen liikemies, millaisia reittejä kulkisin? Entä jos kantaisinkin siivoojan uniformua? Kotityöt. Ne pirulaiset ovat minulle ylitsepääsemättömiä. Ainoa...
Helppo sunnuntai
Anna-Stiina Nykänen jätti minut sanattomaksi. Tekstin luettuani ajattelin, etten voi enää kirjoittaa tätä blogia. Milloin lapsen yksityisyys alkaa? Miksi vauvan kakkaa saa vertailla, mutta kahdeksanvuotiaan kakka on tabu? Onko niin, että pala palalta luovutamme jälkeläistemme yksityisyyden osasia lapsen itsensä haltuun? Mutta äitiys on minun yksityisasiani. Vai onko? Yritän tästä eteen päin kohdistaa näkökulmani tarkemmin....
Lempparipelit ja lahjavinkki
Isoisäni 40-luvun lopussa teettämä kymmenen hengen ruokapöytä on ollut kotonani koko elämäni ajan. Voisi sanoa, että olen kasvanut pöydän äärellä aikuiseksi. En ole kuitenkaan onnistunut menettämään rakkauttani lautapelejä kohtaan. Ruokapöytä on kotimme sydän ja aivot. Sen äärellä käydään läpi ilot ja murheet, syödään, kiukutellaan ja lopuksi tehdään sovinto ja pelataan. Lasten kanssa pelaamme yleensä joka viikonloppu...
Napanuoran nirhaaja
Isänpäivä meni. Tiedän, olen aina myöhässä näissä teemajutuissa. Mutta isänpäiväviikonloppu oli kiireinen. Tytön päiväkotiryhmä kutsui isät perjantaina kakkukahveille. Lauantaina poika ei malttanut pidätellä opettelemaansa isänpäivärunoa, joka tuli ulos ranskaksi. Sunnuntaina juhlittiin vielä isoisät ja avattiin postin tuomat isänpäiväterveiset. Parasta antia oli miehen kolmasluokkalaisen pojan lähettämä runokokoelma. Vihkossa oli koko 3A-luokan kirjoittamat isänpäivärunot. Kokoelma edustaa...