Kun olin lapsi, vietin puolet kesistäni Barcelonassa. Siellä kävimme aina golf-klubilla, jossa oli valtavat merivesiuima-altaat. Altaiden välissä oli tiheä pensasaita. Toinen puoli oli kielletty alle kuusitoista vuotiailta. Myös toinen golfkerhon ravintoloista oli K16.
Vaikka olenkin siis kasvanut lapsikieltojen ympäröimänä, häkellyin viime keväänä.
Twiittasin aiheesta, kun satuin kulkemaan talon ohi. Twiitti levisi somessa ja sitä kommentoitiin paljon. Sitten soittivat iltapäivälehdet ja Maikkari.
Lainaus Iltalehdestä:
”Arkkitehti Maria Nordinin Yhdysvalloista Suomeen muuttanut ystävä halusi löytää asunnon Helsingin keskustasta.
Nordin tarjoutui tulemaan ystävän kanssa katsomaan hyvältä kuulostavaa kohdetta Helsingin Eirassa. Yksityisnäytöstä oli sovittu etukäteen puhelinsoitolla.
Nordinilla oli mukanaan oma pieni lapsi, joka oli rattaissa. Rattaat eivät ensin näkyneet asuntoa näyttämään tulleelle henkilölle, kun hän avasi muhkean ulko-oven. Juuri tuolloin lapsi inahti rattaissaan, jolloin asunnon näyttö keskeytyi heti portaille.
– Meille sanottiin, että taloyhtiö on kieltänyt eläimet ja lapset. Ja vielä tässä järjestyksessä, Nordin kertaa tapahtumia viime vuoden keväältä.
Naisia ei päästetty ulko-ovea pitemmälle.”
Näin todella tapahtui. Iltalehti epäili, että lapsikielto oli veruke, koska ystäväni oli jostain muusta syystä epäsopiva vuokralainen. Ystäväni on 40-vuotias tohtori ja yhden kuusivuotiaan lapsen äiti. Aviomies on johtavassa asemassa suomalaisessa suuryrityksessä, joka maksaa perheen vuokran. Vuokranantajan unelma siis!
Iltistä syvemmin aiheeseen tutustui Maikkari, joka soitti taloyhtiön omistajalle. Taloyhtiön omistaa yksityishenkilö, joka on neljänkymmenen vuoden ajan vetänyt linjaa: ei lapsia tähän taloon.
Ymmärrän valinnan täysin.
En golfklubillakaan koskaan haikaillut toiselle puolelle aitaa. Ihmettelin pensasaidan raoista, kuinka ihmiset jaksavat maata aurinkotuoleissaan hiiren hiljaa, vaikka vieressä on valtava uima-allas, jonne voi hypätä pommilla! Ja miten ihmeessä samat ihmiset jaksavat tuhlata päivänsä viiden ruokalajin menua läpi tarpoen, kun ikkunoista siintää vapaus, valtavat nurmikentät, meri, ja taas se valtava allas, jonne voi hypätä pommilla.
Lapsikielto vuokra-asuntoa ystävälle etsiessä yllätti täysin. Mutta jos jollain ihmisellä on todella niin vaikeaa olla lasten lähettyvillä, niin on kaikille parempi, ettei samassa taloyhtiössä asu kakaroita. Jokaisella on varmasti omat syynsä, miksei kestä ikkunan alla ilosta kiljuvia lapsia tai itkeviä pullaposkia lohduttavaa äitiä. Ehkä ne ovatkin ne rakastavat äitit, jotka on kielletty. Eikä syy ole aina viha.
Lapsettomuuskriisissä eläminen avasi omat silmäni. Lapsettomuuden tuska on kamala, sanoinkuvaamaton. Itse en päässyt siitä koskaan yli, vaan sain lapsia. Jos en olisi tullut äidiksi, tiedän missä nyt asuisin. Ja maksaisin itseni kipeäksi vuokrasta, eikä se silti peittäisi pahinta kipua.
Ihmisiä on niin monenlaisia.
8.8.2014
Joo, ja jos mä en ois koskaan saanut miestä, asuisin talossa missä miehet on kielletty! 😀
9.8.2014
Hah! Samoin kai!
8.8.2014
Itsellä kaks lasta mutta ymmärrän tosi hyvin heitä, jotka maksavat lentokoneessa extraa siitä että saa istua kaukana lapsista, samoin kuin lapsilta kielletyistä hotelleista ja niin, siis myös kodista. En suoraan sanottuna itsekkään haluaisi asua lasten seinänaapurina. Ja kaikilla pitäisi olla oikeus kotirauhaan etenkin jos on massia jolla se voidaan taata. Tuskin lapsiperhekään haluaa asua taloyhtiössä jossa lapsista ei tykätä.
9.8.2014
Jos muuttaisin kerrostaloon, haluaisin ”kyylävapaan” taloyhtiön. Siis sellaisen, jossa toisten asiat eivät kävisi kenellekään omia asioita tärkeämmiksi.
9.8.2014
Kyllä. Tällaisessa talossa on mukava asua! Meillä on loistavat naapurit. Heistä kirjoitankin pian.
9.8.2014
Mun mielestä tää on vaan jotenikin niin periaatteellisesti väärin. 🙁 kaikkihan me ollaan oltu lapsia joskus, meluttu ja itketty. Toisaalta ymmärrän sen, että jokin paikka on lapsilta kielletty.
Mutta silti, lapset on tulevaisuus. Sekin täti,joka syvään huokaisten ja pahasti mulkaisten ei tehnyt minulle ja 2 lapselleni (nuorin rattaissa) tilaa kauppakeskuksen hississä (oli muuten aivan yksin siinä kymmenen hengen hississä), voisi hieman ajatella. Nuo pienet pallerot,jotka ihme kyllä olivat sillä hetkellä hiljaa ja kiltisti, maksavat joskus kiukkuisen tädin eläkkeen.
Tai tämä vihainen naapuri, joka tuli ovelle huutamaan kun oltiin kylässä alkuillasta. Kuulemma kamala meteli. Oli lapset vähän ihmeissään miksi setä on noin vihainen. Ja taas, lapset olivat aivan rauhassa.
Huoh. Ehkä näille ihmisille tuollainen taloyhtiö sopii.
11.8.2014
Asun lapsikielteisen talon naapurissa ja mielestäni olisi tosi hyvä juttu, jos lapsia karttavat saisivat oman ”lintukodon”. Syythän tunteisiin voivat olla monet…
Jos olisin tiennyt asuntoa ostaessani, että naapuritalo on täynnä lapsia inhoavia ihmisiä olisin jättänyt asunnon ostamatta. On raskasta saada vihaisia katseita, huutoa turhasta yms. Karttelen omaa pihapiiriä, koska en halua mieltäni / lasten mieltä pahoittaa turhasta.
Onneksi meidän talossa on ihania ihmisiä. Hyvät naapurit ovat kultaakin kalliimpia.
12.8.2014
Totta. Hyvä näkökulma!
13.8.2014
Katsoin tänään ensimmäistä kertaa Keidas-ohjelmaa ja täytyy sanoa, että sovit tuohon ohjelmaan tosi hyvin. En ymmärrä mitään puutarhanhoidosta, mutta ohjelmaa oli kiva katsoa! Vaikutat mukavalta ihmiseltä 🙂 Kaikkea hyvää ja siunausta perheellenne.
13.8.2014
Kiitos, tulin iloiseksi! En edes tiennyt että se vielä pyörii telkkarissa. Kaikkea hyvää sinnekin!
14.8.2014
Ikävä tilanne tietysti ystäväsi kannalta, mutta näin se vaan menee, että yksityiseen omistusoikeuteen kuuluu mm. oikeus päättää omaisuuden käyttöön liittyvistä asioista. Ja jos taloyhtiön osakkeenomistajat ovat tällaisen linjanvedon tehneet, että ei lapsia, niin heillä on siihen oikeus. Ihan eri asia olisi tietenkin sitten, jos kyse olisi jostain kaupungin vuokra-asunnosta tms. kohteesta, jota jollain lailla tuetaan julkisin varoin.
Aika turhaa minusta päätöksen taustalla olevien syiden spekulointi tai ko. päätöksen taivastelu. Meitä on moneen junaan, eikä se tosiasia tule ikinä muuksi muuttumaan…
14.8.2014
Se jäi vielä sanomatta, että ihan hyvä vaan, että lapsikielteisille ihmisille on tarjolla tällaisia asuntoja! Mielenkiintoinen kysymys tosin on se, että mitä tapahtuu, jos talossa jo asuva henkilö tulee raskaaksi. Saako hän häädön, ottaako taloyhtiö asunnon haltuun, vai mitä tapahtuu? 😀
14.8.2014
Tätä minäkin olen pohdiskellut, mitä tapahtuu, jos tulee raskaaksi? Luulen, että taloon ei oteta asumaan ketään, joka kuuluisi riskiryhmään… Eli aika iäkästä väestöä taitaa asua. Toisaalta, asunnot oli valtavan isoja. Onpa sitten tilaa käpytellä huoneesta toiseen silittämässä pöytäliinoja… Ja tosiaan hyvä vaan, että on vaihtoehtoja!
14.8.2014
Missa tama mahtava talo ja miten paasee asumaan? Onko jonoa?
Tallaisia pitaa saada lisaa. Lapset ei kuulu kaupunkien keskustoihin.
14.8.2014
Talo on ikävä kyllä aika lailla keskustassa.
16.8.2014
Miten sä jaksat vouhkata tällaisesta pitkin mediaa? Jokaisella on oikeus valita vuokralaisensa, ja tästä lapsikiellosta on varmasti puhuttu jo näyttöä sovittaessa, mutta väksisin sitten veit sinne vaunussa kakarasi. Ihan totta, kaikkien elämä ei pyöri just sun lapsiesi ympärillä, vaikkei lapsivihaaja olisikaan.
Annetaan edes jossain olla rauhassa tältä pyhä äiti -saasteelta, jookos? Voit myös itse osoittaa, että lapsien kieltäminen on turhaa – esim. opettamalla omat lapsesi käyttäytymään asianmukaisesti kussakin tilanteessa, eiks niin?
18.8.2014
En ole kyllä koskaan vouhkannut. Kunhan twiittasin asiasta, joka oli mielestäni kiinnostava.
En tuominnut, en kritisoinut. Kirjoituksessanihan totean, että on hyvä asia että on mahdollisuus valita. Jos itse tietää, ettei kestä lapsia lähellään, parempi kaikille, ettei niitä pyöri naapurissa.
Asunnon omistajan kanssa puhuimme puhelimessa kolme kertaa ennen näyttöä. Ei ollut puhetta lapsista. Tästedes vastaavassa tilanteessa ilmoitan kyllä mahdollisista lapsista.
Lapseni osaavat käyttäytyä todella hyvin. Eikä lapsikieltoa silti tarvitse poistaa. Jotkut eivät kestä lapsia lähellään, vaikka kakarat kuinka hyvin käyttäytyisivät. Ihmiset ovat niin erilaisia.
19.8.2014
Aina joku vetää herneen nenäään ja alkaa asiattomasti kritisoimaan. Oli pelkästään mielenkiintoista kuulla että tällaisiakin rajoitteita on. Ja kyllä se elämä saisi minun puolestani pyöriäkin lasten ympärillä, ei yksin Marian, vaan KAIKKIEN lasten ympärillä. Suomessa ei todellakaan liikaa lapsia arvosteta vaikka heissä on tulevaisuus.
19.8.2014
Kiitos Sari!
19.8.2014
Olen itsekin kärsinyt kun pikkuvauva huutaa joka aamuyö alakerrassa, on kuin joku huutaisi suoraan korvan vieressä. Mene siinä sitten töihin virkeänä aamulla. Ja niin se on, että nykyään kahden lapsen äitinä tiedän että oman lapsen itku on ihan eri asia kuin vieraan, tosin ymmärrys yleensä lapsen itkua kohtaan lisääntyy mutta kuitenkin. Asun omakotitalossa ja tänne onneksi ääntä mahtuu. Kerrostalo voi olla aina vähän hankala kun erilaisia ihmisiä asuu naapureina. Koiran haukkuminen ja musisointi (varsinkin jatkuva) ovat myös ääniä, joita ei siedetä. Olen sellaisessakin talossa asunut, jossa eläinlääkäri jätti oman koiransa haukkumaan ja ulvomaan yksin koko päiväksi, poliisillehan siitä soitettiin ennen pitkää.