Bloggaajalta, joka tekee mitä tykkää

Hupsistakeikkaa. Mulla on ollut vetäytymisen kausi. Taas tai vieläkin.

View this post on Instagram

Huomenta! Äitienpäiväkukkia jokaisessa huoneessa.

A post shared by Maria Nordin (@marianordin.fi) on

Suurimman osan ajasta olen maailman sosiaalisin, mutta välillä minun on ihan pakko vetäytyä. Tällainen ambivertti olen ollut lapsesta asti.
Sosiaalinen puoliskoni voi potrasti. Kotinurkillani kävellessä tervehdin joka toista vastaantulijaa. Laihempaa on vetäytyjällä. Lapsena saatoin olla päiväkausia ilman leikkiseuraa, ihan omasta tahdosta.
Mutta missä ja milloin voin nykyään olla yksin, kun päivisin on työt, iltaisin lapset ja perhe pyöritettävänä? Blogi, ja te lukijat,  olette ainoita, jolle voin halutessani kääntää selkäni. Anteeksi ja kiitos!
Olen viime päivinä naureskellut Valion luomumaitomainokselle, jossa vihjattiin että luomumaitoa tuottavat lehmät ”tekevät mitä tykkäävät”. En usko. Tai sitten en vain ymmärrä nautamaista mielenlaatua. Miten kukaan jaksaa tehdä samaa päivästä toiseen ja vuodesta toiseen? Minusta on epäuskottavaa, kun bloggaajat kertovat kirjoittavansa omasta halustaan ja harrastuksena, vuoden jokaisena päivänä.
Bloggaajat kirjoittavat tiuhaan, jotta google Analyticsin lukijamääristä kertovat käyrät pysyisivät paksuina. Kun käyrät ovat korkealla, saa kirjoituksista enemmän rahaa.

View this post on Instagram

Nykynuoriso. Kiinaa ranskaksi.

A post shared by Maria Nordin (@marianordin.fi) on

En haluaisi kirjoittaa vain velvollisuudentunnosta. Tai rahasta. Silloin kun kirjoitan, haluan kirjoittaa! Ja jos ei ole aihetta tai fiilistä, ei tekstiä heru.
Itselläni on rasitteena ajoittain ilmenevä (blogi)eksistentiaalinen kriisi. Tyyliin, että mikä on elämän tarkoitus, mitä järkeä on missään. Kuulumispostaukset tuntuu höttöisiltä. En käy viikottain kynsihoidoissa tai shoppailemassa, joten sellaisista en saa täyttöä blogiin.

Mutta kyllä tämä tästä! Tunnen tuuli muuttaa suuntaa. Jos vetäytyy liian pitkäksi aikaa, saattaa lässähtää. Toivottavasti se ei vielä ole horisontissa.
Terve taas ja hyvää sunnuntaita!

8 Comments

  1. Katinka
    19.5.2015

    Tauot on ok. Eihän sitä voi jaksaa joka hemmetin päivä blogata ja on hyvä kääntää selkä. OLLA.
    Olet hatun noston arvoinen bööna. Kirjoitat raikkaalla tavalla asiaa ja kepeästi asian vierestäkin. Säilytä tyylisi lyyli.

    Vastaa
    1. maria
      20.5.2015

      Hih. KIITOS! 😀

      Vastaa
  2. Tia
    20.5.2015

    Kuvailitpa osuvasti mitä itsekin välillä mietin. Ja hienot nuo taustalla näkyvät kasvitaulut!

    Vastaa
    1. maria
      21.5.2015

      Kiitos! Kasvitaulut tein maisema-arkkitehtuuria opiskellessani. Piti maalata 40 kasvia herbarioon…

      Vastaa
  3. juujo
    21.5.2015

    Myös lukijana ymmärrän tauot! Blogisi on hyvää luettavaa juurikin siitä syystä ettet kirjoita pakonomasta ja lukijoita saadaksesi. Aiheesi ovat tärkeitä ja rakkaita selvästi ja sen huomaa. Huikea tyyppi olet!

    Vastaa
    1. maria
      22.5.2015

      Huh, huojennus. Kiitos palautteesta! Lämmittää ja kannustaa.

      Vastaa
  4. Suvi
    2.6.2015

    Samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa! Lukijana tulee helposti blogiähky, jos joka toinen päivä tulee postaus ja ei ehdi vaikka viikkoon käydä lukemassa. Sitten siitäkin tulee suorittamista kun koittaa saada kuitattua kaiken luetuksi. Sulla on just hyvä tahti, eli kirjoitat kun siltä tuntuu. 🙂

    Vastaa
    1. maria
      2.6.2015

      Jes! Kiitos!

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top