Liha ja maito suurimmat ftalaattien lähteet ruokavaliossa

Vegaanihaasteeseen osallistuja on saattanut vähentää merkittävästi muovin pehmentimien eli ftalaattien saantiaan. Kyseessä on positiivinen asia, sillä ftalaatit luokitellaan hormonaalisiksi haitta-aineiksi.

Ftalaatit ovat kemiallisia aineita, joita käytetään monissa esineissä ja aineissa tuomaan tuotteelle erityisiä haluttuja ominaisuuksia. Ftalaatteja käytetään monissa muovimateriaaleissa tuomaan joustavuutta ja taipuisuutta. Ftalaatteja käytetään myös kosmetiikassa ja esimerkiksi torjunta-aineissa.

Eniten käytetty ftalaatti on bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP). Muita terveyden kannalta kyseenalaisia ftalaatteja ovat dibutyyliftalaatti (DBP), bentsyylibutyyliftalaatti (BBP), di-isodekyyliftalaatti (DiDP) ja di-isononyyliftalaatti (DiNP).

Ftalaatit kerääntyvät rasvaan — niin ihmisen elimistössä kuin ruuassa tai kosmetiikassa. THL:n sivulla sanotaan tosin, etteivät ftalaatit ole biokertyviä. Ihmisen rasvakerros toimii kuitenkin tehokkaana ”ftalaattinieluna”. Mitä enemmän elimistössä on rasvaa, sitä enemmän ftalaatteja voi kehoon kertyä.

Ftalaatteja maidossa ja lihassa

Maito ja liha ovat useiden tutkimusten mukaan keskimäärin ftalaattien suurimmat lähteet suomalaisten ruokavaliossa.

Altistumistieto, joka ftalaateista on kirjoitettu perustuu kansainväliseen tieteelliseen kirjallisuuteen ja sen mukaan ruoka, varsinkin rasvainen ruoka, on merkittävin altistuslähde. Tässä tapauksessa altistus pitää ymmärtää systeemisenä altistuksena, eli sinä osuutena, joka on imeytynyt ihmisen elimistöön joko keuhkojen, ruuansulatuskanavan tai ihon kautta.

Hannu Kiviranta / THL

Suurimpia ftalaattien lähteitä ovat maitotuotteet, kuten rasvaiset juustot, jogurtit ja etenkin voi, sillä siinä on suurin rasvaprosentti. Maitotuotteiden sisältämät ftalaatit ovat todennäköisesti peräisin useista lähteistä.

Ftalaatteja voi olla lehmille syötetyssä ravinnossa, sillä ftalaatteja on yhdyskuntalietteestä valmistetussa pelloille levitettävässä lannoitteessa. Lehmien vesi voidaan kuljettaa PVC-letkuja pitkin, jolloin lehmä juo veteen joutuneet ftalaatit. Myös lehmille syötetyt lääkkeet tai lisäravinteet voivat sisältää muovin pehmintimiä.

Suurin osuus ftalaateista imeytyy maidon rasvaan lypsykoneiden maitoputkista. Osa ftalaateista liukenee maidon rasvaan tuotantolaitosten laitteistoista ja niiden osista, kun maidosta jalostetaan eri maitotuotteita. Viimeiset ftalaatit saadaan pakkausmateriaaleista.

Ftalaattien käyttö muuttuu nopeasti erilaisten rajoitustoimenpiteiden johdosta ja senkin takia kovin tarkkaa kuvaa altistumisesta on haastava antaa.

Hannu Kiviranta / THL

Lihassa ftalaatteja on etenkin rasvaisissa osissa ja lihoissa. Lihaan ftalaatit joutuvat osin samojen lähteiden kautta kuin maitoon. Todennäköisesti osa ftalaateista on peräisin käsittelyprosessista. Näin ollen on mahdollista, että lihajalosteet sisältävät täyslihaa enemmän ftalaatteja. Lihan kohdalla on tosin vielä epäselvää, mistä kaikista lähteistä ftalaatit imeytyvät lihaan.

Liikaa ftalaatteja lapsen lautasella?

Tällä hetkellä terveen aikuisväestön keskimääräinen altistumistaso alittaa hyväksyttävän päiväsaannin, mutta THL:n mukaan lasten kohdalla rajat saattavat ylittyä. Myös paljon kosmetiikkaa tai lääkkeitä käyttävät tai sairaalahoidossa olevat saattavat saada liikaa ftalaatteja.

Ftalaattien epäillään vahvasti aiheuttavan vauvojen sukupuolielinten epämuodostumia sekä heikentävän miesten sperman laatua. Ftalaattien haittoja käsittelevän tutkimustiedon lisääntyessä on kohdallaan kysyä, ovatko ftalaattien saannin raja-arvot kohdallaan, ja kuinka lasten ftalaattien saantia voitaisiin rajoittaa niin, että arvot eivät varmasti ylittyisi.

Lähteet:
THL
Huffington Post
MTK

3 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top