Hengenvaarallisia kontteja myös Suomessa

Terveydelle vaarallisia konttikaasuja on löydetty tutkimuksissa myös Suomessa. Vuonna 2010 Helsingin Vuosaaren satamassa mitattiin 289 konttia. Desinfiointikaasuja useammin konteista löydettiin teollisuuskemikaaleista peräisin olevia kaasuja.

Kaasujen kirjo oli niin laaja, että niitä oli mahdoton arvioida etukäteen. 18 prosentissa konteista kaasupitoisuus ylitti työsuojeluarvot. Kahdessa kontissa sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut välittömän hengenvaaran. Toisessa kontissa oli paperirullia, ja löydetty kaasu oli rikkihiili. Toisessa oli sekalaista lastia, ja se sisälsi dikloorietaania. Kaasupitoisuuksiltaan työsuojeluarvot ylittävissä konteissa oli lastina esimerkiksi appelsiineja, viiniä, elektroniikkaa, auto, kirjoja ja puuleluja.

Suomeen pitäisi saada kansallinen toimintamalli, miten tämä työturvallisuus- ja kuluttajariski tulisi hoitaa, sillä Suomessa ei ole tällä hetkellä konttien käsittelyä ja purkamista koskevaa työturvallisuusohjeistusta. Ohjeita ei ole voitu laatia, koska riittävää tietoa kaasujen esiintymisestä ei ole ollut – ei myöskään mittausmenetelmistä, joiden avulla niitä voi havaita. Lisäksi kaasujen pitoisuuksia alentavasta tuulettamisesta eri olosuhteissa on puuttunut täsmällistä tietoa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkija Tuula Kajolinnan mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa konteista on havaittu noin 80 kemiallista ainetta. Niistä 60:lle on määritelty työhygieeniset raja-arvot, joita työpaikan hengitysilma ei saa ylittää. Yhdessä kontissa voi olla kymmeniä kaasuja erilaisina pitoisuuksina. Selvityksissä pienehköilläkin otannoilla on löytynyt kontteja, joiden sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut akuutin myrkytyksen ja jopa hengenvaaran. Konteissa esiintyy useimmin noin 15 torjunta-ainetta, ja joukossa on mukana myös kokonaan kiellettyjä aineita.

Kajonlinna toimii projektipäällikkönä kesäkuussa 2014 alkaneessa puolitoistavuotisessa tutkimuksessa, joka on tuottanut perustietoa ohjeistuksille kuljetuskonttien turvalliseen käsittelyyn. Perusteissa pyritään yksinkertaistamaan ja harmonisoimaan kuljetuskonteille ennen niiden tarkastamista tehtävät toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden turvallisuus koko logistiikkaketjun aikana. Toimenpiteitä ovat mm. varoitusmerkintöjen ja lastikirjojen perusteella tehtävä riskiarvio, kontin sisäilman kaasumittaukset, minimituuletusajan määrittäminen ja kuljetuskontin merkintä tarkastuksen jälkeen. Työsuojelurahaston rahoittama hanke päättyi vuoden 2015 lopussa, joten sen tulokset ovat pian hyödynnettävissä.

Kaasujen luotettava mittaaminen hankalaa

Nykykäytäntönä Suomessa on, että kontin annetaan tuulettua vapaasti ulkoilmassa vähän aikaa ennen kuljetuskontin tarkastusta tai purkua. Lisäksi kuljetuskonttien kaasupitoisuuksia pyritään mittaamaan ennen kontin avaamista, mutta nykyisin käytössä olevat yksittäiset mittausmenetelmät eivät ole osoittautuneet luotettaviksi, jolloin virheelliset mittaustulokset voivat heikentää logistiikkaketjun toimijoiden työturvallisuutta.

Mittalaitteita ovat kertakäyttöiset analyysiputket, pienet kannettavat käsimittarit ja erilaiset kaasuanalysaattorit. Laitteiden luotettavuudessa ja hinnoissa on suuria eroja: hintahaitari ulottuu kymmenistä euroista jopa 200 000 euroon. VTT Oy:n tutkimus osoittaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa valmista kaupallista laitetta, joka pystyisi luotettavasti mittaamaan kaikkia mahdollisia konttikaasuja ja niiden pitoisuuksia. Siksi kattavaan mittaamiseen joudutaan käyttämään rinnakkain useita menetelmiä. Yhteen menetelmään luottaminen voi tuudittaa aiheettomaan turvallisuudentunteeseen. VTT:n tutkimuksessa määritettiin eri tavoin pakatuille konteille vähimmäistuuletusaikoja merkkiainetestien avulla. Osoittautui, että tiiviisti pakatut kontit tuulettuvat jopa 60 kertaa hitaammin kuin harvasti täytetyt. Tuulettumiseen ennen lastin purkua voi mennä useita vuorokausia, riippuen lämpötilasta ja mahdollisista koneellisista puhaltimista.

Työturvallisuusohjeistus tekeillä

Tammikuussa 2015 alkoi Sosiaali- ja terveysministeriön osarahoittama puolitoista vuotta kestävä hanke, jonka tavoitteena on työturvallisuuden parantaminen tavarankuljetuskonttien kuorman purkamisessa ja maahantuontivarastoinnissa. Hankkeessa luodaan työturvallisuusohjeistus konttien käsittelyyn ja tuotetaan suositus kansalliseksi toimintamalliksi. Hankkeen hallinnoi Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutuskeskus ja siihen osallistuu Kaupan liitto ja konttiliikenteen kannalta oleellisimpia kansallisia toimijoita: Keslog Oy, Inex Partners Oy, Tuko Logistics Osuuskunta, LIDL, Posti Oy ja Helsingin Satama Oy.

Aihealue tunnetaan erityisen haastavaksi, minkä vuoksi kehittämistyöhön on lähdetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Lue lisää:
Konttikaasut vaarantavat terveyden

Lähteet:
Telma-lehti.fi (26.11.2015)
Turun Sanomat (27.10.2013)
Turun yliopisto utu.fi (26.2.2015)
Konttikaasu.fi (12.2.2015)
Yle.fi (28.4.2015)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top