C-vitamiinia teollisuuden jätteistä

C-vitamiiniksi nimetty askorbiinihappo on tunnetuimpia vitamiineja. Ihminen ei pysty tuottamaan ainetta itse, vaan sitä on saatava ravinnosta.

Parhaita kotimaisia C-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi:

  • ruusunmarjat (796mg/100g)
  • persilja (200mg/100g)
  • nokkonen(175mg/100g)
  • tyrnimarja (165mg/100g)
  • mustaherukka (128mg/100g)
  • kaalit (parsakaali 120mg/100g, punakaali 80mg/100g, keräkaali 37,4mg/100g)
  • Tärkeänä c-vitamiinin lähteenä mainitaan usein myös peruna, josta sitä saadaan kuorineen keitettynä noin 8,5mg/100g

Lähde Finelli

 C-vitamiinin säilymisen kannalta parhaita säilöntämenetelmiä ovat pakastus ja kuivaus.

Elintarvikeiden ja vitamiinivalmisteiden valmistusaineissa mainitaan usein askorbiinihappo, C-vitamiini tai merkintä E300. Elintarvikkeissa sitä käytetään pääasiassa säilöntään, estämään valmisteen pilaantumista. Teollisuus käyttää täysin biokemiallisesti tuotettua askorbiinihappoa luontaisena kasveissa esiintyvän sijaan sen halvan hinnan vuoksi. Teollisesti valmistetun askorbiinihapon raaka-aineena on yleisimmin maissisiirappi (yleensä GMO) ja fermentoinnissa käytetävä home on Aspegillus niger.

Askorbiinihappoa tuotetaan teollisesti moniportaisella Reichstein-prosessilla, joka patentoitiin ja myytiin Hoffmann-La Rochelle vuonna 1935. Nykyisessä tuotannossa vaiheita on vähemmän esimerkiksi geenimaipuloinnilla saavutettujen edistysaskelien ansiosta.

Uusi Suomessa kehitetty valmistusmenetelmä hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja.

”Toisin sanoen hän pani tietyn homelajin tuottamaan sitrushedelmän kuorista ja sokerijuurikkaan puristusjätteestä C-vitamiinia.

– Homeeseen tehtiin geneettisiä muokkauksia ja ohjattiin näin sen metaboliaa niin, että se pystyi muokkaamaan tietyn osan jätteestä C-vitamiiniksi. Luonnostaan se ei sitä tuota”

C-vitamiinia teollisuuden jätteestä

health-621351_640Kiina on maailman suurin askorbiinihapon tuottaja n. 80% markkinaosuudella. Feednavigatorin haastattelussa nimettömänä pysytellyt analyytikko arvioi Kiinassa tuotetun askorbiinihapon sopivan ehkä eläinten rehuun. Elintarvikkeiden ja lisäravinteiden valmistuksessa saatetaan meilläkin käyttää halpatuotettua aasialaista laatua

 

Antioksidantteja myydään, vaikka niiden varsinaista tehoa tai haittoja ei tunneta. Professori Anu Wartiovaaran mukaan purkkivitamiineista ja antioksidanttilisistä voi olla haittaa, kuten A- ja E-vitamiinitutkimuksissa on havaittu.

”C-vitamiinia saa tuoreista vihanneksista ja hedelmistä, ja hapetusstressiltä suojelun lisäksi yksi sen tärkeistä tehtävistä on varmistaa raudan imeytyminen elimistössä. Vesiliuokoista C-vitamiinia ei voi saada liikaa.”

Professori Anu Wartiovaara, Helsingin yliopisto

Askorbiinihapon yhdessä sitruunahapon kanssa epäillään olevan yhteydessä vauvojen refluksitautiin. Nämä lisätyt hapot laskevat lastenruokien pH:ta, eli tekevät ruuasta hapanta. Synteettiset hapot ovat ravitsemuksellisesti tarpeettomia ja lisäävät happokuormaa. Hedelmät ovat luontaisesti happoisia. Kotona luomukasviksista, marjoista ja hedelmistä tekemällä jäävät turhat säilöntäaineina käytetyt hapot pois ja ruoka on varmasti tuoretta.

Hapettumisenestoaineena käytetyllä askorbiinihapolla ei ole merkitystä vitamiinina.

Askorbiinihappoa ja sen suoloja käytetään lisäaineena myös muihin tarkoituksiin. Lihavalmisteissa ne stabilisoivat lihan punaista väriä ja ehkäisevät nitrosamiinien muodostumista. Saa käyttää lähes kaikkiin elintarvikkeisiin, joihin saa käyttää lisäaineita. Enimmäismäärärajoituksia vain lastenruoissa.

E 300 Evira

Askorbiinihappo ei esiinny luonnossa yksinään. Elimistössä se toimii yhdessä muiden kasvista saatujen aineiden kanssa. Teollisen askorbiinihapon arvellaan voivan toimia pro-oksidanttina lisäten hapetustressiä antioksidanttivaikutuksen sijaan.

Antioksidanttiparadoksi tarkoittaa sitä, että vaikka hedelmät ja vihannekset ovat yhteydessä kuolleisuuden, sydäntautien ja syöpien vähenemiseen, synteettiset antioksidanttiravintolisät eivät juurikaan näytä auttavan.

Ilmiö on parhaillaan intensiivisen tutkimuksen kohteena, mutta sen merkitystä synteettisten antioksidanttilisien käytön kannalta ei tällä hetkellä tarkkaan ottaen tunneta.

Antioksidanttiparadoksi

Askorbiinihapon liiallinen saanti on yhdistetty munuaiskiviin, ihottumaan, närästykseen, ripuliin sekä B12-vitamiinin puutokseen.

LÄHTEET:
Myths, Artifacts, and Fatal Flaws: Identifying Limitations and Opportunities in Vitamin C Research
Perhaps animal feed
Askorbiinihapon syntetisointi
Hapot lasten valmisruoassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top