Näin maalittaminen toimii – Miten Maria Nordinista tehtiin maalitaulu

daniel nylund

Julkaisen nyt vieraskynäkirjoituksen, itse olen vielä lomalla. Tekstin on kirjoittanut Daniel Nylund, jonka vastajulkaistun kirjan, Uhriutumisen kulttuuri -valta ja vastuu, takakannen olen saanut kirjoittaa. Suosittelen lämpimästi!

VIERASKYNÄ

Näin maalittaminen toimii – Miten Maria Nordinista tehtiin maalitaulu

Taustaa

En ole koskaan tavannut Mariaa. Olemme vain kommentoineet toistemme tekstejä yksityisesti. Joitain hänen blogejaan lukiessani tein intuitiivisen päätöksen ja pyysin häntä kirjoittamaan kirjani takakanteen suositustekstin. Hän suostui oitis ja kirjoitti imetysten, vaippojenpesun ja muiden maailmanparannusprojektiensa välissä yhden virkkeen päivässä.

Eipä Maria arvannut, että joutuu saman tien harjoittelemaan sitä, mistä kirjoitti kirjani takakanteen: ”Miten tunnistat milloin sinuun vaikutetaan uhriutumalla tai milloin joku ryhmä ajaa asiaansa uhriutumalla? Miten vastaat uhriutumisen kautta tapahtuvaan manipulaatioon ja miten itse vältyt sitä käyttämästä?”

Kirjani ilmestyi Juhannuksena ja sitä seuraavan Pride-viikon kunniaksi Maria halusi jakaa muutaman valoisan ajatuksen sukupuolisuudesta Instagram-sivuilleen.

View this post on Instagram

🌸🙏🌈 Happy Pride! Minulle sateenkaari tarkoittaa tietoisuuden ilmenemistä muotoina. Valo, tietoisuus joka olemme, hajaantuu muodostaen upean spektrin miljoonine sävyineen. Sateenkaari edustaa muotoja joina tietoisuus, valo, ilmenee. Muotoja joina tietoisuus voi ilmetä on äärettömästi: Olemme erilaisia mutta silti jokainen olemme sisimmässämme samaa tietoisuutta. Ja niistä lukemattomista muodoista joilla tietoisuus ilmenee kannattaa iloita, olla kiitollinen ja juhlia! Muotoon samaistuminen, identiteettiin ripustautuminen on kuitenkin turhaa. Se mitä olet ulkoisesti ei ole kuin muodon ilmentymä, sinä olet valoa. Valoa josta spektrin kaikki värit ovat syntyneet! Olet vapaa olemaan mitä vaan! Tämän ajatuksen haluan välittää erityisesti fyysisen sukupuolensa kanssa ristiriitoja koskeville nuorille, joita on koko ajan enemmän. Lääkitys ja kehon muokkaaminen on vain oireen hoitamista. Ja silloin myös antaa oman voimansa ulkopuoliselle taholle. Syy identiteetin ristiriitoihin on pintaa syvemmällä ja se on tietoisuuden tarve kehittyä. Lääkkeillä, erityisesti hormonitoimintaan vaikuttavilla lääkkeillä on aina vakavia haittavaikutuksia ympäristölle ja terveydelle. Iloitaan siis muodon loputtomasta ilmentymisestä, mutta ollaan tarkkoina ettei identiteetistä tule egon ansa, vaan mennään sen toiselle puolelle, valoon! 🌈❤️🧡💛💚💙💜💟 PS. Jos aihe kiinnostaa (tai herättää tunteita), suosittelen katsomaan YouTubesta Eckhart Tollen videon aiheesta. Ensin kyllä kannattaa lukea Läsnäolon voima, että pääsee kärryille termeistä. Piirros @mjsinervo ✨

A post shared by Maria Nordin (@marianordin.freetoheal) on

MARIAN PRIDE-VIESTI: ”Happy Pride! Minulle sateenkaari tarkoittaa tietoisuuden ilmenemistä muotoina. Valo, tietoisuus joka olemme, hajaantuu muodostaen upean spektrin miljoonine sävyineen. Sateenkaari edustaa muotoja joina tietoisuus, valo, ilmenee. Muotoja joina tietoisuus voi ilmetä on äärettömästi: Olemme erilaisia, mutta silti jokainen olemme sisimmässämme samaa tietoisuutta. Ja niistä lukemattomista muodoista joilla tietoisuus ilmenee kannattaa iloita, olla kiitollinen ja juhlia! Muotoon samaistuminen, identiteettiin ripustautuminen on kuitenkin turhaa. Se mitä olet ulkoisesti ei ole kuin muodon ilmentymä, sinä olet valoa. Valoa josta spektrin kaikki värit ovat syntyneet! Olet vapaa olemaan mitä vaan!

Tämän ajatuksen haluan välittää erityisesti fyysisen sukupuolensa kanssa ristiriitoja koskeville nuorille, joita on koko ajan enemmän.

Lääkitys ja kehon muokkaaminen on vain oireen hoitamista. Ja silloin myös antaa oman voimansa ulkopuoliselle taholle. Syy identiteetin ristiriitoihin on pintaa syvemmällä ja se on tietoisuuden tarve kehittyä. Lääkkeillä, erityisesti hormonitoimintaan vaikuttavilla lääkkeillä on aina vakavia haittavaikutuksia ympäristölle ja terveydelle.

Iloitaan siis muodon loputtomasta ilmentymisestä, mutta ollaan tarkkoina ettei identiteetistä tule egon ansa, vaan mennään sen toiselle puolelle, valoon!

PS. Jos aihe kiinnostaa (tai herättää tunteita), suosittelen katsomaan YouTubesta Eckhart Tollen videon aiheesta. Ensin kyllä kannattaa lukea Läsnäolon voima, että pääsee kärryille termeistä.”

Tämä sateenkaarivärinen Instagram-päivitys nostatti Pride-viikolla tummia pilviä joidenkin aktivistien taivaalle.

Omat varaukseni

Ensin muutama sana omista varauksistani. Marian henkimaailman jutut kulkevat minun kirjoissani aika lähellä sinänsä vaarattoman hörhöilyn rajoja. En ole koskaan erityisesti pitänyt Mellon ja Tollen esoteerisista energiahengellisyydestä ja ihmisen minuuden haihduttamisesta suureen ykseyteen, joka avautuu, kunhan emme enää ota ajatuksiamme ja intohimojamme liian vakavasti, vaan ymmärrämme, että kaikki on vain mielen projektiota ja todellisuus on egon luomaa harhaa. Tolle on kuitenkin sitä mieltä, että hänen ajatuksensa pitää ottaa vakavasti. Hän esittelee niitä ikivanhana tietona käyttämällä sujuvasti buddhalaista, hindulaista ja kristillistä retoriikkaa tyyliin: melkein kaikki tiet vievät tietoisuuteen. Panteistinen unelma universumista tai jumaluudesta, joka herää kauttamme tietoisuuteen, on mielenkiintoinen teoria, josta Tolle puhuu itsestään selvänä faktana. Myös asioiden ja ilmiöiden arvottaminen oikeiksi ja vääriksi hämärtyvät Tollen hengellisessä kosmologiassa, jossa kaikki on jumaluuden ilmentymää, tai ”valoa”, kuten Maria sanoo:

”Kyllä! Viestini oli että olemme kaikki samaa valoa ja rakkautta, mutta ilmennämme eri muotoja, sateenkaaren värejä.”

Siinä on jopa minulle liikaa hippiromanttista idealismia. Me olemme samaa myös taipumuksissamme kateelliseen kilpailuun, kaunaiseen katkeruuteen ja kovaan kostamiseen. Näillä lisämääreillä yhdyn kyllä Marian tollemaiseen muistutukseen: ”Oli homo, lesbo, trans, mies, nainen jne. Olemme samaa!”

En myöskään usko, että ihminen kehittyessään henkisemmäksi tulee vähemmän sukupuoliseksi. Silti voin jollakin perimmäisellä tasolla yhtyä Marian vakuutteluihin: ”Oli sukupuoli mikä tahansa, ajatusten pitäminen totuutena, kuten ”olen nainen” tai ”olen mies”, on sitä identifioitumista. Esitin vain ajatuksen että olemme kaikki jotain muuta, tietoisuus ja hiljaisuus mielen takana. Tämä ei ole lääketieteellinen, vaan eksistentiaalinen kysymys.”

Tollen nyt-hetken ylimystifiointi historian ja tulevaisuuden kustannuksella on minusta megaluokan epärealismia, mutta olkoot. Monet ovat kuitenkin löytäneet Tollen kautta levollisemman ja tietoisemman tavan olla läsnä tässä hetkessä. Se on tietty hyvää ja terveellistä.

Ensimmäiset vihareaktiot

Mutta Tollesta viis. Nyt joku tollo amatööri oli juuri ennen Pride-kulkuetta mennyt kyseenalaistamaan alaikäisten sukupuolihämmennykseen vaadittavia hormonitoimintaan vaikuttavia lääkkeitä ja liian nuorten kehojen peruuttamattomia muokkauksia. Siihen piti välittömästi puuttua.

Marialle alkoi tulla vihaisia viestejä, joissa häntä syytettiin henkisestä väkivallasta, transfobisesta paskasta, heikkojen sortamisesta jne. Hän vastasi kärsivällisesti, kunnes sävy alkoi käydä niin uhkaavaksi ja tyyli haukkuvaksi, että hän katsoi parhaaksi sulkea keskustelun.

Maria on kaikessa muussakin toiminnassaan vältellyt medikaalisia ratkaisuja ja ohjannut ihmisiä vaikuttamaan kehoonsa mielen kautta. Tulokset ovat asiakaskertomusten pohjalta aika vakuuttavia. Miksei lääkehoitojen peruuttamattomista riskeistä saisi puhua?

Seta-aktiivi Viima Lampinen ja feministipuolueen eduskuntaehdokas, joka vaalimainoksessa korostaa neuvottelu- ja yhteistyötaitojaan, turvautui aika autoritatiivisen sävyyn:

”Tällä kertaa otit erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kohteeksesi. Teit väärin. Lopeta. Et ole sukupuolen asiantuntija. Lopeta.”

Turhaan Maria oli kertonut itsekin kärsineensä kehoristiriidasta nuorena ja olevansa siksi ainakin kokemusasiantuntija. Tavalliset cis-miehet ja naiset eivät kuitenkaan voi olla ‘sukupuolen asiantuntijoita.’ Asiantuntijat löytyvät vain niiden parissa, jotka problematisoivat kaksinapaisen sukupuolisuuden. Vain heilläkö on oikeus puhua ja olla jotain mieltä siitä, miten nuoria autetaan heidän monelaisissa hämmenyksissään? Millä auktoriteetilla he tulevat kiveen hakattujen lakien kanssa sanomaan ”Lopeta. Teet väärin”?

Juuri tällaisia itseensämenemättömiä näennäisviattomia, mutta muita ankarasti tuomitsevia moralisteja uhriutumiskulttuuri kasvattaa. Uhriutuneet vähemmistöt ovat monopolisoineet omia asioitaan koskevan asiantuntijuuden, etiikan, juridiikan ja politiikan. Muilla ei ole oikeutta edes mielipiteeseen nuorten vaatimista diagnooseista ja hoitomuodoista.

Edes vertaisryhmät eivät aina ymmärrä kaikkia samaan vähemmistöön kuuluvien tarpeita. Samaan vähemmistöön kuuluvat eivät suinkaan aina järjestäydy samaan ryhmään tai edes tunnista ja hyväksy ryhmän esittämiä ongelman kuvauksia. Kaikkien kokemukset ja niistä tehdyt johtopäätökset ovat tärkeitä, mutta yleistyksinä ne olisi silti alistettava tutkijoiden ja muiden vertaisryhmien sekä koko kansan arvioitaviksi.

Maria vastasi lempeästi, että hänellä on oma tarinansa ja mielipiteensä ja että hän pitää kiinni oikeudestaan kertoa niistä:

”Mielestäni asiaa, joka ei ole lääketieteellinen, pitäisi ensisijaisesti lähestyä muilla keinoilla. Joillekin tämä voi olla uutta, hyödyllistä ja kiinnostavaa. Hyvä. Jos ei, sitten on muita keinoja. Niistä saakin sitten helposti tietoa muilta tahoilta.” Ja pitkä rivi sydänhymiöitä perään. Kenen kirjoissa tämä on henkistä väkivaltaa?

BookBeatin reaktio

Kun autoritäärinen ja mitätöivä lopettamiskäsky ei tuottanut julkista anteeksipyyntöä ja katumusta eivätkä lukuisat solvaukset saaneet Mariaa perääntymään, oli turvauduttava rankempiin painostukeinohin. Strategiaa kutsutaan maalittamiseksi. Sotatermi tarkoittaa kohteen merkkaamista pommitusta varten ja pommituskäskyjen antamista tykistön ohjaajille.

Maria Nordin päätettiin oikein isolla porukalla ottaa maalitauluksi. Maali oli jo merkattu transfobiseksi, kasvavalle nuorisolle vaaraksi olevaksi cis-naiseksi. Nyt piti vain löytää tarpeeksi raskaita pommittajia, joilla olisi valtaa liata Marian maine, ja tuottaa hänelle taloudellista vahinkoa.

Pommittajat kääntyivät äänikirjoja julkaisevan BookBeatin puoleen, jolla oli merkittävä yhteistyösopimus Marian kanssa. Maalittajana toimi Ellen Ojala, joka kutsuu itseään vihreäksi feministiksi: ”Teidän yhteistyökumppani suoltaa transfobista paskaa. Kannattaa miettiä et kenen kans tekee yhteistyötä. Näyttää huonolta tämä… Eli mitä aiotte tehdä Maria Nordinin postaukselle, joka on avoimen transvastainen? Tuetteko tällaista tekstiä?”

Kymmenien vastaavien viestien jälkeen BookBeat päätti saman tien antautua huutoäänestyksen ohjattavaksi:

”Kyseinen ig-postaus ei ole tehty yhteistyössä kanssamme. Se ei ole arvojemme mukainen eikä yhteistyömme ole jatkumassa.”

BookBeatin edustaja puhuu ikään kuin heidän yhteistyökumppaniensa Instagram-postauksetkin pitäisi tehdä yhteistyössä heidän kanssaan. Ei kukaan voi mainostajiltaan sellaista vaatia. Mitä arvojen vastaisuuteen tulee, en usko, että Bookbeatin edustajat ihan vakavissaan pitäisivät Maria Nordinia transfobisena. Minä luulen, että he itse pelkäävät aktivistien jakamia fobiadiagnooseja vähän liikaa.

Kun jonkun puhetta yritetään aikuisten maailmassa rajoittaa, melkein kirosanaksi muuttuneen diagnoosin antaminen yleensä auttaa. Kuka nyt haluaisi transfobisen paskanlevittäjän maineen riippakivekseen?

Onko kellään niin selkeä ja erehtymätön käsitys siitä, mikä on tervettä ajattelua, eettisesti kantavaa ja moraalisesti yleispätevää, että hänellä on varaa nimetä toisinajattelijat mieleltään häiriintyneiksi tai sairaiksi? Fobiahan on määritelty (ICD-10-diagnoosikoodi F40.23) huomattavaksi ja itsepintaiseksi peloksi, joka on kohteeseen tai tilanteeseen nähden irrationaalista ja joka saattaa niihin altistetuille aiheuttaa vahvoja ahdistus- tai paniikkikohtauksia, tajunnan menetyksiä jne.

Ironista on se, että BookBeatin oletettavasti inklusiiviset arvot johtivat nyt ennätysnopeaan eksklusiiviseen toimintaan.

Twitterissä alkoi välitön vastaboikottikampanja. Ihmiset ilmaisivat halveksuntaansa tilauspalvelua kohtaan, joka ei osaa puolustaa ajatusten moninaisuutta. ”Ei jää montaa kirjaa tarjolle jos sisältö suodatetaan huutoäänestyksellä. Täysin sivistyksen vastainen ajatus.”

Marian toisen posken kääntö

Maria olisi voinut lietsoa näitä vastareaktioita korostamalla omaa uhriuttaan. Hän olisi voinut maalittaa BookBeatin ja houkutella tukijansa boikotoimaan sitä. Hän kuitenkin vastusti uhriutumisen kiusausta ja twiittasi kauniisti: ”En toivo että tukena lopetatte @BookBeatSuomi -tilauksenne. Voisitte sen sijaan kertoa kirjasuosikkinne, joissa kerrotaan valtavirrasta poikkeavista ajatuksista ja pyytää että BookBeat pitää ne valikoimissaan.”

Marian tekemät BookBeatin mainokset houkuttelevat edelleen tilauspalvelulle uusia asiakkaita.

Juuri tuollaisella ryhdikkyydellä vältytään provosoitumasta mukaan peliin, jonka sääntöjä ei pohjimmiltaan arvosta ja jonka tavoittelemaa voittoa ei halua. Voittaja ei olekaan se, joka saa toisen nujerrettua vaan se, joka saa hänet havahtumaan ja mahdollisesti menemään itseensä. Tuon katsominen tuntui hyvältä. Silloin ajattelin, että alkuperäinen intuitioni Marian sopivuudesta takakansitekstin kirjoittajaksi oli oikea. Olin niin ylpeä Mariasta.

Mistä moinen raivo?

Maria näkee sukupuolihämmennyksessä olevat nuoret mahdollisen medikalisaation uhreina. Hän ilmaisi huolensa lempeästi ja kunnioittavasti. Transaktivistien mukaan nuoret ovat Marian kaltaisten varoittajien ja kyseenalaistajien uhreja, jotka vain lisäävät heidän itsemurhariskiään.

Nuorten varjeleminen vaihtoehdoisilta ajatuksilta on minun uskonnollisessa taustassani varsin tuttua. Yhden ainoan ratkaisumallin manipulatiivista suojelemista minä kutsun henkiseksi väkivallaksi. Vaihtoehtojen tarjoaminen on totuusmonopolin purkamista. Vapautta ja vastuuta sellainen palvelee eikä väkivaltaa.

Vai pitääkö nuorille voida markkinoida hormoniblokkereita ilman minkäänlaisia varauksia tai varoituksia? Marian mielestä ei. Hän varoitti. Se oli hullunrohkea aloite Pride-viikolla, jonka tuorein teema on ihmisoikeuksien nimissä ajaa nuorten oikeutta määritellä oma juridinen ja biologinen sukupuolensa ilman minkäänlaista diagnoosia ja vaadittavaa todistusta hedelmättömyydestä (joka minustakin on aika absurdi vaatimus siksikin, että transitiohoitojen lopputuloksena seuraa joka tapauksessa hedelmättömyys.) Näitä ajetaan nyt lainsäädäntöön vertaamalla niitä samansukupuolisten oikeuteen solmia avioliitto.

Jälkimmäinen on ilmeinen ihmisoikeuskysymys, johon ei tarvita kuin jo saatu yhteiskunnallinen suostumus. Sitä on syytä juhlia toivoen, että kirkkokin vähitellen yhtyisi samansukupuolisten välisen rakkauden siunaamiseen. Alaikäisten sukupuolinen itsemäärittämisoikeus sen sijaan vaatii yhteiskunnan terveydenhoitoalalta erittäin perusteellista osallistumista toimenpiteisiin, joiden terveydelliset seuraamukset ovat kaikkea muuta kuin selvät.

Pride-viikolla oli tänä vuonna niin vahva julkinen noste, että trans-aktivistien vaatimusten tai nykyisenkään käytännön varovaisinkaan kyseenalaistaminen juuri silloin oli markkina-arvoaan miettivälle yrittäjälle täydellinen moka. Yrityksethän kilpailivat osallisuudestaan sateenkaarivärien valtavassa nosteessa. Kenellekään ei olisi tullut mieleenkään samaan aikaan asettaa ainuttakaan kysymysmerkkiä yhdenkään transaktivistien vaatimuksen perään. Kirkkoa myöten jokainen yritys haluaa olla mukana siinä, missä juuri nyt on nostetta, varsinkin kun se tapahtuu ihmisoikeuksien nimissä.

Raskaampi tykistö käyttöön

Yhden taloudellisesti merkittävän yhteistyökumppanuuden pilaaminen Marialta ei kuitenkaan riittänyt. Aktivistit kaivoivat sosiaalisesta mediasta esille kaikki löytämänsä Maria Nordinin yhteistyökymppanit ja julkaisivat avoimen kirjeen kaikille ”Maria Nordinin kaupallisille yhteistyökumppaneille”. Ei niitä ollut löytynyt kuin 15 eikä niistäkään tiedetty, olivatko ne edes voimassa olevia kumppanisuhteita. Varmuuden vuoksi kirje lähetettiin kaikille, jotka missään vaiheessa olivat olleet Nordinin kanssa kaupallisessa yhteistyössä. Jotta asia saisi mahdollisimman paljon julkisuutta, kirje päätettiin julkaista myös Facebookissa.

Kirjeen yhteyshenkilöksi on merkitty vapaa toimittaja ja radion keskusteluohjelmien juontaja Utu Förbom sekä Amnestyn entinen toiminnanjohtaja, transaktivisti Panda Eriksson. He olivat lyhyessä ajassa keränneet vetoomukseensa noin 70 henkilön nimen. Maalittajien lista oli pitkä ja vakuuttava.

Heitä kaikkia kuitenkin yhdistää yksi asia: ”Olemme joukko yksityisiä, sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä sekä heidän läheisiään ja ystäviään.”

”Tämän vuoksi haluamme tällä avoimella kirjeellä kiinnittää teidän huomionne siihen, millaisia kielteisiä ja torjuvia asenteita Nordin vähemmistömme jäseniin kohdistaa.”

”Vähemmistömme jäseniin”??? Onko kirjoittajilla jonkinlainen omistussuhde tiettyyn vähemmistöön, vai ovatko he kaikki jonkun Nordinin uhkaaman vähemmistön jäseniä?

Kaikki allekirjoittaneet esittäytyvät kuitenkin uhreina tai/ja uhrien puolustajina.

Listaan oli kuitenkin kirjattu myös sangen vaikuttava määrä titteleitä. Se on aina tehokas tapa saada maalittamiselle ylimääräistä arvovaltaa ja pelotusvoimaa. Kuka uskaltaisi olla eri mieltä näin vaikutusvaltaisen asiantuntijajoukon kanssa? Kolme filosofian tohtoria, yksi filosofian maisteri ja kolme väitöskirjatutkijaa, pari tutkijatohtoria, uskontotieteen tohtorikoulutettava, historioitsija, dosentti ja yliopistonlehtori. Useita taiteilijoita, taidekasvattaja, kulttuurituottaja, folkloristi, muutama ohjaaja, dramaturgi ja teatteritaiteen maisteri. Hoitoalalta oli kolme seksuaalineuvojaa, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden asiantuntija, psykologi ja toimintaterapeutti.

Pari toimittajaa ja kirjailijaa, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskonsultti, feministinen puhuja,

Pride-koordinaatori ja Pride-tuottaja sekä muutama transaktivisti.

Heti kirjeen alussa huoli kohdistettiin kaupalliseen yhteistyöhön henkistä väkivaltaa harjoittavan transfoobikon kanssa. Peittelemätön tarkoitus oli saada liikekumppanit harkitsemaan ”olisiko yrityksenne kyseisen päivityksen vuoksi syytä harkita uudelleen kaupallisen yhteistyön tekemistä Nordinin kanssa.” Kukaan ei ilmaissut kantavansa minkäänlaista huolta kolmen pienen lapsen äidistä yrittäjänä. Nimenomaan hänen liiketoimintaansa tässä yritettiin sabotoida.

Arvon tutkijat, historioitsijat, uskontotieteilijät ja monen alan tohtorit allekirjoittivat aivan perusteettomia johtopäätöksiä: ”Nordin.. suosittelee päivityksessään, että lääketieteen sijaan transihmisten tulisi turvautua täysin epätieteellisiin New Age -hoitoihin, sielunhoitoon tai suorastaan henkiparannukseen… Vielä ongelmallisempaa on, että Nordinin lähestymistavan voi nähdä kannustamisena tai painostuksena eheytykseen.” Eheytyshoito on viittaus kristittyjen fundamentalistien harjoittamaan tehottomaan ja painostavaan homojen uudelleenkouluttamiseen heteroiksi. Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä Nordinin ajatusten kanssa sen enempää kuin henkiparannuksellakaan, joka on yleisnimitys kaikenlaiselle uskonnolliselle puoskaroinnille.

Mutta ei tässä kaikki: ”Ongelma on kuitenkin vielä tätäkin syvällisempi. Nordinilla ei ole mitään henkilökohtaista suhdetta transsukupuolisuuteen, eikä hän ole aiemmin osoittanut mitään kiinnostusta transihmisten hyvinvointia kohtaan.” Mistä tämä porukka sen voi tietää? Kuka heistä on tutkinut Maria Nordinin historiaa? Hassua tässä on se, että Maria ei postauksessaan millään tavalla kohdistanut sanojaan transsukupuolisen diagnoosin saaneille transihmisille. Hän puhui ainoastaan sukupuolihämmenyksessä olevista nuorista ja heille tarjolla olevista vaihtoehdoista.

”Päivityksen voi helposti lukea piittaamattomuutena transnuorten turvallisuudesta.”  Hyvä kun edes myöntävät, että päivityksen voi helposti lukea minkälaiseksi haluaa ja toisen motiivit voi helposti olettaa vastaavan kaikkein viheliäisimpiä tulkintoja niistä: ”empatian ja huolen sijaan henkistä väkivaltaa, väheksyntää ja pelkoa transihmisiä kohtaan.”

Tämä kuuluu uhriutumisen strategiaan. Vain uhriutujilla ja uhrien puolustajilla on yksinoikeus empatiaan ja huoleen. Kaikki samoista ihmisistä eri tavalla huolehtivat, edustavat henkistä väkivaltaa. Nämäkin allekirjoittajat luulevat täysin tietävänsä Marian asenteet, pelot ja motiivit, vaikka sellaisia kukaan ei tiedä kysymättä niitä häneltä. Ei ainakaan mielenterveystyöntekijöiden pitäisi mennä tällaisia luuloja allekirjoittamaan.

Lopuksi yrittäjiä muistutetaan, että ”Ei ole yhdentekevää, millaista arvo- ja asennemaailmaa yritykset tukevat, tai millaisiin asenteisiin perustuva näkyvyys tuottaa taloudellista lisäarvoa.”

Siksi tämä arvovaltainen uhrien ja uhrien puolustajien joukko haluaa yrittäjien nyt perustelevan heille taloudellista yhteistyötään Maria Nordinin kanssa. He esiintyvät jonkinlaisena bisneseettisenä raatina, joka ottaa jokaisen Nordinin kauppakumppanin julkiseen tikunnokkaan. Jos he eivät suostu sabotoimaan Nordinia, heidän toimintaansa tullaan sabotoimaan. Se on taustalla oleva julkilausumaton uhka.

Olen aika varma siitä, että kaikki listan allekirjoittaneet periaatteessa vastustavat ”maalitusta” eli ihmisten keräämistä yhden kohteen kiusaajiksi. Luultavasti he myös vihaavat vihapuhetta ja ajavat niitä rajoittavia lakeja. Heille kuitenkin sopii nähdä vaivaa tuhota Marian elinkeino tuhoamalla hänen kaupalliset kumppanuussuhteensa. Sellaiseen pitäisi olla todella raskaat perusteet. Niitähän tähän kirjeeseen yritettiinkin keksiä.

Uhrien puolustajina esiintyvien ihmisten ehkä vakavin itsepetoksellinen ja moraalinen ongelma on oman väkivallan peittäminen uhrina olemisen näennäiseen viattomuuteen tai uhrin puolustajan moraaliseen suvereenisuuteen. He eivät oikein näe, milloin heidän oma pahantahtoinen tai kateellinen häijyytensä karkaa lapasesta. Uhriutujat ja uhrien puolustajat suovat itselleen välillä sellaisia asenteita ja käytöksiä, joiden pienistäkin esiintymisistä he tuomitsevat vastustajansa erittäin ankarasti. He oikeuttavat itselleen sellaisia toimia, joita mikään muu ryhmä ei saisi heiltä anteeksi.

Minusta ei myöskään ole yhdentekevää, millaista asennemaailmaa uhrit ja uhrien puolustajat tukevat ja millaisiin menetelmiin uhrien puolustamisen nimissä turvaudutaan. Yhtä lailla tältä arvovaltaiselta joukolta voisi kysyä, millaista lisäarvoa tällaisen kirjeen julkaiseminen netissä tuottaa ja kenelle?

Kun vastaanottajina on 15 yritystä ja heille esitetään näin paljon kuviteltuja ja tulkinnanvaraisia oletuksia liikesuhteen lopettamisen perusteeksi, lähettäjien pitäisi ensin hakea myös lainopillista konsultaatiota turvatakseen selustansa. Tätä julkiseksi aiottua kirjettä varten sellaista ei selvästikään ole tehty.

Se, että tahallisesti toista vahingoittavaksi aiottu kirje, joka on sisällöltään manipulatiivinen ja vääristelevä, toisen mainetta mustaava ja kunniaa loukkaava, oli jonkin aikaa myös julkinen, tekee asian vielä vakavammaksi. Onneksi kohteena on ihmisten hyvyyteen sitkeästi uskova kaikille vain rauhaa ja rakkautta toivova urbaanihippi.

Mitä kulissien takana tapahtui?

On epäselvää. mitä kulissien takana on tapahtunut. Ovatko kaikki allekirjoittaneet perehtyneet Marian postaukseen. ja ovatko he edes nähneet viimeistä versiota tästä kirjeestä? Minun on vaikea uskoa, että näin suuri joukko yliopistollisen koulutuksen saaneita täyspäisiä kansalaisia oikeasti antaisi arvovaltansa näin ilmeisen häijyyn ja huonosti perusteltuun maalitukseen.

Joku ei kuitenkaan mennyt niin kuin oli suunniteltu. Ainakin yhdelle allekirjoittaneelle oli luvattu ettei nimilistasta tehtäisi julkista. Kuitenkin se julkaistiin FB:ssä. Miksi se julkaistiin ja miksi se poistettiin julkisesta jakelusta? Sitä emme vielä tiedä.

Sen kuitenkin tiedämme, ettei yksikään kirjeen saaneista yrityksistä ole perunut yhteistyötään Maria Nordinin kanssa. Yhdeltä Maria on saanut netistä poistetun kirjeen kopion ja ainakin yksi on tähän mennessä ilmaissut iloisen solidaarisuutensa Mariaa kohtaan. Onko yksikään yrittäjä vaivautunut perustelemaan yhteistyötään Marian kanssa tälle eettistä kaupankäyntiä vaativalle raadille? Sekin olisi mielenkiintoista tietää.

Armollisuuden strategia

Vaikka pidänkin nimilistan keräämistä härskinä toimenpiteenä, minulla ei ole syytä epäillä kenenkään siihen osallistuneen vähemmistöön kuuluvan tai heidän puolustajiensa motiiveja pahoiksi. Puolustaessamme itseämme tai heikompiamme tulemme joskus osallistuneeksi peleihin, jotka muistuttavat vihaamiamme asioita enemmän kuin juuri silloin tulemme huomanneeksi. Se on varsin ymmärrettävää.

Olisikin helppoa, jos kaikelle hyvälle ja oikealle löytyisi selkeä vastakohta tai jos jokainen uhri ei olisi muuta kuin uhri ja jokainen sortaja olisi juuri sitä eikä mitään muuta. Meidän maailmassamme harvoin on niin. Tuskallisen usein on vaikea erottaa, kuka oikeasti ja realistisesti on vain uhri ja mitä hän minulta tarvitsee tai kuka on vain sortaja ja miten minun tulisi häneen suhtautua.

Tarpeeksi kaukaa katsoen ihmiskunnan voi siististi jakaa väärintekijöihin ja uhreihin. Mitä lähempää tarkastelemme todellisuutta, sitä enemmän näemme vihaa, väkivaltaa, epärehellisyyttä ja manipulaatiota vetämiemme moraalisten rajojen molemmin puolin.

Elämme uhraamisen ja uhreista huolehtimisen jännitteessä. Samalla kun tietoisuutemme viattomien uhrien olemassaolosta lisääntyy, kykymme ja halukkuutemme nähdä oma osuutemme niiden kohtaloon ei välttämättä tarkennu.

Ehkä uhritietoisuutemme selkeytyy vain sen kautta, että alamme yhtä tarkasti katsella omaa osuuttamme uhraamiseen, niitä tilanteita ja suhteita, joissa olemme itse uhraajan roolissa, huomaamatta kopioimassa kaikkea mitä vihaamme.

Niin oli käydä Marialle ja minulle. Hykertelimme ajatuksella julkistaa koko nimilista, joka oli ainakin yhden vaatimuksesta vedetty julkisuudesta. Se olisi ollut vastamaalittamista. Oma toimintani olisi lisännyt vahinkoa, jota vastaan kirjoitan. Niin helposti se käy.

Päätimme siis olla julkaisematta sitä, mitä joku ei halunnut julkaistavaksi.

Sen sijaan Maria lupasi lähettää minun kirjani UHRIUTUMISEN KULTUURI. Valta ja vastuu ilmaiseksi jokaiselle kirjeen allekirjoittaneelle, joka sitä häneltä pyytää. Jos et kehtaa sitä pyytää ilmaiseksi, saat tilata sen minulta täyteen hintaan.

Toivottavasti tämä on vain suht viaton tapauskertomus, josta voimme ottaa opiksi, toistamatta sitä ja tekemättä siitä vakiintunutta osaa kulttuuriamme.

Daniel Nylund

P.S. Kannustakaa maalittajien kirjeessä mainittuja yrityksiä ryhtymällä heidän asiakkaikseen.

LIITTEENÄ AVOIN MAALITUSKIRJE

Avoin kirje Maria Nordinin kaupallisille yhteistyökumppaneille

UTU FÖRBOM·THURSDAY, JULY 4, 2019

Arvoisa vastaanottaja,

olemme joukko yksityisiä, sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä sekä heidän läheisiään ja ystäviään. Lähestymme teitä, koska yrityksenne on tehnyt sosiaalisessa mediassa kaupallista yhteistyötä bloggaaja ja verkkovalmentaja Maria Nordinin kanssa. Nordin julkaisi Pride-viikolla 28.6. Instagramissa ja Facebookissa päivityksen, jossa hän puhuu suoraan transihmisille ja etenkin transnuorille. Päivitys on mielestämme hyvin ongelmallinen, sillä se mitätöi transihmisten henkilökohtaiset kokemukset ja vähättelee heidän tarpeitaan. Päivitys edustaa transfobiaa ja erityisesti nuoriin transihmisiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa.

Nordin on johdonmukaisesti kieltäytynyt keskustelemasta päivityksensä ongelmista tai vastaamasta siitä esitettyihin kysymyksiin. Tämän vuoksi haluamme tällä avoimella kirjeellä kiinnittää teidän huomionne siihen, millaisia kielteisiä ja torjuvia asenteita Nordin vähemmistömme jäseniin kohdistaa. Haluamme myös tiedustella teiltä, olisiko yrityksenne kyseisen päivityksen vuoksi syytä harkita uudelleen kaupallisen yhteistyön tekemistä Nordinin kanssa.

Nordin aloittaa kirjoituksensa toivottamalla ”onnellista Pridea”. On kuitenkin vaikea nähdä hänen olevan päivityksessään transihmisten puolella tai edes mielipiteiltään neutraali. Hän kirjoittaa muun muassa seuraavaa:

“Lääkitys ja kehon muokkaaminen on vain oireen hoitamista. Ja silloin myös antaa oman voimansa ulkopuoliselle taholle. Syy identiteetin ristiriitoihin on pintaa syvemmällä ja se on tietoisuuden tarve kehittyä. Lääkkeillä, erityisesti hormonitoimintaan vaikuttavilla lääkkeillä on aina vakavia haittavaikutuksia ympäristölle ja terveydelle.”

Transsukupuolisuus ei ole sairaus. Siihen usein liittyvä kehollinen sukupuoliristiriita (“dysforia”) vaatii kuitenkin lääketieteellistä hoitoa ja on hoitamattomana pahimmillaan hengenvaarallinen tila. Tämän todistavat etenkin nuorten transihmisten pelottavan korkeat itsemurha- ja itsetuhoisuusluvut.

Lääketieteellistä hoitoa annettaessa on ensisijaisen tärkeää, että potilas saa hoitomahdollisuuksista mahdollisimman paljon tietoa etukäteen. Vain siten hän voi itse päättää, mitä hoitoa haluaa, ja kantaa vastuuta omasta hoidostaan. Transihmisillä on oikeus laadukkaaseen, hoitosuositusten mukaiseen hoitoon. Se voi sisältää myös ammattitaitoista, eettisten toimikuntien standardien mukaista psykiatrista tai psykoterapeuttista tukea, mikäli ihminen itse näin haluaa.

Nordin sen sijaan suosittelee päivityksessään, että lääketieteen sijaan transihmisten tulisi turvautua täysin epätieteellisiin New Age -hoitoihin, sielunhoitoon tai suorastaan henkiparannukseen. Tällainen ”hoito” on parhaimmillaankin tehotonta ja pahimmillaan hengenvaarallista.

Nordin antaa tekstissään ymmärtää, että ihminen voi erilaisilla henkisillä harjoituksilla muuttaa omaa psykofyysistä olemustaan. Hän haluaa ”välittää erityisesti fyysisen sukupuolensa kanssa ristiriitoja koskeville nuorille” ajatuksen, että ”muotoon samaistuminen, identiteettiin ripustautuminen” on turhaa. ”Se mitä olet ulkoisesti ei ole kuin muodon ilmentymä, sinä olet valoa. Valoa josta spektrin kaikki värit ovat syntyneet!” Nordin myös varoittaa, että ”identiteetistä [ei saa tulla] egon ansa”.

Näin hän hämmentää ja halveksuu dysforian kanssa kamppailevan nuoren ihmisen henkilökohtaista kokemusta. Hän myös pelottelee sillä, että esimerkiksi tiettyyn sukupuoleen ”ripustautuminen” olisi ihmisen omimman, syvimmän olemuksen, ”valon” tai ”egon” kieltämistä. Samoin hän antaa ymmärtää, että sukupuoliristiriita paranisi kehittämällä ihmisen omaa tietoisuutta.

Meistä on äärimmäisen ongelmallista, että näkyvä julkisuuden henkilö pyrkii kasvattamaan omaa liiketoimintaansa kannustamalla mahdollisesti ahdistusta herättävien kysymysten kanssa kamppailevia nuoria ihmisiä pitäytymään lääketieteellisistä hoidoista. Vielä ongelmallisempaa on, että Nordinin lähestymistavan voi nähdä kannustamisena tai painostuksena eheytykseen.

Ongelma on kuitenkin vielä tätäkin syvällisempi. Nordinilla ei ole mitään henkilökohtaista suhdetta transsukupuolisuuteen, eikä hän ole aiemmin osoittanut mitään kiinnostusta transihmisten hyvinvointia kohtaan. Hän ei myöskään ole niin sanottu liittolainen eli trans- tai muunsukupuolisen ihmisen läheinen tai transkysymysten parissa työskennellyt lääkäri. Päinvastoin, hänellä nimenomaan ei ole mitään lääketieteellistä pätevyyttä antaa lausuntoja transsukupuolisuuteen liittyvistä hoitomenetelmistä.

Kuten eräs Facebook-päivityksen kommentoija totesi, cisihminen*, joka ei ole omakohtaisesti joutunut kehodysforiaa kokemaan, ei ole oikea ihminen kertomaan, mistä ”valo” sitä kokeville löytyy. Nordin kirjoittaa etuoikeutettuna ihmisenä, joka ei voi tietää, mistä puhuu. Hänen esiintyminensä asiantuntijana vahingoittaa ja satuttaa lukemattomia transihmisiä ja heidän läheisiään. Päivityksen voi helposti lukea piittaamattomuutena transnuorten turvallisuudesta.

Nordin ei ole halunnut keskustella tekstinsä ongelmallisuudesta sosiaalisessa mediassa. Instagramissa hän poisti postauksen kommentit ja esti uusien kommenttien lisäämisen. Facebookissa päivitys on kerännyt tätä kirjoitettaessa 199 kommenttia, joista ehdoton valtaosa erittäin kriittisiä. Lukuisissa kommenteissa on myös esitetty Nordinille suoria kysymyksiä ja pyyntöjä perustella ajatuksiaan. Hän ei ole kuitenkaan itse lainkaan osallistunut keskusteluun.

Koska Nordinin päivitys edustaa empatian ja huolen sijaan henkistä väkivaltaa, väheksyntää ja pelkoa transihmisiä kohtaan, haluamme tiedustella yritykseltänne, onko kaupallinen yhteistyö hänen kanssaan mielestänne yhä perusteltua. Jos on, haluaisimme tietää, miten perustelette yhteistyön hänen kanssaan. Ei ole yhdentekevää, millaista arvo- ja asennemaailmaa yritykset tukevat, tai millaisiin asenteisiin perustuva näkyvyys tuottaa taloudellista lisäarvoa. Haluaisimme kuulla, mitä te tästä asiasta ajattelette, ja toivomme teidän siksi vastaavan kirjeeseemme.

Odotamme vastaustanne, jonka voitte lähettää oheiseen sähköpostiosoitteeseen.

Helsingissä 4.7.2019

Avoimen kirjeen yhteyshenkilö:

Utu Förbom

forbom@gmail.com

Tämä avoin kirje on lähetetty seuraaviin yrityksiin. Tiedot näistä kumppanuuksista on kerätty Nordinin Instagram-tililtä ja blogista. Osa kumppanuuksista on saatettu toteuttaa kertaluonteisesti jo aiemmin, ja on mahdollista, etteivät ne enää jatku.

Bebes

BookBeat

Delipap Oy

Lejos

Lil plot

Lovebeauty

Myssyfarmi

Silmusalaatti

Sinituote oy

Sleepy

SunSauna Oy

Uunisaari

Vimma

Zenbro

*cisihminen = Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset.

Kesälukemista

UHRIUTUMISEN KULTTUURI – Valta ja Vastuu

Daniel Nylund kuvaa kulttuurien evoluutiota uhrikulttuurista kunniakulttuuriin ja arvokkuuskulttuurista uhriutumiskulttuuriin ja miten uhriutuminen on muuttumassa kansojen, sukupuolten, rotujen ja seksuaalisten vähemmistöryhmien valtapeliksi.
Uhriutumiskulttuuri poikii uudenlaista sensuuria, deplatformingia, triggerivaroituksia, mikroagressioita, turvatilavaatimuksia, diagnostisia fobialeimoja ja sen maailma jakautuu vain sorrettuihin ja sortajiin. Nylund analysoi uhriutumiskilpailun syitä ja seurauksia yksityiselämästä kansainväliseen politiikkaan asti ja ennustaa, että näiden ilmiöiden vaikutukset tulevat olemaan paljon suurempia, jos emme osaa ajoissa tunnistaa niitä ja argumentoida niiden kanssa. Siihen tämä kirja antaa eväitä.

“Oletko itse luopunut sisäisestä voimastasi ja ottanut harteillesi uhrin roolin? Oletko kokenut olevasi yhteiskunnan, lääketieteen, naapurin, vanhempiesi tai jopa itse elämän sortama uhri?
Miten tunnistat milloin sinuun vaikutetaan uhriutumalla tai milloin joku ryhmä ajaa asiaansa uhriutumalla? Miten vastaat uhriutumisen kautta tapahtuvaan manipulaatioon ja miten itse vältyt sitä käyttämästä? Miten kohtaat ja autat uhria? Miten vältät syyllistämästä uhria samalla, kun autat häntä kantamaan itselleen kuuluvan vastuun? Miten selviydyt uhriksi joutumisen aiheuttamista traumoista? Miten opit pyytämään apua omaan hätääsi ja antamaan apuasi kärsivälle? Muutos alkaa vahingollisten toimintamalliemme tiedostamisesta..Daniel Nylundin teos ei ole vain terävä kulttuurianalyysi, vaan myös käytännöllinen opas sekä uhrille, että uhriutujalle ja kaikille, jotka näissä eettisesti vaikeissa maisemissa yrittävät löytää rehellisen ja armollisen tavan elää. Minä kutsuisin tätä kirjaa tärkeäksi henkisen kasvun oppaaksi.”
Maria Nordin. Arkkitehti ja bloggari
Linkki tilauslomakkeeseen

22 Comments

  1. Tiia
    10.7.2019

    Maria jos kuka rakastaa kaikkea ja kaikkia. Aika kaukana vaikuttaa olevan aktivistien empatia, myötätunto ja ymmärrys. Maria näkee hyvää aivan kaikessa.

    Vastaa
  2. Ellen Ojala
    10.7.2019

    Hei! ”Maalittaja” Ellen Ojala tässä. Ole hyvä ja ota lainausmerkit pois minun kommenttini ympäriltä. Minun kynästäni lähti ainoastaan viimeinen lause, ei muuta. Sen saat jättää, luonnollisesti.

    BookBeat oli jo tägätty keskusteluun, enkä kirjoittanut tuota, mitä väität minun kirjoittaneen. Kiitos.

    Vastaa
  3. Aino
    10.7.2019

    Olen äärimmäisen iloinen tästä vieraskirjoituksesta, jossa uhriutumista käsitellään näin monipuolisesti ja että joku ottaa kantaa tähän ilmiöön, joka riehuu erityisesti somessa harva se viikko jossain muodossa.

    Ihailen Maria aina vain sun taitoa ja kykyä ajatella laatikon ulkopuolelta. Se on raikasta ja virkistävää ja opettavaista ja sitä meidän yhteiskunta tarvitsee <3

    Vastaa
  4. Tuulis
    10.7.2019

    Todella tärkeää pohdintaa! Kiitos!!

    Vastaa
  5. JK
    11.7.2019

    Hyvin kirjoitettu, oli suorastaan hengästyttävää luettavaa 🙂 Ihmettelin tätä kohua. Ihan senkin takia, että kyse oli ig-päivityksestä (vain), eikä siinä esimerkiksi kiihotettu kansanryhmää kohtaan, eikä sitä tekstiä kohdistettu kenellekään tietyille henkilöille tai ryhmille (nuorille yleensä). Kyseessä oli mielipide yleensä.

    Melkein mietin, että jos Maria veisi asian poliisille, voisi täyttyä kunnianloukkauksen kriteerit tai joku mikä lie ”kiihotus Mariaa kohtaan”.

    Vastaa
  6. Suvi
    11.7.2019

    Olipa hyvä kirjoitus! Toivottavasti Maria uskaltaa tulevaisuudessakin olla yhtä rohkea ja tuoda ajatuksiaan julki. Lukijoiden ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä, mutta voi kunpa lukijoilla olisi edes jonkinlainen kunnioitus toisia kohtaan.

    Vastaa
  7. mie
    12.7.2019

    Hieno teksti, jonka toivottavasti nämä maalittajatkin ymmärtävät kaikessa hyvyydessään.

    Vastaa
  8. Markus
    13.7.2019

    No jopas. Ihminen on välillä hassu otus. Luulisi juuri liberaalia kaikille hyväksyntää osoittavaa yhteiskuntaa haluavien ihmisten olevan itse yhtä liberaaleja heidän kanssaan eri mieltä olevien suhteen. Eri asia on tietysti syrjintä ja muu epäsopiva kohtelu, josta minusta ei tässä Marian kirjoituksessa pohjimmiltaan ollut kyse. Kuitenkin tällainen lynkkausmeininki toisinajattelevia kohtaan ei ainakaan edistä liberaalia, tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa oikea moninaisuus voi kukoistaa – kaikille. Itse kuulun myös yhteen vähemmistöön liikuntavammaisena.

    Vastaa
  9. Heidi
    17.7.2019

    Hei, aivan erinomainen kirjoitus! Korjaan nopeasti yhden asian: tekstissä kerrotaan näin: ”Sen kuitenkin tiedämme, ettei yksikään kirjeen saaneista yrityksistä ole perunut yhteistyötään Maria Nordinin kanssa.”
    BookBeat on lopettanut yhteistyön Marian kanssa ja he vahvistivat asian minulle sähköpostitse kun tiedustelin asiaa heiltä.

    Kiitos Maria hyvästä blogistasi ja Danielille kiitos erinomaisesta Vieraskynä-kirjoituksestasi.

    Vastaa
  10. Matti
    17.7.2019

    Oh tää on niin tätä! Itellä menee hermo totaalisesti mutkalle tälläisestä ajojahdista, varsinkin koska miusta tuo Marian kirjoitus on 1) varsin aiheellinen 2) pelkästään positiivinen.

    Kyllä, kehodysforia on todellinen asia, jonka kanssa sukupuoli-identiteettiään etsivät mutta myös mm. syömishäiriöistä kärsivät joutuvat kamppailemaan jatkuvasti. Miten transihmisten dysforia eroaa muiden kokemasta? Ei varsinaisesti mitenkään muuten, kuin että syömishäiriöisillä ei ole pientä mutta äänekästä, omaa identiteettipolitiikkaa ajavaa, vähemmistöä lyttäämässä kaiken, mikä ei istu heidän agendaansa.

    On myös totta, että hormonihoidot muuttavat kehoa joskus peruuttamattomasti, ja näin ollen voivat tuhota jonkun elämän. Sen sijaan onkin ihan hyvä vaihtoehto ensisijaisest kääntyä sisäänpäin ja tutkia mistä hämmennys omaa biologista sukupuolta kohtaan kumpuavat. Tämä pätee minkä tahansa ongelman kanssa, itsensä hyväksymisen opettelu ei koskaan mene hukkaan.

    Itse en ymmärrä miten tästä saa väännettyä millään muotoa transfobisen tai mitenkään muutenkaan negatiivisen, sillä viesti yksinomaan on mielestäni itsensä ja muiden hyväksymiseen kannustava. Kirjoitus maalittamisesta ja henkisestä väkivallasta on todella hyvä ja avaa mielestäni hyvin ääriliikkeiden toimintaa. Mielestäni tämä äänekäs 70hengen joukko voisi vertautua äärioikeistoon, joskin nämä kirjoittajaystävät saavat isompaa vahinkoa aikaan…

    Voimia Marialle, ja toivottavasti jatkat uudenlaisten ajatusten jakamista jatkossakin!

    <3

    Vastaa
    1. JK
      18.7.2019

      Myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on dysforinen päätyyppi, mikä itselläni on. Lisäksi yksin kuukautiset ovat aiheuttaneet minulle dysforista oirehdintaa. Dysforiaa on monenlaista…

      Vastaa
  11. Milla
    17.7.2019

    Kyllä. Lisäksi on ilmaisemisen ja mielipiteen vapaus. Miksihän se onkin niin että useat lääketieteeseen liitettävät pohdinnat ja eriävät mielipiteet pyritään torppaamaan. Näistä aiheista juuri pitääkin puhua (lääketiede on myös vain meidän ihmisten ajan hengessä kehittämää, raharikkaiden lääkefirmojen sponsoroimaa sen hetkistä tietoa, ei mitään ylimaallista.
    Maria on edelläkävijä, laumareaktiot ovat osittain odotettavia.

    Vastaa
  12. jan EKROOS
    18.7.2019

    Asiassa on useita seikkoja jotka tulisi erottaa toisistaan sikäli kuin siitä halutaan yhteiskunnallisen keskustelun aihe

    1. Utu Förbomille, viitaten HS:n juttuun aiheesta (18.7.): Rinnastaminen rasismiin osuu suoraan asian ongelmalliseen ytimeen. Ensinnäkin, rasisimia voi kokea missä vain, sikäli kuin rasismilla tarkoitetaan rotuun perustuvaa syrjintää – juuri Aasiassa 8 kk ajan asuneena asiaan tuli törmättyä päivittäin. Valkoiseen kristinuskoiseen vähemmistöön kohdistuu rasistista asennetta ja suoranaisia toimia niin islamilaisen ja arabialaisen kulttuurin kuin hindulaisen ja buddhalaisenkin kulttuurin piirissä, eikä kyse ole suinkaan ajan henkeen liittyväst ilmiöstä vaan näin on ollut aina. Toki asenteiden kärjistyminen näkyy siten että rasistinen asenne leviää yhä laajempiin kansanosiin. Aivan kuten Euroopassakin

    Siten rasismista voi ja pitää puhua myös tästä näkökulmasta. Sama koskee ns. seksuaalivähemmistöjä. On eri asia nostaa esille relevantteja keskustelunaiheita kokemukseen perustuen kuin väittää tietävänsä paremmin tai osoittaa kyvyttömyyttä tuntea hienotunteisuutta suhteessa vallitsevan ilmapiirin muutoksen nyansseihin, mitä tulee vapautumiseen holhoavasta asenneilmapiiristä. Tämä j a ainoastaan tämä on motiivi Maria Nordinin maalittamiselle sikäli kun kokemus on ollut se ettei hän ole osoittanut asiassa riittävä hienotunteisuutta. Muilta osin Förbomin ja kumppanien väitteille ja toimille ei ole perusteita

    2. Hienotunteisuuden puutteen kokemuksen voi useista kommenteista päätellen tiivistää kahteen asiaan: väitettyyn holhoavaan asenteeseen joka ei kunnioita yksilön keho- ja sukupuolikokemusta riittävästi, sekä edelleen siihen tosiasiaan että Nordinin näkemys näyttää perustuvan elämänkatsomukseen joka irtaantuu henkiseen elitismiin viittaavalla tavalla yleisestä arkikokemuksesta. Tämä muodostaa keskustelun toisen ytimen

    Eckhart Tollen kaltaisten läsnäolon opettajien opetusten siteeraaminen oman maailmankatsomuksen perustana tavalla joka ikään kuin oikeuttaa jonkinlaisen ihmisyyden toiseen potenssiin nousevan ja sieltä käsin operoivan näkökulman on relevantti keskustelunahe muutenkin kuin osana noussutta polemiikkia.

    Jälleen, leimaaminen hippihörhöksi tai rakkauden kuplassa eläväksi pseudohenkiseksi vähemmistöjen alistajaksi on eri asia kuin asian ytimen nostaminen esille: pätevöittääkö yhden tai usemman kirjan lukeminen, viikonloppukursseille osallistuminen jne ihmisen hyvinvointiohjaajaksi, meditaatio-opettajaksi, joogan tai itäisten elämänkatsomusten asiantuntijaksi tai läsnäolospesialistiksi? Tollen opetusten kriittinen tarkastelu on yksi asia, joskin ydinviestissä on vaikea nähdä mitään kritisoitavaa. Omien kokemusten esille tuominen opetusten todentumiseen omassa elämässä liittyen on toinen: tässä yhteydessä jokaisella lienee oikeus käsitykseensä, ja edelleen tähän liittyen Nordinin viesti joka kohdistui lähinnä kehonkuvaan ja vallitsevaan käsitykseen jonka mukaan siihen liittyvä identiteetti on aina ja kaikkialla altis muutokselle, vääjäämättä, sekä edelleen siihen tosiasiaan että asiaan reagoiminen hormonihoidoilla ja invasiivisten kirurgisten toimenpiteiden avulla ei tuo ymmärrystä identiteetin ja identiteettikokemuksen todellisesta luonteesta, on täysin perusteltu ja esitettiin ilman tarkoitusta loukata

    Sikäli kuin viestistä välittyy oikeassa olemisen tarve tai besserwisserismi tavalla joka loukkaa kuvatunlaisessa tilanteessa olevia henkilöitä, heidän kokemusta tai oikeuttaan omasta kehostaan/omaan kehoonsa tai haastaa negatiivisella tavalla prosessia jonka myötä yksilö ja yhteisö laajemminkin vapautuu kokemaan kehonsa ja olemuksensa uudella tavalla, on varmasti relevantti keskustelunaihe. Maalittaminen ja eri viestiketjuissa ilemenevät törkeydet eivät kuulu tähän. Edelleen on perusteltua vaatia myös Förbomin edustajakseen valitsevien tahojen esittämien näennäisasiallisten kommenttien ja toimien kriittistä tarkastelua jota asiat todella on mahdollista erottaa toisistaan ja todelliselle keskustelulle on mahdollista luoda perusta

    Tietyllä tavalla ongelma tiivistyy olennaisella tavalla tältä osin tapaan jolla kuka tahansa voi tulla julkisuuteen erilaisten kokemusasiantuntijoiden viittaa kantaen, erityisesti kun kyse on hyvinvointihoidoista tai hengellisyydestä tai siitä kumpuavista käytänteistä, ja edelleen erityisesti silloin kuin näin tapahtuu ansiomielessä. Meditaatio-opettajana toimiminen edellyttää vuosien kokemusta eikä kokemus tällöinkään pätevöitä juuri mihinkään, ilman tunnustetun tradition tukea. Tätä vasten myös Tollea ym tulisi tarkastella. Yksittäisen meditaation voi toki ohjata kuka tahansa. Sama koskee erilaisia hyvinvointihoitoja ja -metodeja, joiden suurin arvo liittyy oman positiivisen ja muutoksen mahdollistavan kokemuksen välittämiseen edelleen. Jokainen elää jossain kuplassa ja ’rakkauden kuplan’ raadollinen arvioiminen epätodellisuuskuplaksi osoittaa keskustelun pinnallisuuden: mikäli samoin perustein arvioidaan yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia vaikkapa identiteettipolitiikkaan ja seksuaalisuuteen ja sen kokemiseen liittyen, ollaan todella hataralla pohjalla. Totuus on että auktoriteetin puutteessa, laajan ymmärryksen ja kokemuksen merkityksessä, lääketieteellinen lähestymistapa on hegemonisessa asemassa tavalla joka on todella aihe keskustelulle ja myös vaarallista. Tältä osin Nordinin avaus on täysin paikallaan ja myös oikein ajoitettu

    Tämä on töysin toinen asia kuin arvioida Nordinin elinkeinoa, pätevyyttä tai hänen elämänkatsomustaan laajemmin. Keskustelun perusasioita, tulisi olla, ja tähän liittyvän ymmärryksen täydellinen puuttuminen ns. somekeskustelussa on vähintää yhtä suuri huolenaihe yhteiskunnassa kuin eri kehoidentiteettien olemassaolon oikeutukseen liittyvä keskustelu ja sen eri äänenpainot. Tosiasia on että ns hyvinvointihoidot ja niihin perustuvat näkökulmat tulisi asettaa paljon nykyistä kriittisemmän tarkastelun kohteeksi, aina lainsäädäntöä myöden; tavallaan vastuukysymyksen ratkaisemattomuus osoittaa yhteiskunnan oirehtivan muutosta tältä osin paljon laajemminkin kuin vain sukupuoli- tai seksuaalisuuskysmyksen tasolla. Asiaan liittyy useita näkökulmia jotka osoittavat muutokseen liittyvän näkökulman hahmottamisen vaikeuden, ja ellei tarkasteluun sisällytetä tietoisuuden konseptia, tavalla tai toisella, keskustelu on tuskine des mahdollista, tavalla joka huomioisi muutoksen koko mittakaavana, prospekteineen

    3. Siten on voitava nostaa myös esille kysymys johon Nordin puuttui. On täysin eri asia käydä tai arvioida yleistä keskustelua ääripäiden (’natsit’ – sukupuolivähemmistöt) varassa, kaikki yhteiskunnallinen keskustelu kuvitteellisten ääripäiden varassa toimivaksi alistaen ja siten osallistuvat tahot kahteen lokeroon lukien, kuin arvioida kriittisesti ja perustellen sitä ilmapiiriä jossa keskustelu ja siihen liittyvä asenneilmapiiri todentuu

    Kuluva vuosikymmen ja juurikin Pride-ilmiö on osoittanut että sukupuolivähemmistöjen oikeudet todentuvat yhä laajemmin myös asennetasolla. Huomioiden taustalla oleva vaino ja edelleen osin vallalla oleva ilmapiiri, asenteiden muokkautumista ja vapauden retoriikan radikalisoitumista tältä osin on tervehdittävä ilolla.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita että keskusteluun tältä osin osallistuvat automaattisesti olisivat kritiikin tai kriittisen tarkastelun ulkopuolella. Saati että edustaisivat automaattisesti jonkinlaista edistyksellistä älyllistä näkökulmaa tässä tai missään muussakaan suhteessa.

    Totuus, Tollea tai ei, on, että seksuaalisuus on prosessi, kuten myös yksilön kokemus omasta identiteetistä, eikä seksuaalisuus ole yhtä kuin identiteetti eikä sille voi tai tule koskaan sellaista asemaa tai arvostusta yksilön tai yhteisön tasolla luovuttaa.

    Totuus on edelleen että seksuaalisuus ei ole yhtä kuin keho, vaan seksuaalisuus todentuu ihmisen koko olemuksen tasolla, myös ja erityisesti tavoilla joilla ei ole juurikaan tekemistä sen paremmin suvunjatkamisen kuin seksuaalisen nautinnonkaan kanssa.

    Tältä osin, ihmiskunta yleisesti ottaen on vasta vapautumassa seksuaalisuuden ja suvunjatkamisen välisestä yhteydestä, monin jo nähtävissä olevin seurauksin. Tähän liittyvän muutoksen liittyen ja sitä sivuten, kehitys ja keskustelu on jo vuosikymmenet liikkunut ääripäiden varassa, vrt. e-pillerit ja AIDS jne. Haaste jonka tämä on muodostanut vallitsevalle moraalille ja sitä arvoivalle keskustelulle, kirkkoa ja uskontoja myöden, tuskin on kenellekään uutinen. Siten asiassa ei ole mitään uutta

    Seksuaalisuuden, luovuuden, yksilönvapauden jne välisen yhteyden tuleminen näkyviin inspiroi yhä laajempaa osaa ihmiskuntaa, silti ääripäiden varassa tapahtuva kehitys säilyy edelleen vallitsevana muutosstandardina, samoin keskusteluun olennaisesti liittyvä kyvyttömyys arvioida khityksen ja keskustelun kontekstia muuten kuin kapeasta kulloinkin oikeaksi koettavasta näkökulmasta. Tähän tuksin tulee muutosta pian: kuka someaikana jaksaa laati atai lukea yllä olevan kaltaisia alustuksia ajankohtaisesta aiheesta kun asian voi kuitata sateenkaaripulla?

    Osana em muutosta on olennaista ja jopa ratkaisevan tärkeää tunnistaa keskustelun ääripäät ja pyrkiä erottamaan sen suunta. Tässä yhteydessä puhe tietoisuudesta, identiteetin väliaikaisuudesta, seksuaalisuuden prosessiluonteesta jonka kautta on mahdollista tuoda näkyviin koko ihmisyyden, ihmisenä olemisen ytimeen kuuluvia asioita, sekä edelleen kehokokemuksen merkityksestä ja pyrkimyksestä sen muokkaamiseen tavoin jotka eivät perustu kokonaisvaltaiseen näkemykseen ihmisyydestä ja maailmasta, on erittäin tervetullutta.

    Siitä kiitos Maria Nordinille. Ne joille asiassa on ongelma liittyen vaikkapa Nordinin toimeentuloon tai ’odellisuuskuplaan’ on vähintäänkin syytä opetella esittämään asiansa perustellusti ja laajentamaan näkökulmaansa automaattireaktion tuolle puolen

    Hyvinvointihoitoihin jne liittyvä keskustelu jatkukoon. Siihen todella on syytä. Kuten myös tietysti seksuaalivähemmistöjen asemaan ja seksuaalisuuden, sukupuolisuuden, kehollisuuden jne kokemukseen

    Vastaa
  13. jan
    18.7.2019

    Edelleen, edelliseen liittyen, on syytä toivoa laajempaa keskustelua liittyen tosiasiaan jossa erilaisten kokemusasiantuntijoiden, hyvinvointitahojen, hoitajien ja tunnetyöskentelijöiden kautta todentuu yhteiskuntaan eräänlainen vaihtoehtoinen ihmisen olemisen standardi joka kaikkien muiden vastaavien tavoin pyrkii hegemonia-asemaan

    tämä merkitsee eräänlaista emotionaalisella tasolla todentuvaa valta-aseman hahmottelua ja sen tavoittelua, jossa taustalla on omasta erinomaisuudestaan ja herkkyydestään vakuuttuneita tunteiden kokemusasiantuntijoita, joiden missioksi elämässä on muodostumassa, tai muodostunut, muiden ihmisten ja siten yleisesti energian vapauttaminen erilaisista blokeista ja jumeista. Reikinatsien ym kohteeksi joutuneiden tarinat ansaitsisivat ehkä myös foorumin tai vähintään huomiota?

    On syytä havaita ero esimerkiksi meditaatiotyöskentelyn jonka kohteena on aina ihminen itse, sekä erilaisten hoitometodien välillä; jälkimmäisten taustalla on usein jokin meditaatiotraditio, mikä ei suinkaan tee hoitomuodon harjoittajasta validia hoitajaa saati meditaation asiantuntijaa.

    Monien positiivisten vaikutusten ohella erilaiset hyvinvointihoidot ja energiahoidot vetoavat myös helppoudellaan, mikä merkitsee sitä että kuka tahansa voi ilmoittautua osaajaksi asiassa jonka ytimessä on lopulta kuitenkin yksilö, ihminen ja hänen elämänsä. Oman positiivisen kokemuksen jakaminen ehdoitta, eteneminen kohti laajempa ayhteyden ja ykseyden kokemusta, on ehdottomasti energia jota yhteiskunta kaipaa kaikilla tasoilla laajemmin. Mutta tällä on rajansa joka lopulta todentuu niin yhteisön kuin yhteiskunnan sääntöjen ja olosuhteidenkin tasolla: vastuun kantaminen toisen ihmisen valinnoista ja kokemuksista osana vaikkapa pidempää hoitoprosessia joka pyrkii vertautumaan terapiaprosessiin ei ole valinnainen osa hoitoa: psykoterapiassa vastuukysymys rajataan selkeästi, paitsi pätevyysedellytysten myös tavoitteiden osalta. Hyvinvointiin laajemmin tähtäävät hoidot poikkeavat tavoitteiltaan, monesti positiivisesti, suhteessa virallisiin terapioihin, mikä samalla merkitsee vastuukysymyksen suhteen osalta hankaluuksia. Asia saattaa tuntua marginaaliselta mutta ei ole sitä. Osaamisen ja asioiden yhteyden ymmärtämisen rajat todentuvat karvaalla tavalla paitsi hoidon kohteena olevan henkilön elämässä, myös laajemmin, sillä tunnetason energian vapautuminen, tavalla tai toisella, toistuu ja resenoituu yhteisössä laajemmin, usein tavalla joiden seurauksia vain harva ymmärtää, luoden jo lähtökohtaisesti odotuksia ja pelkoja ympäröivään todellisuuteen

    Lopulta, hyvinvointihoitojen osalta, kyse on ihmisyyden ja siihen liittyvien kokemusten jakamisesta, missä suhteessa nopeasti käy ilmi että kyse todella on prosessista jonka suhteen valmiiksi tuskin voi ilmoittautua kukaan. Odotukset ym tulisi voida suhteuttaa tähän tosiasiaan. Sama koskee ihmisiä, jotka toteuttavat hoitoja mutta joille jo yksinkertainen tunne-transferenssi on liikaa vastuunoton osalta. tällaisten ihmisten aikaansaamat vahingot ovat helposti elämänmittaisa, eikä minkäänlaista turverkkoa tai juridista vastuuta ole olemassa

    Siten suhde allopatiaan ja vallitsevaan hoitostandardiin säilyy ongelmallisena, sama koskee hyvinvointimääritelmää, terveydestä jne puhumattakaan

    Asia sivuaa relevantilla tavalla myös sukupuolikeskustelua; terveys, normaalius jne tulevat määritellyksi juuri tämän rajankäynnin kautta, omalta osaltaan. Seksuaalisuuden, sukupuolen ja identiteetin problematiikka viistää syvältä ihmisyyden ja koko olemassaolon ydintä ja tällä hetkellä tähän liittyvä keskustelu on käytännössä nolla, tai sitä käydään tasolla joka on täysin somekansalaisen ulottumattomissa, perustuen filosofisiin tai henkisistä perinteistä nouseviin kysymyksenasetteluihin, tavalla joka jättää areenan avoimeksi kenelle tahansa ja joka edelleen vääjäämättä nostaa esiin ääripäät keskustelun osaksi, myös tässä. Esimerkkinä taannoinen puoskarilaki ja siihen liittyvä keskustelu

    Auktoriteettikysymyksen jäsentyminen tätä logiikkaa noudattaen ei koske vain puoskarikeskustelua. Hegemonia-aseman julistaminen avoimeksi hyökkäämällä kaikkea ’patriarkaaliseksi’ koettua vastaan johtaa juurikin siihen että vastaava näkemys hiipii osaksi ihmisten ajattelua kieroteitse, heijastaen alitajuist atarvetta auktoriteetille. Juuri tämä mekanismi ja prosessi johtaa äärimmäisiin ratkaisuihin ja niiden hyväksymiseen osaksi ’normaalia’, oli sitten kyse äärimmäisestä pyhien tekstien tulkinnasta tai kirurgisten/hormonaalisten kehomuokkausten muodostumisesta uudeksi automaattiseksi standardiksi osana identiteettiin ja laajemmin ihmisyyteen liittyvä probelmatiikkaa ja kysymyksenasettelua

    Palattaessa alkuun ja hyvinvointihoitoihin: moniko on joutunut asemaan jossa erilaisten reikinatsien elämänkokemusperusteinen osaaminen on asettanut henkilön oman kokemuksen tunteistaan, niiden perustasta ja oikeutuksesta kyseenalaiseksi? Moniko hyvinvointiosaajista operoi tavalla ja tasolla, jossa, purettuaan jonkin jonka muodostuminen on kestnyt vuosia, vuosikymmneniä tai jopa useamman elämän, ei tunnistakaan mekanismia jolla tunnetason mekanismit ja/tai niihin perustuva identiteetti rakentuu terveellä tavalla uudelleen? ’Valo’ on todistetusti useaan otteeseen osoittautunut riittämättömäksi määreeksi tässä yhteydessä, jättäen ihmisen yksin tilanteeseen josta häntä vain hyvin harva jos kukaan enää osaa tuoda pois.

    Erilaisten hyväksikäyttöjen todentuminen hoitomuotojen ja hengellisten perinteiden ja kulttien kontekstissa ei todellaan enää todennu pelkästään himokkaan saddhubaban ja pystytissisen länkkäritytön muodossa. Seksuaalisuus, identiteetti, sukupuoli, näyttäytyy olennaisena tekijänä myös tapauksissa joissa tunnetason vallankäyttö on tosiasia, kohteena nainen tai mies ja toteuttajana useammin nainen kuin mies. Olen itse todistanut useampaa tapausta jossa vastaavaa asetelmaa on yksnkertaisesti perusteltu ’vuosikymmeniä kestäneellä naisten sorrolla’, mikä sii son riittänyt vastuukysmyksen kuittaamiseksi silloin kuin universaalin rakkauden rajat yhtäkkiä osuvatkin vauhdissa naamalle. Yleensä tilanteessa jolloin hoitva taho ei tunnista omia motiivejaan tai rajoitteitaan vaan perustelee yhä ilmeisemmäksi käyvää osaamattomuuttaan universaalilla valolla ja rakkaudella. Eräskin ’jooga-muoto’ Suomessa perustelee lähestymistapaansa sillä ’ettei avioliittoa ole tarkoitettu ihmissuhteiden ja rakkauden ilmentymisen kontekstiksi’. Ehkä näin. Vastuukysmystä se eilti poista, eikä ole ihme että joogamuoto joka tuo asiat esille tutustumiskäynnillä näin, tuntematta ihmisen taustaa tai motiiveja, on lopulta kohdannut syytöksiä ihmiskaupasta, parituksesta, raiskauksista jne.

    On selvää että lopulta kaiken olevaisen yhteys palauttaa vastuukysymyksenkin lopullisiin raameihinsa. Välissä tapahtuu kuitenkin paljon ja kaikenlaista ja vastuusta vetäytyminen tässä yhteiskunnassa ja niissä rooleissa jotka itse kullekin ovat muodostuneet reaaliteeteiksi ei ole perusteltavissa pelkästään ’universaalilla valolla’. Me elämme tässä ja nyt ja myös vastuu todentuu tässä ja nyt, kuten myös kokemus ikuisuudesta, ykesydestä ja ’identiteetistä’.

    Ehkä asiasta voisi keskustella vaikkapa blogiavauksen muodossa?

    Vastaa
    1. marianordinoma
      18.7.2019

      Oletpa pohtinut paljon! Ehkä olet luullut että valo, tietoisuus josta puhun, liittyy jotenkin kehittämääni menetelmään? Ei se liity. Kurssillani tosiaan vähitellen opetan menetelmän, mutta en koe olevani ”guru” tai varsinkaan hoitaja. Tämä on vain menetelmä, ja sitä saa jokainen soveltaa ja käyttää jos se tuntuu sopivalta.
      Kyseessä ei ole hoitomuoto eikä hengellinen terapia. Kurssilla on hyvin käytännöllisiä harjoituksia, jotka olen kurssilaisten kanssa havainnut hyvin tehokkaiksi.

      Itse olen käynyt erilaisissa hoidoissa ja en enää pidä sellaisesta asetelmasta, missä joku ”hoitaa” ja toinen on hoidettava. Tässä on hyvin erilainen lähestymistapa siis.

      Vastaa
  14. Jan
    18.7.2019

    Moi

    Poistatko ystävällisesti sukunimen ensimmäisestä viestistä, pelkkä etunimi ehkä riittää…:)

    Viestiä ei tarvitse julkaista…

    Yst

    Jan

    En tunne kurssiesi sisältöä, kommentti ei liittynyt niinkään siihen kuin yleisesti näihin kysymyksiin

    Vastaa
  15. marianordin.blog
    19.7.2019

    There is a okay giving up for you. marianordin.blog
    http://bit.ly/2NMl1Az

    Vastaa
  16. ST
    19.7.2019

    Marian teksti oli kauniisti ja viisaasti kirjoitettu. Nuoruus on identiteettikokeilujen ja -etsinnän aikaa, sallittakoon se nuoruuteen kuuluvana, mitään kiirettä ei millään taholla pitäisi olla ryhtyä sitä prosessia medikalisoimaan tai patologisoimaan. Marian tekstistä on mahdotonta lukea halveksuntaa, vähättelyä tai väkivaltaa mitään tai ketään kohtaan mitenkään muuten kuin tarkoituksellisesti vääristelemällä. Tarpeellinen keskustelun avaus, ehdottomasti! Danielin vieraskommentti on viiltävän terävä ja rohkea puolustuspuheenvuoro, joka tekee selväksi miten tärkeää on reagoida ja protestoida hiljentämiseen pyrkivää kiusaamista ja maalittamista vastaan, joka tässä tapauksessa perustuu aktivistien uhriutumisstrategiaan ja sen avulla esitetylle vaatimukselle hiljentää kaikki omalle ideologialle vaihtoehtoiset/ristiriitaiset näkökulmat ja mielipiteet.

    Vastaa
  17. onerva
    23.7.2019

    Maria, nopea kommentti vain. KIITOS. Tosi hienoa, miten kärsivällisesti ja rakkaudellisesti olet tämän asian nostanut esille. Olen erittäin huolestuneena seurannut tätä transilmiön räjähtämistä käsiin, ja kuinka varsinkin nuoret tytöt lähtevät tähän mukaan kuin kulttiin. Itsekin olen kärsinyt voimakkaasta kehodysforiasta ja parantunut. Ihana Maria, rakkautta ja valoa kesääsi <3

    Vastaa
  18. tiinahannele
    16.8.2019

    Ihan upeita ja syvälle luotaavia kirjoituksia sekä Marialta, että Danielilta; Olennaisten asioiden kyseenalaistamista ja pohdintaa ketään tuomitsematta (tai ainakin valpasta yrittämistä ja onnistumistakin tuomitsemattomuuteen <3). Antoisaa luettavaa siitä miten järki ja sydän voivat toimia saumattomasti yhdessä.

    Vastaa
  19. samu
    16.8.2019

    En ole ennen kuullutkaan kummastakaan henkilöstä. Siis allekirjoittaneesta/Mariasta. Kaikkea sitä oppii. Näin hyvää kamaa kuitenkin tulen seuraamaan.
    Ja voih. Lukisin kirjan UHRIUTUMISEN KULTUURI. Valta ja vastuu. mielelläni. mutta pidän hintaa korkeana tuotteesta jota käyttäisin muutaman tunnin.
    ehdotus: muutaman euron hintainen vuorokauden digioikeus.

    itseasiassa miksi ihmeessä kukaan enää painattaa kirjoja ja ainakaan niin pieniä painoksia että hinta on korkea?

    Vastaa
  20. […] kirjoituksesta jossa sanon että lääkkeillä on usein sivuvaikutuksia ihmiselle ja luonnolle (ilmoituksen tekijällä taitaa olla yhteuksiä maalituskeissiini, joten huolen taustalla lisäksi ol…). Aluehallintovirasto oli todennut, ettei asia kuulu heille ja siirtänyt sen Helsingin […]

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top