Syömme muovia ja siksi tarvitsemme virusmuunnoksia

Heräät aamulla, keität kahvit ja kokoat itsellesi herkulliset voileivät juuri sinun lempisärpimillä. Elämäsi saattaa tuntua arkiselta, mutta todellisuudessa olet osa suurta suunnitelmaa ja sinulla on merkittävä osa koko maailmankaikkeuden kehityksessä.

Jokainen hengenvetosi sisältää mikromuovia, jokainen suupala, jonka syöt sisältää muovia ja jokainen kakka, jonka vedät vessan viemäristä sisältää muovia ja näin ollen muuntaa niin kollektiivista tietoisuutta kuin fyysistä todellisuuttamme.

Meihin on istutettu syvä uskomus siitä, että pelkkä olemassaolomme tällä upealla maapallolla on tuhoavaa. Jopa hengityksemme tuottaa ilmakehään hiilidioksidia, tuota paheksuttua ainetta, jota varten on luotu ankaria kiintiöitä. Aiemmin tätä tunnetta ihmisen perustavanlaatuisesta syyllisyydestä ylläpitivät uskonnot ja kirkot.

Minäkin olen lapsesta asti ajatellut, että ihmiskunta on tehnyt suuren virheen ja johtaa koko maapalloa kohti tuhoa. Jo ala-asteella päätin, että perheemme lopettaa muovin käytön. Huomasin jo muutaman tunnin sisällä, että se oli mahdotonta. Epäonnistuminen tuotti valtavaa syyllisyyttä ja voimattomuuden tunnetta.

Vuosikymmenen ajan olen tehnyt työtä ympäristön pilaantumisen ja kemikalisoitumisen pysäyttämiseksi, noudattamalla niin ekologista elämäntapaa, kuin se on kaupungissa mahdollista ja kirjoittamalla kymmeniä artikkeleita kemikalisoitumisesta ja maailman muoviongelmasta.

Olen lukemattomia kertoja itkenyt itseni uneen ajatellen, että tässä minä pelkällä olemassaolollani kulutan luonnonvaroja: sähköä, öljyä, puuta ja tuotan vielä kymmeniä kiloja muovijätettä ja vesistöjä rehevöittävää ulostetta. Vielä tänäkin syksynä itkin, kun en löytänyt lapsille ulkoiluvaatteita, jotka eivät sisältäisi muovia. Lapsuudestani aina näihin päiviin saakka, olen kantanut voimattomuutta ja syyllisyyttä ympäristön pilaantumisesta.

Muutama päivä sitten koin syvän rauhan, valaistumisen. Oivalsin, että Kaikki On Hyvin. Annoin sydämestäni anteeksi kaiken sen luonnon riiston, josta olen syyttänyt ihmiskuntaa ja teollisuuden ahneutta – ja itseäni näiden osana.

Yhtäkkiä oivalsin, että Ihminen on osa luontoa, eikä siksi voi sitä luontoa pilata. Maailmankaikkeus pitää meistä huolta silloinkin, kun luulemme voivamme kontrolloida todellisuutta ja ”korjata” virheitämme. Todellisuudessa ei ole virhettä. Luonto tulee aina vain täydellisemmäksi kaikesta siitä huolimatta, mitä me ihmiset olemme täällä tehneet.

 

Jokainen eliö muuntaa sekä fyysistä todellisuutta että tietoisuutta

Jos tarkastelemme koko maapallon historiaa, voimme huomata, että pienilläkin eliöillä on ollut mullistava vaikutus kokonaisuuteen. Eikä yksikään eliö ole koskaan muuntanut todellisuutta ”turhaan”. Kaikesta on seurannut aina vain enemmän yltäkylläisyyttä, vaikka muutoksen taitekohdassa tilanne saattaakin muistuttaa massasukupuuttona. (Massasukupuuttoja on ollut maapallolla ainakin viisi, ja ne näyttävät toistuvan sykleittäin.)

Palataan yksittäisten eliölajien pariin. Noin 3 miljardia vuotta sitten maapallolla ei ollut ilmakehää. Ainoastaan yksisoluiset kykenivät selviämään maapallolla. Yksi näistä eliöistä oli syanobakteeri, eli arkisemmin sinilevä, joka kykeni yhteyttämään, eli sitomaan auringon säteilyenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä.

Yksittäinen sinilevä tuskin pohti elämänsä tarkoitusta, mutta jokaisen yksittäisen sinilevän elämä on kuitenkin ollut merkittävä maailmankaikkeuden historialle.

Sinilevät yhdessä loivat maapallolle ilmakehän! Siis koko ilmakehän! Ja sen myötä syntyivät otolliset olosuhteet lajirikkauden räjähdysmäiselle kasvulle.

Jos nuo yksittäiset sinilevät olisivat olleet eksistentiaalisen syyllisyyden läpäisemiä, kuten ihmiset, ja niillä olisi ollut kyky havaita ne vakavat seuraukset, joita niiden olemassaolo aiheutti silloiselle maapallolle, ne olisivat todennäköisesti kauhistuneet ja tehneet joukkoitsemurhan.

Tästä aiheesta puhuu hienosti astrofyysikko Tom Chi Ted Talkissaan, jonka voit katsoa tästä:

 

Mikrobit jakavat tietoa muuntuvasta ympäristöstä keskenään sekä eri eliölajeille

Koska jokainen eliö muuntaa olemassaolollaan maapallon olosuhteita, on kaikkien eliöiden jatkuvasti sopeuduttava muuntamaansa uuteen ympäristöön. Mikrobit kulkevat tuon sopeutumisen prosessin eli evoluution eturitamassa. Mikrobit muuntuvat varsin nopeasti suurempiin eliölajeihin verrattuna. Siksi ne kykenevät sopeutumaan uusiin olosuhteisiin nopeammin kuin monisoluiset eliöt.

Esimerkiksi Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden läheisyydestä on löydetty sieniä, jotka syövät radioaktiivisuutta. Nuo sienet voivat sitä paremmin, mitä enemmän säteilyä on.

Yksisoluiset eliöt myös auliisti auttavat muita lajeja sopeutumaan uuteen ympäristöön. Tieto eri lajien välillä kulkee muun muassa virusten välityksellä. 

Virukset tarjoavat eliölajeille geneettisiä päivityksiä, joiden avulla on mahdollista sopeutua elinolosuhteiden muutokseen, jonka muut mikrobit ovat jo havainneet. Tästä aiheesta olen aimmin kirjoittanut tarkemmin tässä

 

Muovia ravinnokseen käyttävät mikrobit tulevat osaksi ihmisen mikrobistoa

Ympäristön muuntuminen on ihmisen myötä saanut lisävauhtia: Radiotaajuista mikroaaltosäteilyä, jota mikrobit aistivat, on kaikkialla maapallolla. Muovia on kaikkialla, jopa Mariaanien haudan pohjalla ja Lapin erämaissa ja muuten puhtaissa suomalaisissa järvivesissä. Hengitysilmassa ja ruuassasi on mikromuovia. 

Vaikka lopettaisimme muovin käytön tältä istumalta, muovi on jo ravintoketjussamme. Vaikka tekisimme mitä, on muovia mahdotonta saada ihmisen toimesta pois maapallolta aiheuttamatta enemmän tuhoa.

Kun muutama kuukausi sitten kuulin tutkimuksesta, jossa todettiin istukasta löydetyn mikromuovia, hätkähdin. Olen jo vuosia tiennyt, että näin on. Tietenkin istukassa on mikromuovia! Miksei olisi? Syömmehän me ja hengitämmekin mikromuovia koko ajan.

Perehdyttyäni mikrobien evoluutioon, ymmärsin että kaikki on hyvin. Vaikka alkuun tulee näyttämään siltä, että olemme lopun partaalla, kaikki on kuitenkin hyvin. Elämä jatkuu, tietoisuus kehittyy ja elämä tulee kukoistamaan entistä upeampana ja monilajisena. Myös ihminen tulee selviämään, sillä mikrobit ovat jo oppineet hajottamaan muovia!

Eliömaailmassa sanonta menee näin päin: Mitä pienet edellä, sitä isommat perässä. Se että mikrobit hajottavat jo muovia on loistouutinen! Tutkijat ovat vastikään huomanneet, että suomalaisten järvien bakteerit ja levät hajottavat muovia ja muuntavat sitä hyödyllisiksi rasvahapoiksi. On hyvin mahdollista, että mikrobit ovat voineet oppia taidon jo hyvin nopeasti muovin keksimisen jälkeen.

Esitän, että muutamien vuosikymmenten aikana nämä muovia hajoittavat mikrobit tulevat osaksi monisoluisten eliöiden, eläinten ja ihmisten mikrobiomia. Suolistossaan elävien mikrobien ja virusten välityksellä myös ihminen voi saada kyvyn hajottaa muovia!

”Mikrobit ottavat mikromuoveista hiilen ja valmistavat siitä tarvitsemiaan rasvahappoja. Levät pystyivät prosessoimaan muovista peräisin olevasta hiilestä jopa omega3- ja omega6-rasvahappoja.”. Näin toteaa Jyväskylän yliopiston tutkija Sami Taipale YLEN haastattelussa. Jos ihmisen immuuni-identiteetti hyväksyisi osaksi itseään mikrobin, joka hajottaa muovia, voisi tuollainen mikrobi asua ihmisen suolistossa ja hajottaa muovia hyödyllisiksi omega-rasvahapoiksi. 

Jos nämä mikrobit tulisivat osaksi ihmisen bakteerikantaa, mikrobiomia, voisi seurauksena olla myös tietoisuuden tason kasvu, sillä aivot ja ajattelu tarvitsevat hyödyllisiä rasvahappoja. Muutos mikrobiomissahan on aina muutos tietoisuudessa, sillä tietoisuutemme koostuu omasta ja mikrobien tietoisuudesta, jotka yhdessä luovat pohjan immuuni-identiteettiillemme.

Meneillään oleva sopeutumisvaihe, tuhansine kehitysvaiheineen ja virusmuunnoksineen voi kuitenkin tuntua kivuliaalta, sillä geneettistä informaatiota välittävät mikrobit voivat aiheuttaa kehossa vastustusta ja immunologisen reaktion eli sairastumisen, ennen kuin ne tulevat osaksi mikrobiomia.

Jos tarkastelemme viruksia vain lääketieteen kapean näkökulman kautta, voimme erehtyä luulemaan, että virukset ovat lääketieteellinen ongelma ja että ne vain sairastuttavat meidät. Kun katson koko kuvaa ja tarkastelen virusten merkitystä evoluution kokonaisuuden kannalta, kuva onkin aivan toisenlainen! Virukset ja mikrobit ovatkin puolellamme auttamassa meitä sopeutumaan jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön!

Nin sanotut haitallisetkin mikrobit voivat elää sulassa sovussa koko elimistön kanssa aiheuttamatta mitään haittaa. Yksittäisten mikrobien sijaan, tulisikin aina tarkastella koko elimistön ja ekologisen yhteisön kokonaisuutta kaikkine lajineen.

Kaikki On Hyvin. Luonto ei koskaan erehdy. Luonto on aina täydellisempi kuin koskaan osaamme kuvitellakaan.

Lisää ajatuksiani mikrobiomista voit lukea Eroon oireista -kirjassani, jonka toinen painos on aivan juuri loppumaisillaan! 

PS. Tämä oivallukseni ei muuta elämäntapaani sen epäekologisemmaksi. Edelleen kierrätän, sammutan valoja, vältän lentämistä ja pesen kaiken palasaippualla. Kerään maahan heitetyt ”koronanaamarit” roskikseen.

Olen kuitenkin täydellisesti vapautunut henkilökohtaisesta sekä kollektiivisesta syyllisyydestä ja ilmastoahdistuksesta.

Olen täydellisen luottavainen tulevaisuutta kohtaan. Maailma on upea ja kun tämän kirjoitukseni sanoman oivaltaa, huomaa sen olevan vielä upeampi kuin meistä kukaan voi koskaan ymmärtää.

5 Comments

  1. Annie
    11.2.2021

    Niin mahtava kirjoitus Maria. Kiitos tästä! Tunnen suurta ylpeyttä, että meillä on Suomessa sinunlainen rohkea edelläkävijä, sä rokkaat nainen ja kovaa! Tämä kirjoitus on niin helpottava, kaikki tosiaan on hyvin, ja maailma on kaunis. Kiitos, että inspiroit meitä katsomaan elämää hyväksyvästi ja rakkaudellisesti ja välität meille kirkasta tietoisuuden valoa <3

    Vastaa
  2. Anna
    17.2.2021

    Wau mikä kirjoitus! Huikeaa Maria. Monelta menee yli, koska puhut niin syvällisiä, filosofisiakin asioita. Moni naureskeli myös Stephen Hawkingin teorioille. Ja Galileolle. Huipulla on aina yksinäistä..

    Vastaa
  3. Aapo
    8.3.2021

    Kiitos rohkeudestasi!

    Vastaa
    1. Tuula
      19.3.2021

      Kiitos Maria! Shumanin resonanssi video nosti valtavan kiitollisuuden ja rakkauden aallon kehooni! Tunnistin joka solullani, miten totta se oli! Samoin sinun kirjoituksesi! Miten kaunis ja vapauttava se onkaan! Minäkin sammuttelen valoja ja käytän vettä säästäen. Jatkan sitä edelleen mutta ilman syyllisyyttä, koska kaikki on hyvin! Kiitos kun toimit pioneerina ja jaat ymmärrystäsi!

      Vastaa
  4. Jarno
    23.3.2021

    Kiitos Maria!
    Todella hyvin kirjoitettu ja kuvailtu.
    Toivottavasti tämä tavoittaa ihmisiä hyvinkin pian. Meidän perimämme on täydellinen. Eletään yhteydessä luontoon. Nautitaan elämästä nyt ja välitetään toisistamme.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top