Site icon Maria Nordin

Hallinto-oikeus kumosi uhkasakkoni – Lobattiinko Tukes tekemään laiton päätös?

Sain tällä viikolla postissa kirjeen, jota tiesin odottaa. Hallinto-oikeus kumosi Tukesin antaman uhkasakon laittomana ja perusteettomana. Laitonta, virheellisesti annettua viranomaispäätöstä ehdittiin kuitenkin rummuttaa ja toistaa mediassa lähes kaksi vuotta kymmeniä kertoja, totuudesta välittämättä.

Jos googlaat nimeni, eteesi tulee kymmeniä uutisia, joissa kerrotaan minun saaneen 100 000 euron uhkasakko vaarallisen palvelun tarjoamisesta.

Tällä on luotu mielikuva, että olen todella vaarallinen, välinpitämätön ja rikollinen, eikö!?

Annas kun kerron koko tarinan.

Olen alusta asti koettanut korjata medialle, toimittajille sekä somekirjoittelijoille, että varsinainen uutinen uhkasakkokohussa on viranomaisen lainvastainen toiminta, ei kurssini väkisin liitetty vaarallisuus. 

Faktat:

Oikeusoppineet sekä valveilla olevat kansalaiset voivat tästä jo havaita, kuinka ongelmallinen Tukesin päätös oli.

Media luo narratiivia ja vaikuttaa mielipiteisiin – mutta kuka ohjaa mediaa?

Minulle yllättävintä on ollut kuitenkin se, että lainoppineet sekä media, joka on laajasti ja näyttävästi uutisoinut tapauksestani ovat sulkeneet silmänsä ja korvansa päätöksen ongelmilta. Päätöksen ongelmallisuus ei ole voinut jäädä toimittajilta tiedostamatta, sillä jokaisessa haastattelussa olen tämän asian tuonut ilmi. Esittämäni faktat voi helposti tarkistaa, sillä asiakirjat ovat julkisia.

Olen myös jälkikäteen esittänyt oikaisupyyntöjä sekä valittanut Julkisen sanan neuvostoon, jotta Tukesin päätöstä koskevat faktat korjattaisiin totuutta vastaaviksi. Missään uutisessa tätä ei ole tuotu esille, sillä päätöksen laittomuus olisi romuttanut median ennalta luoman asetelman. Esimerkiksi tätä virheellistä väitettä ei ole oikaistu pyynnöistäni huolimatta:

Esimerkiksi YLE:n uutisessa aiheesta esitetään näin: Torstaina Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes päätti asettaa Nordinille 100 000 euron uhkasakon rajoittaakseen kurssin markkinointia. Markkinoinnissa on Tukesin mukaan annettu ymmärtää, että kurssi auttaa monenlaisiin vakaviin sairauksiin.

Tämä ei pitänyt paikkaansa. Uhkasakkoa ei ole annettu markkinoinnin rajoittamiseksi vaan tehostamaan ”kieltoa tarjota vaarallista palvelua”. Jos tämä tuotaisiin ilmi, päätöksen laittomuus tulisi ilmi ja median tarinalta putoaisi pohja. Tämä voi tuntua sinänsä pilkunviilaamiselta, mutta oikeudenmukaisuusperiaate on yksi tärkeimmistä yhteiskuntamme pilareista. Päätösten tulee perustua lakiin, eikä medialla pitäisi olla oikeutta muuntaa totuutta, vaikka totuuden vääristely tukisi jotakin agendaa.

Se että viranomainen on antanut yritykselleni ”kiellon tarjota vaaralista palvelua” siitä huolimatta, että palveluni on turvallinen, on täysin mielivaltaista viranomaisvallan käyttöä, eikä tällainen vallankäyttö kuulu oikeusvaltioon. Tällä logiikalla kuka vaan voisi milloin vaan saada ”kiellon tarjota vaarallista palvelua”.

Oikeusvaltiossa viranomaisten päätösten tulee perustua lakiin. Päätösten pitää noudattaa yhdenvertaisuusperiaatetta. 

(On myös hyvä muistaa, että vaarallisten palveluiden tarjoamista ei sinälllään ole kielletty. Vaarallisiksi luokiteltavia palveluita on jatkuvasti tarjolla, ja hyvä niin! Lapseni ratsastustunnilla tapahtui vaaratilanne kun sähköasentaja kolisteli maneesissa. Hevoset pillastuivat ja eräältä lapselta murtui käsi. Paljon pahempaakin olisi voinut tapahtua, ja taphtuukin. Hevosharrastus voi olla hengenvaarallinen, silti ratsastustunteja saa tarjota. Jokainen tunnille osallistuva sitoutuu noudattamaan ohjeita osallistuessaan palveluun.)

Yksikään arvostettu media tai toimittaja ei ole pyynnöistäni huolimatta selvittänyt asiaa, saati oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut vääriä tietoja, vaan on jakanut virheellistä tietoa, joka on vaikuttanut maineeseeni, liiketoimintaani sekä jopa turvallisuuteeni. (Koen että media on luonut minusta tietynlaista mielikuvaa, vaikuttanut kansalaisten mielipiteisiin ja jopa lietsonut vihaa minua sekä asiakkaitani kohtaan.) Nämä uhkasakkoa koskevat virheelliset tiedot ovat toistuneet lähes kaksi vuotta lukuisissa valtamedian jakamissa uutisissa ja artikkeleissa sekä saaneet mitä ihmeellisempiä muotoja yksittäisten ihmisten blogikirjoituksissa ja somejulkaisuissa.

Viimeisimpänä Helsingin Sanomat väänsi pyrkimyksestäni oikoa virheellisiä tietoja pilakuvalla minusta kuvitetun artikkelin, jossa väitti etten osaa ottaa kritiikkiä vastaan, kun pyydän korjaamaan minusta ja kurssistani esittetyjä vääriä väitteitä enkä anna polkea oikeuksiani. Juttu oli totaalinen journalismin rimanalitus. (Kannattaa ehdottomasti lukea!)

Nyt hallinto-oikeus on kumonnut Tukesin päätöksen sillä perusteella, että koska tarjoamani palvelu ei ole ollut kuluttajille vaarallinen, kiellon ja uhkasakon määrääminen eivät ole olleet oikeutettuja. Tämä oli minulle, maallikolle, aivan selvää alusta asti ja kuka tahansa lainoppinut olisi tämän voinut toimittajalle vahvistaa. Hallinto-oikeuden mukaan Tukesin päätös ja tapa toimia on ollut lainvastainen, eikä sillä ole ollut edellytyksiä asettaa uhkasakkoa turvalliseksi todetulle palvelulle.

Kaikki alkoi maalituksesta

Miten sitten on mahdollista, että viranomainen tekee lainvastaisen päätöksen?

Uhkasakkotapaus lähti käyntiin laajasta maalituskampanjasta, jossa ihmiset, joilla ei ollut mitään kokemusta kurssistani, alkoivat tehdä siitä kymmenittäin ilmoituksia eri viranomaisille sekä poliisille. Mediavaikuttajat, vertaistukiyhdistykset ja jopa lääkärit, kuten Jan Sundell ”Dr. Body” kehottivat ihmisiä somekanavissaan tekemään ilmoituksia minusta sekä kurssistani.

Kukaan kurssiani käynyt ei ole ilmoittanut minulle saati viranomaisille viranomaisille, että olisivat kokeneet kurssini sisällön jollain tapaa vaaralliseksi tai turvallisuusohjeet epäselviksi. Ilmoitusten tekijät eivät siis ole itse tutustuneet verkkokurssiini, vaan ovat tehneet ilmoituksia sen perusteella, mitä he luulevat kurssin kuulopuheiden perusteella sisältävän.

Ilmoituksia tehtiin muun muassa Valviralle, joka on terveydenhoitoalan viranomainen. Koska en ole terveydenhuoltoalan toimija, Valvira teki ilmoituksen poliisille. Poliisi totesi esitutkinnassaan, että palveluni vaikuttaa tavanomaiselta tietoisuustaitokurssilta, eikä ole syytä epäillä mitään rikosta. Tämä tapahtui 2019 ja voi miten paljon verovaroja olisi säästynyt jos maalituskamppanja olisi jäänyt siihen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes päätti kuitenkin saamiensa kymmenien ilmoitusten perusteella aloittaa turvallisuuselvityksen. (Olen ollut muuten aiemmin tiiviisti yhteydessä Tukesiin, muun muassa kun sain tietooni, että suuren kuukautisuojavalmistajan tuotteissa oli vaaralliseksi tiedettyä kiellettyä kemikaalia, eikä Tukes tehnyt mitään tuotteiden poistamiseksi markkinoilta. Voit lukea Always-kohusta tästä blogikirjoituksestani. Olenkin siis aiemmin esittänyt mielipiteeni ja ollut huolissani siitä, ettei Tukes valvo tarpeeksi voimallisesti kemikaaliturvallisuutta, ja että se on suuryritysten eikä kuluttajien puolella.) Näihin ei-asiakkaiden ilmoituksiin, joilla ei ollut kokemusta tuotteestani he kuitenkin kokivat tarpeellisiksi reagoida. Oikeiden asiakkaiden kokemuksia ei myöskään kuultu missään vaiheessa.

Nyt asetelma oli eri. Olin erittäin yhteistyöhaluinen koko turvallisuusselvitysprosessin ajan. Kysyin useita kertoja neuvoja Tukesilta, mutta en saanut heiltä minkäänlaista ohjausta tai vastausta siihen, miten palvelun turvallisuutta voisi entisestään kehittää. Palvelussani on nimittäin alusta asti ollut selkeät käyttö- ja turvallisuusohjeet, eikä mitään vaaroja ole havaittu tuhansista asiakaskokemuksista huolimatta. Tukesin rooli on olla ohjaava ja neuvova viranomainen, mutta tapauksessani se ei kyllä täyttänyt tehtäväänsä. Vaikutti että asia oli päin vastoin, Tukes halusi löytää palvelustani jotain ”vaarallista”, vaikka Tukesin sivuillakin painotetaan vaaran ja riskin eroa

Lääkäri arvoimassa vaarallista palvelua?

Yllättävää oli että Tukes valitsi palveluni turvallisuutta arvioimaan lääkäri Juhani Knuutin, joka oli jo ennen tapausta esittänyt yliampuvia ja virheelisiä väitteitä kurssini aihepiiristä. Olen saanut haltuuni Tukesin ja Knuutin käymän kirjeenvaihdon, josta ilmenee viranomaisen ja Knuutin välinen puhelinkeskustelu. Viranomaisen käymä kirjeenvaihto on julkista, ja Tukes on välittänyt minulle kirjeenvaihdon sekä Knuutin että Valviran kanssa, mutta puhelinkeskustelun tapauksessa on mahdoton tietää keskustelun sävystä ja sisällöstä.

Tukesin samanaikaisesta kirjeenvaihdosta Valviran kanssa käy ilmi, että kurssia on jo etukäteen kuvailtu ”vaarallisena uskomushoitona” ja esitetty tarve ”puoskarilaille”, mikä osoittaa, ettei tapausta ole käsitelty neutraalisti, vaan haluttu käyttää tapaustani ”varoittavana esimerkkinä”, mikä virkamies toi jopa julkisesti ilmi. Virkamiesten tulisi myös ymmärtää, ettei mahdollinen ”puoskarilaki” vaikuttaisi palveluuni millään tavoin, sillä kurssissani ei ole kyse hoidosta. Kurssini ei ole uskomushoito, eikä hoito alunperinkään.

Mielestäni nämä ilmi käyneet seikat ovat täysin oikeusvaltion vastaista, sillä tokihan asiantuntijan sekä virkamiehen tulisi olla puolueettomia. Valitun asiantuntijan tulisi myös olla perehtynyt aihepiiriin. Knuuti on osoittanut lukuisia kertoja, ettei hänen suhtautumisensa aihepiiriin, jota edustan ole neutraalia, eikä hän myöskään ole tietoisuustaitojen saati tuoteturvallisuuden asiantuntija.

Mielestäni lääkärin koulutus ei myöskään ole oikea pätevyys arvioimaan palveluni turvallisuutta. Palveluni ei ole lääketieteellinen hoito tai terapia, eikä sillä ole mitään muutakaan tekemistä lääketieteen kanssa. Palveluni on tietoisuustaitokurssi. Käyttäystymispsykologi tai viestinnän asiantuntija olisi ollut osuvampi asiantuntija arvioimaan käyttöohjeet ja asiakkaan kyky ymmärtää antamani ohjeet. Tästä turvallisuuselvityksessä oli lopulta kyse: voiko joku osallistuja olla lukematta ohjeet tai ymmärtää ne niin väärin, että toimisi terveydelleen haitallisella tavalla. Tämäei mielestäni ole lääkärin erikoisosaamisaluetta.

Kurssin turvallisuutta arvioidessa tärkeitä pointteja ovat tietenkin vaarojen tunnistaminen, vaaran toteutumisen riskin arviointi, käyttöohjeiden selkeys ja sen arviointi, ymmärtääkö palvelun käyttäjä käyttöohjeet. Olenkin alusta asti toteuttanut kurssia viestinnän ammattilaisen sekä oikeusturva-asiantuntijan kanssa, jotta osaisin rakentaa kokonaisuudesta mahdollisimman selkeän ja näin ollen turvallisen. Kurssin markkinointimateriaaleissa sekä kurssimateriaaleissa onkin ollut alusta asti todella selkeät toiminta-ohjeet, varoitukset ja muistutukset siitä, ettei kurssi korvaa lääketieteellistä hoitoa.

Lääkäri Knuutin osoittamat vaaratilanteet, joissa ihminen olisi jättänyt menemättä lääkäriin tai altistanut itsensä tai lapsensa hengenvaarallisille allergeeneille olisivat olleet mahdollisia vain, jos palvelun käyttäjä olisi: 

Knuuti esitti lausunnossaan, johon Tukesin päätös perustui, täysin absurdeja ja teoreettisia vaaratilanteita, eikä ottanut mitään kantaan riskin toteutumisen todennäköisyyteen. (Tämä on toisaalta kyllä täysin ymmärrettävää, sillä hänhän on lääkäri, eikä turvallisuusasiantuntija.)

Oleellista on myös ymmärtää, että tuotteen ostaneet asiakkaat ovat erittäin todennäköisesti kiinnostuneita kurssilla esitetyistä ajatuksista, haluavat ymmärtää ja haluavat noudattaa niitä. Oma kokemukseni asiakkaista osoittaa tämän todeksi. Free to  Heal® -kurssini on käynyt lähes 10 000 ihmistä ympäri maailman, eikä kukaan ole kertonut vaaratilanteista tai kertonut ettei ymmärtäisi kurssin käyttöohjeita. Kurssialustalla on myös mahdollisuus osoittaa kysymyksiä ja antaa suoraa palautetta jokaisessa askeleessa.

Turvallisuuselvityksen aikana korostin olemassaolevia varoituksia, värjäsin niitä mm. punaisiksi. Varoitukset ovat jo niin naurettavia, että monet asiakkaat ovat jo pitäneet niitä vitsikkäinä, ja toki, itsekin olen löytänyt niistä huumorin.  Nämä tekstin värjäykset ja huutomerkkien lisäilyt olivat Tukesin mukaan se ratkaiseva muutos, minkä jälkeen he totesivat kurssin olevan kuluttajille turvallinen. Hyvä niin, nyt kenelläkään ei ainakaan ole epäselvää, ettei kurssi ole hoitoa eikä korvaa lääketieteellistä hoitoa, vaan sitä tarvitsevan on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Yhteiskunnallisesta tilanteesta ja mediasta

Tämä päätös oli minulle enemmän kuin henkilökohtainen ilouutinen. Hallinto-oikeuden päätös osoittaa, että Suomen laki on yhä pätevä ja että viranomaisten päätösten tulee perustua lakiin.

Viranomaisen henkilökohtaiset mielipiteet ja uskomukset, yleinen mielipide, median narrativiit, teollisuuden lobbareiden painostus ja maalituskampanjat eivät saa vaikuttaa viranomaisten päätöksiin.

Tapaukseni on avannut omat silmäni sekä läheisten ja yhteistyökumppanien silmät näkemään, kuinka todellisuus ja median narratiivi voivat olla hyvin kaukana toisistaan. On myönnettävä, että media luo tarinaa vaikuttaakseen yleisön mielipiteisiin (Olisipa hauska kuulla, miten tämä kaikki on vaikuttanut sinun mielipiteeseen minusta!). Hyvä kysymys jokaiselle pohdittavaksi on, kuka tai mikä mahtaakaan ohjaa mediaa?

Herää myös kysymys, miten luotettavia viranomaiset ovat ja ovatko viranomaiset ja virkamiehet manipuloitavissa? Henkilökohtaiset uskomukset, jotka media on syöttänyt, vaikuttavat myös päätöstentekijöihin, joiden pitäisi kuitenkin olla ”neutraaleja” ja toimia oikeudenmukaisesti.

Tukesin virkamies antoi medialle useita haastatteluita, joissa tuntui tekevänsä kaikkensa saakseen minut ja palveluni leimattua vaarallisiksi. Hän jopa puhui ”varottavasta esimerkistä” ja esitti, että ”100 000 euron uhkasakko oli lievin mahdollinen keino”. ( Keino oli kylläkin perusteeton ja laiton. Syksyllä Eroon oireista kirjani ilmestyttyä kirjastot kirjoittivat tiedon (laittomasta) uhkasakosta jopa kirjan tietoihin tietojärjestelmissään. Voit lukea tästä absurdista tapauksesta blogikirjoituksestani.

Edellä mainitut eivät ole viranomaisen normaalia toimintaa oikeusvaltiossa.

Uskoni viranomaisiin sekä mediaan on näiden tapausten myötä haihtunut taivaan tuuliin. Mutta oikeastaan lopulta vain hyvin kiitollinen tästä kaikesta, sillä asioiden todellinen tila on paljastunut: Viranomaisilla sekä medialla voi olla omat lobatut agendansa ja intressinsä, joita ne ajavat. Tästä on jokaisen hyvä olla tietoinen lukiessaan luotettavistakin lähteistä peräisin olevia uutisia. Helsingin Sanomat, Sanoma, Otavamedia, YLE, Suomen kuvalehti, naistenlehdet, iltapäivälehdet ja niin edelleen, ovat kaikki saman Mediapoolin alaisia. Salamyhkäinen Mediapooli päättää etukäteen mitä asiaa ajetaan, ja se tehdään järjestelmällisesti sekä faktoista riippumatta.

Suomen lakiin sen sijaan uskon yhä ja toivon, että jokainen nyt herää ymmärtämään Perustuslakimme puolustamisen tärkeyden. Tämä voi vaatia sitä, että on valmis laittamaan itsensä likoon ( hänkin on valmis ottamaan sakot ja menemään oikeuteen).

Tässä pari vuotta roviolla, inhottavana ja sylkykuppina olleena voin kertoa, että edes julkinen paheksunta ei tapa.
Se vain vahvistaa.

Meidän on pidettävä kiinni omista oikeuksistamme, seistävä selkä suorana ja sydän auki.

Myötätuntoni on vain laajentunut ja tyyneyteni kasvanut.

KIITOS, kiitos, kiitos! Kiitos Tukes, kiitos Knuuti, kiitos virkamiehet, kiitos ASIANAJAJANI, ja Hallinto-oikeus tästä upeasta mahdollisuudesta tuoda ilmi totuus ja rakenteiden mädät kohdat!

Ja SUURIN KIITOS ihan jokaiselle, joka on median minusta luomasta karikatyyristä huolimatta on kuunnellut, kannustanut, jakanut ajatuksiani, suositellut kirjaani, kurssiani ja äänitteitäni. TE OLETTE ROHKEITA!
Ja rohkeus on se mikä vielä palkitaan.

Toivon jokaiselle valoa ja rohkeutta puolustaa sitä, minkä sydämessään tietää oikeaksi.

<3 <3 <3

PS. Tukes voi vielä valittaa Hallinto-oikeuden päätöksestä 5.8. asti.

PPS. Kirjoitin tämän tosi nopeasti, ja en malta olla julkaisematta. Voi olla, että muokkaan ja lisään vielä tärkeitä pointteja. Huomiseen mennessä teksti on saanut lopullisen muotonsa. Käy siis lukemassa uudelleen!

PPPS. Seuraavaksi alkaa varsinainen myyräntyö, kun pitää kaivaa kaikki asiasta tehdyt uutiset ja valvoa, että niihin tehdään tarvittavat oikaisut nettiotsikoita myöten. Journalismin ohjeissa on myös tietääkseni ohje tällaisen tapauksen varalta. Medioiden tulisi uutisoida tästä kumoavasta päätöksestä vähintään yhtä näyttävästi kuin alkuperäisestä virheellisestä tiedosta. Mielenkiintoista nähdä, miten asia etenee.