Konttikaasut vaarantavat terveyden

Suomeen saapuu vuosittain meriteitse valtavia määriä tavarankuljetuskontteja, joissa kuljetetaan muun muassa elintarvikkeita, vaatteita, kenkiä, elektroniikkaa ja huonekaluja. Kontit sinetöidään lähtömaassa ja avataan vasta määränpäässä. Lähtömaassa kontteihin lisätään usein tuholais- ja homemyrkkyjä, joita kutsutaan desinfiointikaasuiksi.

Desinfiointikaasut ovat voimakkaita myrkkyjä, jotka tappavat esimerkiksi jyrsijät. Kaasuttamista perustellaan vieraslajien ja taudinaiheuttajien leviämisen estämisellä. Myös rahtitavaroista itsestään haihtuu erilaisia myrkyllisiä kaasuja. Liian nopeasti matkaan lähetettyjen tavaraerien kemikaalit eivät ehdi kuivua kunnolla tehtaalla, ja siksi ne haihtuvat tuotteista vielä matkallakin. Myrkkykaasut eivät tuuletu matkalla, koska kontit on suljettu lähes ilmatiiviisti.

Yleisimmät desinfiointikaasut ovat fosfiini, metyylibromidi ja etyleenikloridi. Fosfiinia käytetään esimerkiksi laittamalla konttiin fosfiinia vapauttava pelletti. Joskus desinfiointikaasupellettejä laitetaan lähtömaassa liian suuri annos, jolloin kaasupitoisuus voi konttia avattaessa olla hyvinkin korkea. Fosfiini on helposti syttyvää, ja se voi aiheuttaa metallien syöpymistä. Fosfiini on erittäin myrkyllistä ja suurille määrille altistuminen voi johtaa kuolemaan. Fosfiinimyrkytyksen oireita ovat muun muassa hengenahdistus, pahoinvointi, huimaus, hallitsemattomat liikkeet, vapina ja kouristukset. Lisäksi aine voi aiheuttaa keuhkopöhön sekä vaikuttaa sydämen, keskushermoston, maksan ja munuaisten toimintaan.

Metyylibromidin käyttö on kielletty EU:ssa, mutta sitä esiintyy konteissa yleisesti

• Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta voi seurata haitallisia vaikutuksia hermostoon, munuaisiin, sydämeen, maksaan ja keuhkoihin.
• Aine voi aiheuttaa yskää, kurkkukipua, huimausta, päänsärkyä, vatsakipua, oksentelua, hengenahdistusta, sekavuutta ja kouristuksia.
• Oireet voivat ilmetä vasta altistumisen päätyttyä.
• Aine voi imeytyä myös ihon läpi, jolloin iho punoittaa ja polttelee ja siinä voi esiintyä kipua ja rakkuloita.

Myös etyleenikloridin käyttö on kielletty EU:ssa.

• Aine aiheuttaa päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia sekä ihon ja limakalvojen ärsytystä.
• Oireet voivat ilmetä viiveellä altistumisen jälkeen.
• Myöhemmin saattaa ilmaantua muun muassa hengenahdistusta, rintakipua, keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia, alentunutta fyysistä suorituskykyä ja lihaskramppeja.
• Suurina annoksina altistuminen voi aiheuttaa kuoleman tai pysyvän neurologisen vamman.

Muita konteista yleisesti löytyneitä kemikaalikaasuja ovat formaldehydi, bentseeni ja tolueeni

• Aineita voi höyrystyä esimerkiksi tuotteiden raaka-aineista, tavaroiden pintakäsittelyaineista, pakkauksista, niiden liimoista tai konteissa käytetyistä maaleista.
• Formaldehydiä käytetään muun muassa tekstiilien, kosmetiikan, liimojen, selluloosan ja räjähdysaineiden valmistamiseen
• Altistuminen formaldehydille voi aiheuttaa päänsärkyä, yskää, hengenahdistusta ja pahoinvointia.
• Formaldehydi voi myös aiheuttaa syöpää.
• Bentseeniä käytetään liuottimena ja useiden tuotteiden valmistuksessa, kuten muovien, pesuaineiden, kankaiden ja värien valmistuksessa.
• Bentseeni imeytyy myös ihon läpi.
• Bentseenille altistuminen aiheuttaa huimausta, uneliaisuutta, päänsärkyä, pahoinvointia, hengenahdistusta, kouristuksia ja tajuttomuutta. Lisäksi se aiheuttaa syöpää.
• Tolueenia käytetään niin liuottimena kuin raaka-aineenakin. Liuottimena sitä on maaleissa, tinnereissä, painomusteissa, liimoissa ja lakoissa. Tolueenia käytetään myös nahan parkitsemisessa, tekonahan tuotannossa, kankaiden ja paperin päällystyksessä sekä väri- ja painoteollisuudessa. Raaka-aineena se on mm. polyuretaanin valmistuksessa. Tolueenia esiintyy raakaöljyssä, mistä se bensiinin mukana tislautuu. Tolueenia voidaan myös erityisesti lisätä bensiiniin, jotta sen oktaaniluku saadaan korkeammaksi.
• Tolueeni on ärsyttävä ja helposti syttyvä aine.
• Tolueenin hengittäminen voi aiheuttaa juopumusta, pahoinvointia, sydämen rytmihäiriöitä sekä tajuttomuutta.
• Jatkuva altistuminen tolueenille voi aiheuttaa aivovaurioita sekä lisääntymiskyvyn vahingoittumista.

Konteissa puutteellisia merkintöjä

Kontit muhivat usein laivan kannella kuumassa. Joskus taas ne tulevat kylmänä ja lämpiävät perillä, jolloin kaasut alkavat vasta vaikuttaa. Myös lastin liikkuminen voi jättää kontteihin petollisia ilmataskuja, joissa kemikaalipitoisuus on vaarallisen korkea. Kuljetuskontteja käsittelee Suomessa tuhansia henkilöitä eri rooleissa: merimiehet, ahtaajat, tullitarkastajat, kuorma-autonkuljettajat, rautatietyöntekijät, lastien purkajat ja konttien pesijät. Saapuvista konteista on puuttunut merkintöjä myrkyllisistä kaasuista, mikä asettaa konttien käsittelijät vaaraan. Muissa Euroopan maissa konttien sisältämät kaasut ovat aiheuttaneet vakaviakin myrkytyksiä, mutta Suomessa varsinaisia onnettomuuksia ei ole tiettävästi vielä sattunut. Lievät myrkytykset eivät tosin aina tule edes työnantajan tietoon, koska työntekijä ei itse välttämättä tunnista neurologisia oireita konttikaasuista johtuviksi. Monesti altistunut työntekijä ja työterveyshuolto eivät osaa yhdistää oireita konttikaasuihin – etenkin jos oireet tulevat viiveellä.

Konttien purkamisessa ja lastin myöhemmässä käsittelyssä altistumisvaaran vakavuuteen vaikuttavat yhdisteen akuutti ja krooninen myrkyllisyys, sen pitoisuus kontissa ja altistumisaika. Vaaran laajuudesta ei ole selvää käsitystä, koska vain harvat tieteelliset julkaisut ovat käsitelleet ihmisten altistumista kuljetuskonteissa esiintyville kemikaaleille. Altistumisen oireet voivat vaihdella päänsärystä, huimauksesta ja pahoinvoinnista ihon, limakalvojen, hengityselinten ja silmien ärsytysoireisiin sekä neurologisiin oireisiin ja jopa kuolemaan.

Konttien sisältämistä kemikaaleista on vaaraa vielä sittenkin, kun kontit ovat tyhjiä. Kontteja pestäessä höyrystyvät esimerkiksi puurakenteissa olevat kemikaalit, ja ne voivat olla mitä tahansa.

Kukaan ei tiedä, mitä kemikaaleja konteissa on käytetty.

Moni tavallinen kuluttaja on joskus ihmetellyt kaupoissa leijuvaa pistävää hajua. Konttikuljetuksen aikana rahtitavaran pakkaukset ovat voineet mennä rikki ja desinfiointikaasua on voinut imeytyä tuotteeseen. Silloin kaasua voi haihtua tuotteesta vielä kotonakin.

Hampurin satamassa tutkittu kontteja

Hampurin satamassa tutkittiin vuonna 2010 satunnaisotannalla 2 100 konttia ja huomattiin, että konttien kaasutus on luultua yleisempää. Kaasutusta käytetään kaikissa konteissa kuljetettavissa tavaralajeissa lenkkitossuista elintarvikkeisiin. Peräti 70 prosenttia Hampurissa tutkituista konteista sisälsi desinfiointikaasuja tai muita teollisuuskemikaaleja yli ihmiselle sallitun toistuvan altistuksen raja-arvon. Akuutin myrkyllisyyden raja-arvot hengitysilmassa ylittyivät noin joka kolmannessa kontissa. Hengenvaarallisia määriä kemikaalijäämiä oli 0,6 prosentissa konteista.

On olemassa kansainvälisiä säännöksiä siitä, miten desinfiointikaasuja käytetään ja miten kaasutettuja lasteja käsitellään. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO painottavat konttien merkitsemistä ja turvallista käsittelyä. Kontit on aina merkittävä varoitusmerkillä, ja asiakirjoista pitää käydä ilmi muun muassa desinfiointikaasun laatu ja määrä. Ohjeita ei kuitenkaan aina noudateta, ja konttien merkinnät ovat osoittautuneet epäluotettaviksi. Desinfiointikaasulla käsitellyt kontit kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetussäädösten piiriin. Sääntöjen edellyttämä varoitus saatetaan kuitenkin jättää laittamatta kaasutettuun konttiin, sillä vaaralliseksi merkitystä lastista koituu korkeammat maksut.

Yksi Hampurin tutkimuksessa havaittu huolestuttava piirre oli, että vain vajaat neljä prosenttia konteista oli varustettu sääntöjen vaatimalla varoituksella konttien kaasutuksesta. Jos merkintöjä oli, ne olivat puutteellisia. Lastia purkavat työntekijät eivät osaa varoa, jos varoitusmerkintöjä ei ole. Kontteja ei välttämättä enää avata satamassa, vaan vaikkapa logistiikkakeskuksissa tai myymälöissä.

Terveysriski voi ulottua koko kuljetusketjuun aina varastoihin, myymälöihin ja kuluttajalle saakka.

Hampurin tutkimuksessa fosfiinia esiintyi erityisesti ruokatarvikkeita sisältäneissä lähetyksissä. EU:ssa kiellettyä etyleenikloridia esiintyi erityisesti kenkiä sisältäneissä konteissa. Kenkäkonteissa mitattiin lisäksi korkeita bentseenipitoisuuksia. Kengät osoittautuivat tutkimuksessa myrkkyjäämiltään pahimmaksi tavararyhmäksi.

Lähteet:
Telma-lehti.fi (26.11.2015)
Turun Sanomat (27.10.2013)
Turun yliopisto utu.fi (26.2.2015)
Konttikaasu.fi (12.2.2015)
Trafi.fi (21.12.2011)
Wikipedia (tolueeni, metyylibromidi, fosfiini)
TTL (tolueeni, metyylibromidi)
Yle.fi (7.11.2014)
Yle.fi (28.4.2015)