Tekonurmikentän tai jalkapallohallin tuoksu jää helposti hajumuistiin. Osa hajusta on peräisin tekonurmikentän materiaalista. Tekonurmen alla on nimittäin paksu kerros joustavaa kumirouhetta.
Autonrenkaista valmistettua kierrätyskumirouhetta (SBR) on käytetty yleisesti urheilukentillä sekä katetuissa jalkapallohalleissa. Kierrätyskumirouhe on aiheuttanut kemiallisen koostumuksensa vuoksi paljon huolta Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. Vanhojen autonrenkaiden kierrätyksen urheilukenttien kumirouheeksi keksi alunperin Monsanto 60-luvulla.
Kierrätyskumirouheen tiedetään sisältävän muun muassa syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Jalkapallohallien sisäilmaa ja rouheen sisältämiä yhdisteitä on tutkittu myös Suomessa. THL:n tutkimuksessa kierrätyskumirouheista mitattiin erittäin korkeita PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksia. Vaikka pitoisuudet olivat suuria rouheessa, hallien sisäilmasta mitattiin kuitenkin verrattain pieniä PAH-pitoisuuksia. PAH-yhdisteet ovat siis sitoutuneina rouheeseen ja siitä muodostuvaan pölyyn.
THL:n tutkimuksessa altistumista PAH-pitoiselle pölylle kuvaillaan todennäköisenä.
Hallien sisäilman pienten PAH-pitoisuuksien perusteella merkittävää altistumista ärsyttäville tai syöpävaarallisille PAH-yhdisteille voisi tapahtua vain suurikokoisen rouhepölyn joutuessa iholle tai suuhun nieltäväksi. Tällaisen altistumisen voimakkuudesta tai kestosta ei ole tutkimustietoja jalkapallohalleista. Rouhepöly poistuu iholta pesun yhteydessä, joten PAH- ja VOC -yhdisteisiin liittyviä välittömiä haju- ja ärsytyshaittoja (kurkku, nenä, silmät, iho) voidaan pitää todennäköisempinä kuin merkittävää verenkiertoon asti ulottuvaa vaikutusta.
THL
THL kertoo kuitenkin PAH-yhdisteistä kertovalla sivullaan aineiden imeytyvän verenkiertoon myös ihon läpi. PAH-yhdisteiden tiedetään kulkeutuvan verenkiertoon myös keuhkoihin hengitysilman mukana kulkeutuvien hiukkasten tai suun limakalvojen ja ruuansulatuskanavan kautta.
Turvallisena pidettyjä raja-arvoja kyseisille aineille ei ole. THL:n tutkimuksessa kumirouheen PAH-pitoisuudet olivat suurimmillaan 81 mg/kg. Esimerkiksi lasten leluille asetetut raha-arvot kyseinen pitoisuus ylittää 160-kertaisesti.
Lasten haavoittuvuus huomioon ottaen olisi vahvistettava alempi raja-arvo. Näin ollen olisi kiellettävä sellaisten lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden saattaminen markkinoille, joiden sisältämät kosketettavissa olevat muovi- ja kumiosat sisältävät jotakin PAH-yhdistettä yli 0,5 mg/kg:n pitoisuutena
EU:n komission ehdotus asetukseksi 2013
Lieviä oireita ja vakavia sairastapauksia
Tekonurmella pelaamisen vaikutuksia terveyteen on vaikea arvioida. Altistuksen määrään vaikuttaa hallin pohjan materiaali, ilmanvaihto, siivousrutiinit sekä lapsen tai nuoren hallissa viettämä aika, pelityyli ja pelipaikka. Nuorillakin lapsilla voi olla treenejä hallissa nelisen tuntia viikossa. Viikonloppuisin tai pelipäivinä hallissa vietetty aika saattaa olla useita tunteja päivässä.
THL:n tutkimuksessa harjoittelevien junioripelaajien keskuudessa tehtiin lisäksi oireita ja muita haittoja koskeva kysely. Yleisimpiä oireita ja muita haittaavia tekijöitä olivat yskä sekä kurkkukipu, silmäoireet ja nuha. Pienempi osa vastanneista kertoi myös kokeneensa väsymystä, päänsärkyä tai pahoinvointia hallissa.
Futisjoukkueessa erityisasemassa kierrätyskumirouheen sisältämien PAH-yhdisteille altistumisen suhteen ovat maalivahdit. Maalivahdit syöksyvät harjoituksissa parhaillaan satoja kertoja maahan palloa kiinni ottaessaan. Tekonurmen alla oleva kumirouhe ryöpsähtää maalivahtien iholle, suuhun, vaatteisiin, hiuksiin ja hengitysteihin. Urheillessa hengitys tehostuu ja hengitysilman sisältämät hiukkaset PAH-yhdisteineen kulkeutuvat syvälle keuhkoihin.
Yhdysvaltalainen jalkapallovalmentaja Amy Griffin on alkanut kerätä tietoa yhdysvaltalaisten nuorten jalkapalloilijoiden sairastamista syövistä. Tällä hetkellä listalla on ainakin 63 nuorta pelaajaa, joista suurin osa kärsii imusolmuke- tai verisyövistä. Suurin osa sairastuneista on maalivahteja, jotka todennäköisesti altistuvat eniten PAH-yhdisteille. Valmentaja havahtui ongelmaan muutama vuosi sitten, kun muutama hänen tuntemansa nuori naismaalivahti sairastui syöpään. Huolestunut Griffin on alkanut selvittää asiaa itsenäisesti, hän kerää näytteitä laboratorioanalyysejä varten jokaiselta pelikentältä, jolla hän joukkueineensa käy.
Syöpien yleisyyttä kierrätyskumirouheelle altistuneilla lapsilla ja nuorilla ei ole tieteellisesti tutkittu. Kumirouheen valmistajien mukaan materiaali on täysin turvallinen.
Tarkkaile oireita – punnitse riskit
Jalkapalloilijoiden vanhempien kannattaisi kiinnittää huomiota pelaavien lasten oireiluun sekä harjoituspaikkojen sisäilmaan.
Jos jalkapalloa harrastava lapsi tai nuori on pidempään kärsinyt silmä- kurkku, hengitystieoireista tai yskästä, kannattaa toimia. Alkuun kannattaa pitää oirepäiväkirjaa, jolloin voi havaita mahdollisen yhteyden harjoittelupaikan ja oireiden välillä. Jos oireita ilmenee etenkin harjoittelukaudella on mahdollista, että oireet johtuvat harjoituspaikan sisäilmasta. Näin ollen vanhempien kannattaa pyytää parannustoimia hallin olosuhteisiin.
Pitkäaikaisia seurantatutkimuksia näille aineille altistuneista lapsista ei ole, joten johtopäätösten teko on vaikeaa. Tekonurmikentillä pelaamisessa on hyvät ja huonot puolensa. Jokaisen futisyhteisön tulee yhdessä punnita mahdolliset riskit ja hyödyt.
Lastenlääkäri Joel Forman / NBC
Vanhemmat voivat pyytää hallin ylläpitäjää noudattamaan THL:n loppuraportissa annettuja suosituksia hallin ilmanvaihdon parantamisesta ja siivoamisesta. Jos hallin olosuhteisiin ei voi vaikuttaa, vaihtoehtona voi olla altistusajan vähentäminen eli viikottaisten harjoituskertojen vähentäminen.
THL:n suositukset pähkinänkuoressa
- Suomen jalkapallohalleissa yleisesti käytettyä kierrätyskumirouhetta (SBR) ei suositella tekonurmikenttien täyteaineeksi
- Kaikenlaisten tuoreiden kumirouheiden laitto kiinteisiin sisähalleihin suositellaan tehtäväksi edellisen hallikauden päättyessä toukokuussa. Tämän jälkeen suositellaan tehostettua tuuletusta. Näin päästöt sisäilmaan ovat seuraavalla hallikaudella todennäköisesti paljon pienemmät
- Vastaavasti ylipainehalleihin tuleva tuore kumirouhe kannattaa ottaa käyttöön niiden paikoilla lämpimään vuodenaikaan olevilla ulkokentillä
- Tekonurmen säännöllinen harjaus viikon välein voi pienentää karkean kivennäisaineksen määrää nurmen pinnalla, mikä puolestaan vähentää pölyn nousua hengitysalueelle
- Kaikkien jalkapallohallien ilmanvaihdot sekä niitä ohjaavien CO2-antureiden ja muiden säätöjärjestelmien toiminta tulisi tarkistaa. Ulkoilmavirtaa tulisi tarvittaessa lisätä liikuntahalleja koskevan ohjearvon (2 dm3/s/m2) mukaiselle tasolle
- Riittävän ilmanvaihdon lisäksi tulisi huolehtia hallin riittävästä lämmityksestä, jotta rakenteisiin ei kerry kosteutta, mikä voi johtaa käyttäjien terveydelle haitallisten bakteerien ja homeiden kasvuun
Lähteet:
THL / Tekonurmikenttiin liittyvät sisäilmaongelmat-loppuraportti,
NBC,
