Kuulin Halloweenistä ensimmäisen kerran ehkä kahdeksanvuotiaana. Muistan, kuinka parhaan kaverini kanssa suunnittelimme juhlia, joissa olisi kaikkea superällöttävää syötävää ja karmivaa rekvisiittaa. Juhlia ei ikinä tullut. Ei ollut tapana. Lapset, tai ainakin neljävuotiaat pojat RAKASTAVAT kaikkea pelottavaa, karmivaa, hirveää ja kauheaa. Ällöttäväkin kelpaa. Kunhan on hirviöitä, otuksia, hämähäkkejä, noitia, velhoja, jättiläisiä, örkkejä, jedejä… Mielestäni viikonloppu oli ihana. Oikein niin ihana, ettei näin kivaa ole pitkään aikaan ollutkaan. Perjantaina pidimme leffailtaa, lauantaina kävimme Luonnontieteellisessä museossa Ketkä liikkuvat...Continue reading