Huhhuh. En arvannutkaan osuvani näin arkaan paikkaan.
Viimeiset sanat ennen kiireistä viikkoa.
Asiat, jotka ihmetyttävät tällä hetkellä:
- loukkaantuminen
- paniikki
- media
Loukkaantuminen. Joku kyseli, miten kehtaan tehdä näin Kelalle ja Stora Ensolle. Joku ihmetteli, onko liian paljon aikaa kun ehdin tällaisista turhuuksista kirjoittamaan.
Paniikki. Vaikea samaistua. Itse en muista kokeneeni paniikkia edes 9/11 uutisoinnista. Mielestäni on hienoa, että sisäilma ja materiaalien kemikaalipäästöt kiinnostavat ihmisiä. Minulle on ihan peruskauraa, että monet huonekalut sisältävät formaldehydiä. Tietenkin vauvatarvikkeiden kemikaalipäästöt kauhistuttavat perustellusti. Näistä asioista pitäisi puhua paljon enemmän. Ei syntyisi paniikkia, vaan kansanliike, joka vaatii laadukkaita, vähäpäästöisiä tuotteita.
Media. Kiva että aihe kiinnostaa. Mielestäni toimittajien olisi pitänyt silti tehdä enemmän hommia. Nyt jutut ovat ristiriitaisia. Otsikoissa lukee, että pakkaus on turvallinen. Juttujen sisältö ei kuitenkaan ihan tue otsikkoa. Esimerkiksi Hesari: ”Pahvi on yksi turvallisimmista tiedetyistä pakkausmateriaaleista” – nyt voimme turvallisin mielin pakata vauvamme. ”Muita kuin elintarvikepakkauksia valvotaan jätelain perusteella” – ihanaa, että vastasyntyneen sängyn voi siis kierrättää turvallisin mielin. Formaldehydiä ei ole, mutta on kuitenkin alle 5mg/kg.
Lupasin palata vauvojen patjojen päästöasioihin. Tässä osin Suomessa tehty tutkimus vauvojen patjojen kemikaalipäästöistä. Aika järkyttävää. Lue edes viimeinen kappale! Pitäisiköhän tutkia äitiyspakkauksen vaahtomuovipatjakin? Joku kertoi senkin haisevan…
Tuosta tutkimuksesta voisi hyvinkin ottaa mallia äitiyspakkauksen vuodelaatikon päästöjen tutkimiseen. Se, kuinka paljon materiaali sisältää esimerkiksi formaldehydiä tai muuta kemikaalia ei ole niin oleellista. Oleellisia terveyden kannalta ovat päästöt. Olisi siis tutkittava, kuinka paljon näitä kemikaaleja laatikosta haihtuu vauvan hengitysilmaan. Pahvissa on nimittäin myös muun muassa aldehydi-päästöjä, jotka ovat myös ärsyttäviä.
Tutkimuksissa tulee ottaa huomioon, että vauvan keho lämmittää pakkausta, mikä suurentaa vapautuvia päästöjä. Myös ilman ollessa kosteaa päästöjä vapautuu enemmän kuin ilman ollessa kuivaa.
Mutta tämä kaikki on spekulaatiota, kunnes asiasta on vedenpitävää näyttöä. Palaan aiheeseen, kun Kela esittää tutkimustuloksensa äitiyspakkauksen vuodelaatikon päästöistä. Itse aion myös tutkia asiaa.
Kevennykseksi patjatutkimuksen tekijän robottivauva, joka tutkii ilmeisesti maton hiukkaspäästöjä.
Nyt lähden kohteeseen seuraamaan homekoiratutkimusta! HAU!