Huhhuh. En arvannutkaan osuvani näin arkaan paikkaan.
Viimeiset sanat ennen kiireistä viikkoa.
Asiat, jotka ihmetyttävät tällä hetkellä:
- loukkaantuminen
- paniikki
- media
Loukkaantuminen. Joku kyseli, miten kehtaan tehdä näin Kelalle ja Stora Ensolle. Joku ihmetteli, onko liian paljon aikaa kun ehdin tällaisista turhuuksista kirjoittamaan.
Paniikki. Vaikea samaistua. Itse en muista kokeneeni paniikkia edes 9/11 uutisoinnista. Mielestäni on hienoa, että sisäilma ja materiaalien kemikaalipäästöt kiinnostavat ihmisiä. Minulle on ihan peruskauraa, että monet huonekalut sisältävät formaldehydiä. Tietenkin vauvatarvikkeiden kemikaalipäästöt kauhistuttavat perustellusti. Näistä asioista pitäisi puhua paljon enemmän. Ei syntyisi paniikkia, vaan kansanliike, joka vaatii laadukkaita, vähäpäästöisiä tuotteita.
Media. Kiva että aihe kiinnostaa. Mielestäni toimittajien olisi pitänyt silti tehdä enemmän hommia. Nyt jutut ovat ristiriitaisia. Otsikoissa lukee, että pakkaus on turvallinen. Juttujen sisältö ei kuitenkaan ihan tue otsikkoa. Esimerkiksi Hesari: ”Pahvi on yksi turvallisimmista tiedetyistä pakkausmateriaaleista” – nyt voimme turvallisin mielin pakata vauvamme. ”Muita kuin elintarvikepakkauksia valvotaan jätelain perusteella” – ihanaa, että vastasyntyneen sängyn voi siis kierrättää turvallisin mielin. Formaldehydiä ei ole, mutta on kuitenkin alle 5mg/kg.
Lupasin palata vauvojen patjojen päästöasioihin. Tässä osin Suomessa tehty tutkimus vauvojen patjojen kemikaalipäästöistä. Aika järkyttävää. Lue edes viimeinen kappale! Pitäisiköhän tutkia äitiyspakkauksen vaahtomuovipatjakin? Joku kertoi senkin haisevan…
Tuosta tutkimuksesta voisi hyvinkin ottaa mallia äitiyspakkauksen vuodelaatikon päästöjen tutkimiseen. Se, kuinka paljon materiaali sisältää esimerkiksi formaldehydiä tai muuta kemikaalia ei ole niin oleellista. Oleellisia terveyden kannalta ovat päästöt. Olisi siis tutkittava, kuinka paljon näitä kemikaaleja laatikosta haihtuu vauvan hengitysilmaan. Pahvissa on nimittäin myös muun muassa aldehydi-päästöjä, jotka ovat myös ärsyttäviä.
Tutkimuksissa tulee ottaa huomioon, että vauvan keho lämmittää pakkausta, mikä suurentaa vapautuvia päästöjä. Myös ilman ollessa kosteaa päästöjä vapautuu enemmän kuin ilman ollessa kuivaa.
Mutta tämä kaikki on spekulaatiota, kunnes asiasta on vedenpitävää näyttöä. Palaan aiheeseen, kun Kela esittää tutkimustuloksensa äitiyspakkauksen vuodelaatikon päästöistä. Itse aion myös tutkia asiaa.
Kevennykseksi patjatutkimuksen tekijän robottivauva, joka tutkii ilmeisesti maton hiukkaspäästöjä.
Nyt lähden kohteeseen seuraamaan homekoiratutkimusta! HAU!
8.12.2014
No johan on. Olisiko parempi, ettei koko laatikkoa jaettaisi, niin eipä ole sitten Suomen vauvoilla allergiaoireita.
8.12.2014
Kiitos pahvi- ja patjajutuista. Hyvä, että tuot esiin näitä asioita. Minä olen yrittänyt viime aikoina etsiä tietoa kovettuneen polyuretaanin päästöistä ja patjatutkimusartikkelissa mainittiin, että patjoissa on käytetty polyuretaania, joka ei ole välttämättä turvallista. Onko sinulla tietoa esim. ikkunapuitteissa käytetystä polyuretaanista ja sen mahdollisista päästöistä?
8.12.2014
Mcs: Meillä on juuri nyt meneillään erittäin mielenkiintoinen tutkimus uretaanivaahdon kemikaalipäästöistä! Viimeisten tulosten pitäisi valmistua tällä viikolla. Ota yhteyttä sähköpostiini! kotitalouskriisi@gmail.com
9.12.2014
”Mutta tämä kaikki on spekulaatiota, kunnes asiasta on vedenpitävää näyttöä.” Kiitos, tuo kiteyttääkin koko ongelman tässä asiassa. Kyse ei ole loukkaantumisesta, eikä paniikista. Vaan nimenomaan tuosta minkä itsekin myönnät, esität väitteitä tuomatta esiin muuta näyttöä niiden puolesta kuin omat spekulaatiosi. On epärehellistä syyttää näyttöä vaativia kommentoijia/mediaa ”panikoimisesta” ja ”loukkaantumisesta” vain siksi ettemme niele väitteitäsi ilman näyttöä. Olen täysin avoin väitteillesi, mutta ennenkuin niitä voi objektiivisesti arvioida, tarvitaan muutakin kuin spekulaatioita. Ehdottaisin kuitenkin noin perusperiaatteena, ihan jatkoakin ajatellen, hankkimaan sitä konkreettisempaa näyttöä ennen väitteiden esittämistä. Näin säilyttää yleensä uskottavuutensa hieman pitempään.
12.12.2014
Nimenomaan. Paniikkia on se, että hyppää jo otsikossa antamaan ohjeita, koska on vetänyt spekulaatiosta johtopäätöksen. Eli ensi kerralla kannattaisi spekulaation pohjalta ottaa vähän analyyttisempi ja keskustelevampi ote kirjoitukseen. Jätetään panikointi myöhemmäksi, jos näyttöä löytyy, kuten itsekin ymmärtääkseni toivot.
13.12.2014
Voimakas haju ei ollut spekulaatiota. Olen vieläkin samaa mieltä: vauvaa ei kannata nukuttaa haisevasta materiaalista tehdyssä sängyssä.
9.12.2014
”Mutta tämä kaikki on spekulaatiota, kunnes asiasta on vedenpitävää näyttöä.” Sinäpä sen sanoit, ja siitä huolimatta jaksat tästä asiasta Twitterissä inttää niinkuin se olisi vedenpitävä totuus.
Ja vielä, sehän on tosiaan äitiysPAKKAUS, kuten nimikin sanoo. Ei mikään sänky vaan pahvilaatikko, jossa tulevat tuotteet kotia äidille. Jos joku katsoo tarpeelliseksi nukuttaa lastansa siinä, se on hänen asiansa.
Kaikki kotiin kannettava pakataan pahviin nykyään.Mikä olisi parempi vaihtoehto sen tilalle??? Hmm…eipä tule mieleen.
9.12.2014
Näitä ei tavallinen kuluttaja usein osaa tulla edes ajatelleeksi. Varmasti monessa ei-haiskahtavassa tarvikkeessa tai huonekalussakin on myrkkyjä 🙁 Kerran ostin uuden sohvan ja se haisi ensimmäiset kaksi viikkoa niin pahalta että ikkunat olivat auki lähes yötä päivää- voin vain kuvitella mitä siinäkin sohvassa oli 😮
9.12.2014
Kyllä. Eikä tämä ammattilainen ole yhtään sen parempi! Hankin täyspuisen kalusteen, koska halusin välttää formaldehydipäästöjä. NO, olipa siinäkin vahva formaldehydin katku. Kaikki piilossa olevat osat olivatkin liimapuuta!
10.12.2014
Olisiko Maria niin, että olet yksinkertaisesti vain vähän vieraantunut ihan niinku luonnosta? Helsinkiläiset, joihin taidat ehkä alkuperäisheimolaisenakin lukeutua, ylireagoivat ehkä muutenkin hajuihin. Kaupungeissahana niitä allergioita riittää eikä maalaislapsilla niinkään – homekoulut poislukien. Puukuidun haju pahvista kun taisi tuntui vuosien päästä myrkylliseltä aineelta, etenkin kun nyt sitten rakennusterveyden opiskelijana olet tekemisissä pahojen kemikaalien kanssa. Tuli vaan mieleen
10.12.2014
Ei asia ihan noin ole. Olen lapsuuteni ja nuoruuteni kasvanut enimmäkseen hevostalleilla. Maalaisympäristö suojaa allergioita vain tiettyyn ikään (muistaakseni 8v.). Sen jälkeen allergiat ovat yhtä yleisiä maalla sekä kaupungissa. Maalla on ollut tietenkin työperäiset homepölykeuhkot ja muut homesairaudet maatalouden työntekijöiden riesana. Nykyään onneksi osataan maataloudessakin suojautua altistavilta tekijöiltä.
En ole koskaan kuullut, että kemikaaleille voisi siedättyä. Ärsyttäviä kemikaaleja kannattaa siis karsia omasta ympäristöstään.