Upeaa huomenta! Lomailu jatkuu. Ollaan retkeilty, käyty puistoruokailuissa, eläintarhassa ja todettu, että minussa asuu pieni nössö. En uskaltanut kertoa vaikeasta päätöksestäni ennen kuin asia olisi selvä.
Jo ennen mökille lähtöä, olin moneen otteeseen pohtinut asiaa. Joka kerta lupasin itselleni tekeväni vihdoin lopullisen ratkaisun. Tosipaikan edessä aina sorruin helpoimpaan vaitoehtoon: ratkaisun lykkäämiseen.
Nyt voin viimein ylpeänä julistaa, että olen lopettanut imettämisen! Tavallaan pientä, mutta minulle se oli suuri ja hauduteltu päätös. Vauvan erottaminen rinnasta ei ole niin yksinkertaista.
Ensin on hyväksyttävä ajatus tuttipullojen tai nokkamukien pesemisestä ja mukana kiikuttamisesta. Sitten on vielä toteutettava ero: on kyettävä olemaan imettämättä myös unissaan. Lopuksi täytyy kestää kivikovat ja kipeät rinnat sekä kasvamisen haikeus. Vauva ei ole enää vauva, eikä se enää tarvitse mammaa.
No eihän se ihan niin ole, mutta siltä sen saa halutessaan tuntumaan.
Imetyksen lopettamisen hyvät puolet tulevat onneksi pian esille. Vauva syö hyvällä ruokahalulla, kun se ei ole riippuvainen rinnasta. Tänä aamuna maistui aamupuuro lusikalla tarjoiltunua ja kasa mansikoita itse mutusteltuna. Soseetkin taas kelpaavat (söin sanani!). Juomaksi olen valinnut korvikkeiden sijasta piimän.
Nyt pakkaamaan eväitä päivän kesäretkelle. Niin, ja muistan rasvalisän (suklaata). Vihdoin saan itse pitää sen, mitä syön! Toivottavasti rasva osaisi ohjautua sinne, missä silminnähden on vajetta imetyksen jäljiltä…
Share This
5.7.2012
Onneksi olkoon! Äläkä unohda palkita itseäsi. Mä olen saanut joka kerta jotakin omaa ihanaa, kun olen saanut tuon imetysrumban ja yötissuttelun päätökseen. Enpäs olekaan vielä suunnitellut, miten tämä kolmas imetyskausi saa arvoisensa päätöksen. Mielestäni olisi oikeus ja kohtuus, että mitä useampi imetys, sitä hulppeammat lopetuspalkinnot. 🙂
5.7.2012
Onneksi olkoon! Äläkä unohda palkita itseäsi. Mä olen saanut joka kerta jotakin omaa ihanaa, kun olen saanut tuon imetysrumban ja yötissuttelun päätökseen. Enpäs olekaan vielä suunnitellut, miten tämä kolmas imetyskausi saa arvoisensa päätöksen. Mielestäni olisi oikeus ja kohtuus, että mitä useampi imetys, sitä hulppeammat lopetuspalkinnot. 🙂
5.7.2012
Olikohan meillä samanikäiset lapset.. oma syntyi viime elokuussa. Imetyksen lopettaminen houkuttaa täälläkin, pureminen, pyöriminen ja yöheräilyt kyllästyttää niiiiiin… Vielä muutaman viikon koitan jaksaa, sitten saa riittää minun puolestani.
Kiva blogi! 🙂
5.7.2012
Hui, kun tuo otsikko ehti jo säikkäyttämään, luulin ihan muuta..
Mutta tsemppiä teille imetyksen lopetukseen! 🙂
5.7.2012
Onnea hienosta imetystaipaleesta!
Kiinnostaisi tietää miksi valitsit juuri piimän neidin juomaksi? Onko hän muuten minkä ikäinen? Itsellänikin vieroitus jossain vaiheessa edessä, haikeaa, mutta yöt ilman tissitakiaista houkuttelevat.
7.7.2012
Upea kirjoitus, luin sitä miehelle ääneen, kun se tuntui niin hauskalta. Kiitos, tästä kivasta hetkestä. Mieheni mukaan muistutan sinua, paitsi ettei minulla ole vielä lapsia eikä taloa. Hahaa! Joka tapauksessa hauskaa kesän jatkoa 🙂
27.7.2012
Olipa ihana lukea, että jollain on samanlaisia tunteita imetyksen lopetuksesta. Mä itkin haikeudesta viimeiset imetyskerrat. Vaikka tiesin, että oli hyvä aika lopetella. Olihan se ihan erityinen side minun ja pojan välillä. Mutta kuten sanoit onhan tuossa imetyksen lopettamisessa paljon niitä hyviäkin puolia 🙂