Mikrobeilla on tärkeä tehtävä – Virukset saattavat olla syy sille että ajattelemme

Olen viimeaikoina sukeltanut syvälle tietoisuuden maailmaan. En voi olla avaamatta teillekin ajatuksia tietoisuuden ja virusten yhteydestä.

DISCLAIMER: Haluan muistuttaa, että vaikka aihe käsittelee ajankohtaista aihetta, joka liittyy terveyteen ja lääketieteeseen, tämä ei ole lääketieteellinen kirjoitus. En anna kirjoituksessani lääketieteellisiä neuvoja, vaan pohdin tietoisuuden ja virusten yhteyttä filosofisella tasolla. Jatka lukemista vain jos ymmärrät edellisen.

Ihmiset ovat tuhansia vuosia pohtineet tietoisuuden olemusta.

Mitä on olla tietoinen? Miten materia voi luoda aineetonta, tietoisuutta? Vai onko asia sittenkin toisin päin? Voiko aineeton, tietoisuus, luoda kaiken materian?

Näihin kysymyksiin emme täysin tiedä vastastausta, mutta tutkijat ovat kehittäneet erilaisia teorioita.

Tietoisuus, jota käytän tässä tekstissä, ei siis kata vain analyyttistä mieltä tai itsetietoisuutta. Kaikella elävällä on tietoisuus. On olemassa erilaisia tietoisuuden tasoja ja tietoisuuden evoluutiota voidaan tarkastella. Niin solut kuin mikrobit kuin eläimetkin ovat tietoisia omalla tavallaan.

Ja jotkut tiedemiehet jopa väittävät, että myös kaiken ei-elollisen materian ydin on tietoisuus. Monimutkaista!

Olemme mikrobien yhteisöjä

Olemme eläneet miljardeja vuosia yhdessä mikrobien kanssa. Kun katsot itseäsi peilistä, mitä näet? Jos näet peilissä yksilön, elät harhakuvassa. Et ole yksilö, vaan miljardien ja miljardien mikrobien yhteisö. Jokainen kehosi pinta: iho, limakalvot, suolisto ja jopa keuhkorakkulasi ovat mikrobien asuttamia.

Tietoisuutemme koostuu ”omasta” tietoisuudesta sekä kaikkien niiden mikrobien ja solujen tietoisuudesta, jotka ”minuus” hyväksyy osaksi minuuden kokemukseen.

Näitä mikrobeja, jotka ovat osa ”sinua”, kutsutaan mikrobiomiksi. Yksilön ja yhteisön immuuni-identiteetti hyväksyy nämä mikrobit osaksi ”minuutta”, eikä torju niitä, vaan pitää niitä osana itseään. Kun ”minuus” kohtaa mikrobin jota se ei vielä tunnista, ”minuus” tulkitsee tilannetta. Se joko hyväksyy sen osaksi ”minuutta” tai torjuu sen.

Minuuteemme kuuluvat mikrobit tekevät tulkinnan ympäristöstä ja jakavat kaiken saamansa tiedon kanssamme. On kuin ihollamme olisi miljardeja silmä- ja korvapareja, jotka tarkkailevat maailmaa puolestamme. Mitä enemmän meissä on mikrobeja, sen parempi, sillä jokainen mikrobi kantaa valtavan määrän informaatiota maailmankaikkeuden luonteesta.

Tiedetään, että häiriintynyt mikrobisto on yhteydessä heikentyneeseen vastustuskykyyn ja lukuisiin sairauksiin. Mitä terveempi mikrobiomimme on, sitä enemmän erilaisia mikrobeja hyväksymme osaksi ”minuutta”. Sitä rikkaampi ja monipuolisempi mikrobisto on.

Alustan olosuhde määrittää sen, millaiset mikrobit missäkin viihtyvät. Tietoisuutemme, asenteemme ja ajatuksemme luo tuon alustan, minuuden kokemuksen.

Kun mikrobiomimme kohtaa vieraan vaihdamme tietoa tai taistelemme

Kehomme pinnoilla asuvat mikrobit tekevät kaikkensa meidän puolesta. Kun kohtaamme vieraan mikrobin, mikrobistomme tiivistää yhteistyötään, eikä taudinaiheuttajalle jää tilaa ekosysteemissämme. Jos mikrobistomme tulkitsee vierailijan suuremmaksi kuin sen kapasiteetti on, se jakaa informaation immuunijärjestelmällemme, ja niin immuunijärjestelmä yhdessä mikrobien kanssa torjuu vierailijan. Näissä tapauksissa, emme välttämättä edes huomaa oireita, mutta mikrobi on jo jakanut yhteisöllemme informaatiota. Tämän informaatiovaihdon voi todeta esimeriksi tutkimalla vasta-aineita – se tiedonvaihto voi vaikuttaa jopa geeneihin.

Ja tämä toimii myös toisin päin. Myös meidän jokaisen systeemi jakaa informaatiota tuon mikrobin kanssa, jakamamme tieto voi vaikuttaa myös sen perimään. Informaatio on siis järjestystä, johon voidaan liittää jokin tulkinta. Geenit ovat tulkinta maailmankaikkeuden luonteesta.

Normaali aivojen ja yksilön kehitys tarvitsee tätä informaation vaihtoa. Jos eliö elää täysin mikrobittomassa ympäristössä, kognitiiviset kyvyt eivät kehity normaalisti. Tarvitsemme ympäristön mikrobeita! Mikrobiston köyhyys johtaa informaation ja tietoisuuden köyhyyteen.

Ongelmia syntyy, vain kun ”minuuttemme” tulkitsee jonkin kehon ulkopuolisen tai sisäpuolisen uhkan ylivoimaiseksi tai jos ”minuutemme” tulkitsee omat voimavaransa liian pieniksi tulkittuun uhkaan nähden. Silloin puolustusjärjestelmä alkaa toimia tuhoavasti. Jos olemme pelon tilassa, mikrobisto häiriintyy eikä hoida tehtäväänsä tehokkaasti, kuin rauhan tilassa.

Kun puolustusjärjetelmä ylireagoi solu, keho, yksilö tai yhteiskunta tuhoaa viruksen lisäksi omaa itseään. Tämä pätee monissa sairauksissa ja oireissa.

Sen sijaan että taistelemme mikrobeita ja sitä kautta itseämme vastaan, on hyödyllistä nähdä aseltelma tiedonvaihtona. Tieto, jota vaihdamme ei ole tietoa, jota voisi analyyttisellä tasolla tutkia. Tieto, jota mikrobit jakavat kanssamme, liittyy minuuden ja maailman kokemukseen. Kaikki järjestys sisältää informaatiota. Näin on myös geenien kohdalla. Geenit sisältävät valtavati tietoa, joka on muodostunut miljoonien vuosien oppimisprosessin aikana.

Tutkijat epäilevät, että 70% maailman väestöstä tulee saamaan koronaviruksen. Tämä tulee vaikuttamaan minuuden kokemukseen ja se puolestaan vaikuttaa maailmankuvamme. Me itse voimme kuitenkin vaikuttaa, miten se vaikuttaa.

Mikrobit ovat siis osa meitä, fyysistä minuutta sekä immuuni-identiteettiä, taistelemalla niitä vastaan tulemme tuhoamaan lopulta itsemme. Ottamalla niiden tuoman informaation vastaan, voimme nousta uudelle tasolle tietoisuudessa niin yhteiskuntana kuin yksilöinä.

Jos asennoidumme lähtökohtaisesti taisteluun, voimme olla varmoja että lopputulos on suuressa mittakaavassa epäedullisempi kuin tilanteessa, jossa ollaan valmiita kasvamaan, kehittymään ja näkemään uhka mahdollisuutena.

Voiko tietoisuus olla peräisin viruksista?

Utahin yliopiston tutkijat ovat tutkineet tietoisuuden luonnetta ja kertovat löydöksistään tiedotteessaan. Heidän mukaan eliöiden, ja sen myötä myös ihmisen tietoisuus ja kyky korkeamman tason ajatteluun on voinut syntyä viruksen tuottamien lähetti-ribonukleiinihappojen perimään toimittaman informaation ansiosta. Tarvitsemme mikrobeja siis yksilön, mutta myös yhteiskunnan kehityksen kannalta!

Tutkijat epäilevät, että noin  400 miljoonaa vuotta sitten virusten meille jakama tieto tuli osaksi geneettistä rakennettamme. Toisin kuin bakteerit, virukset tekevät soluihin aktiivisia muutoksia injektoimalla soluihin omaa geneettistä tietoaan.

Tutkijoiden mukaan näyttäisi siltä, että tänäkin päivänä tietoisuudestamme vastaava Arc-geeni on peräisin viruksilta. Kyseinen geeni näyttää vaikuttavan vahvasti siihen, miten ihmisen hermosto välittää tietoa ja se näyttää olevan myös edellytys ajattelukyvylle. Muutokset tuossa geenissä aiheuttavat kognitiivisia häiriöitä.

Pelko on pandemian ainesosa

Pandemiat ovat koulineet immuunijärjestelmäämme kautta historian. Onkin hyvin mielenkiintoista tarkastella, millaisissa maailmantilanteissa pandemioita esiintyy.

Pandemiat ovat historiallisesti puhjenneet tilanteissa, joissa maailmankuva on dramaattisesti muuttunut. Niissä tilanteissa immuunijärjestelmä on heikentynyt pelosta ja epäluulosta muita ihmisiä, jumalaa tai maailmaa kohtaan.

Espanjantauti tuhosi maailmansodan pelottelemat. Musta surma niitti ne, joiden mieleen uskonnot olivat istuttaneet pelon ja ajatuksen jumalan kostosta. Laivoineen ja aseineen saapuneet lyötöretkeilijät romuttivat täydellisesti alkuperäisasukkaiden koko maailmankuvan. Ei ihme, että pelkon vallassa olevien alkuperäisasukkaiden immuunijärjestelmät ylireagoivat meille ”tavallisille” viruksille, joille heillä ei vaan ollut vielä vasta-aineita. Vain ne selvisivät, joiden tietoisuus ja sitä myöten myös immuunijärjestelmä, oli tarpeeksi joustava ja valmis mukautumaan uuteen maailmanjärjestykseen. Tietoisesti tai tiedostamatta.

Lapsille, terveille aikuisille ja koko yhteiskunnalle tämäkin virus kannattaa nähdä mahdollisuutena rikastuttaa omaa tiedostamatonta tietoisuutta ja astua uuteen aikakauteen. Lääkärit puhuvat luontaisesta immuniteetistä, mutta kuten näet, informaation ja tietoisuuden näkökulmasta ilmiö on paljon laajempi.

Uusi virus on muutoskatalyytti. Edes pelkoa ei kannata pelätä. Se kannattaa kohdata ja muuntaa uudeksi tietoisuudeksi.

Tämä ei tarkoita, että koronavirusepidemian haittoja riskiryhmille pitäisi väheksyä. Riskiryhmiä tulee suojella. Ja tämä on hyvä haaste myös kollektiivisesti.

Lapsille, terveille aikuisille ja koko yhteiskunnalle virus on kuitenkin mahdollisuus rikastuttaa omaa tiedostamatonta tietoisuutta ja astua uuteen aikakauteen.

Jos yhteiskuntana ylireagoimme, aiheutamme enemmän haittaa, kuin itse virus ja alamme tuhota puolustusjärjestelmän verukkeella tervettäkin kudosta.

7 Comments

  1. Miia
    17.3.2020

    Hienoa! Kiitos tuomastasi rauhantunteesta.
    Olin aika hermostunut ja peloissani monta päivää, mutta lämpimät sanasi ja hallituksen toimet ovat saaneet minut rauhalliselle mielelle.
    Kiitos.

    Vastaa
  2. Kristiina
    17.3.2020

    Upea teksti, Maria! Olet suunnannäyttäjä. Ihailen suunnattomasti ennakkoluulotomta ajattelutapasi, viisauttasi sekä rauhaa, joka sinussa on kaikkina aikoina.

    Kiitos, kiitos, kiitos! 🙏

    Vastaa
  3. Laura
    20.3.2020

    Hei Maria, Mikä mielipiteesi on tämän pandemian riskistä raskaanaolevalle? Nythän ei vielä ole tarpeeksi tietoa vaikuttaako esim sikiöön. Pohdin vain näin tulevana äitinä miten voisin parhaiten suojata syntymätöntä lastani tältä.

    Vastaa
  4. Janne Piiroinen
    26.3.2020

    Hei Maria,

    Hieno blogikirjoitus, kiitos siitä. Tällaisen aikana tarvitsemme toimintaa rohkeaa toimintaa peloista huolimatta.

    Olemme keskinäisriippuvaisia paljon syvemmällä tasolla mitä ymmärrämmekään.

    Sanoilla on yllättävän suuri vaikutus. Niin kuin kirjoitit twiitissäkin, niin taistelu ei ole hyvä. Kukapa haluaisi itsensä tuhota?

    Olen opiskellu Bhagavad Gitaa viime vuodet ja nyt viime päivinä erityisesti dharmaa, sitä miten asiat ovat ja sitä miten me voimme elää elämäntehtäväämme niiden asioiden keskellä. Gitassa on hieno lause dharmasta: ”korkein dharma on universaali rakkaus kaikkia eläviä olentoja kohtaa.”

    Teos käsittää myös kuuluisan lauseen siitä,e ttä jokaisen tulisi pyrkiä onnistua omassa dharmassaan. Gitan ydin on kuvaus siitä miten passiivinen energia muutetaan toiminnan kautta harmoniseksi toiminnaksi. Se vaatii meiltä kollektiivisesti vielä vaivannäköä ja työtä.
    Iloa ja energiaa sinulle!

    Yt,

    Janne

    P.s. ”Miten materia voi luoda aineetonta, tietoisuutta?” kysymyksestä tuli mieleen video jolla Albert Einstein itse selittää kuuluisan E=mc² kaavansa ja siitä itsellenikin tullut läpimurto siitä, että massa ja energia ovat saman asioiden eri ilmentymiä. Energia on massaaa ja massa on energiaa.

    Vastaa
  5. Iina
    27.3.2020

    Hei Maria!

    Kiitos tästä kirjoituksesta, aihe on todella mielenkiintoinen ja tietysti ajankohtainen. Olisiko sinulla antaa tieteellisiä lähteitä esimerkiksi pelon ja pandemioiden yhteydestä? Kiinnostaisi lukea. 🙂 Kiitos vielä!

    Vastaa
  6. JK
    30.3.2020

    Hei Maria, ja kiitos mielenkiintoisesta tekstistä, Voisitko vielä tarkemmin avata ajatusketjun ao. katkelman kohdalla, eli mitkä olivat lähteesi ja miten päädyit tähän päätelmään? Kiitos ja hyvää jatkoa! Pysykää terveinä.
    ”Kun mikrobiomimme kohtaa vieraan vaihdamme tietoa tai taistelemme
    Kehomme pinnoilla asuvat mikrobit tekevät kaikkensa meidän puolesta. Kun kohtaamme vieraan mikrobin, mikrobistomme tiivistää yhteistyötään, eikä taudinaiheuttajalle jää tilaa ekosysteemissämme. Jos mikrobistomme tulkitsee vierailijan suuremmaksi kuin sen kapasiteetti on, se jakaa informaation immuunijärjestelmällemme, ja niin immuunijärjestelmä yhdessä mikrobien kanssa torjuu vierailijan. Näissä tapauksissa, emme välttämättä edes huomaa oireita, mutta mikrobi on jo jakanut yhteisöllemme informaatiota. Tämän informaatiovaihdon voi todeta esimeriksi tutkimalla vasta-aineita – se tiedonvaihto voi vaikuttaa jopa geeneihin.”

    Vastaa
  7. JK Nylund
    30.3.2020

    Hei Maria, ja kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Voisitko vielä tarkemmin avata ajatusketjun ao. katkelman takana, eli mitkä olivat lähteesi ja miten päädyit tähän päätelmään? Kiitos ja hyvää jatkoa. Pysykää terveinä!
    ”Kun mikrobiomimme kohtaa vieraan vaihdamme tietoa tai taistelemme
    Kehomme pinnoilla asuvat mikrobit tekevät kaikkensa meidän puolesta. Kun kohtaamme vieraan mikrobin, mikrobistomme tiivistää yhteistyötään, eikä taudinaiheuttajalle jää tilaa ekosysteemissämme. Jos mikrobistomme tulkitsee vierailijan suuremmaksi kuin sen kapasiteetti on, se jakaa informaation immuunijärjestelmällemme, ja niin immuunijärjestelmä yhdessä mikrobien kanssa torjuu vierailijan. Näissä tapauksissa, emme välttämättä edes huomaa oireita, mutta mikrobi on jo jakanut yhteisöllemme informaatiota. Tämän informaatiovaihdon voi todeta esimeriksi tutkimalla vasta-aineita – se tiedonvaihto voi vaikuttaa jopa geeneihin.”

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top