Hain lapset leikkikoulusta eräänä päivänä. Opettaja nykäisi hihasta ja ohjasi juttelemaan syrjemmälle. Ope kertoi että viisvuotiaamme oli näyttänyt ystävälleen kansainvälistä käsimerkkiä.
Juuri sitä.
Minun kohtelias poikani!?
Asiasta keskusteltiin. Kävi ilmi, että isovelipuoli oli opettanut pikkuveljelleen, mitä kiusaajille pitää näyttää. Sovittiin, ettei keskarin näyttäminen kuulu hyviin tapoihin. Ja että riidatkin pitää selvittää muilla keinoin. Keskustelu on yksi hyvä.
Mutta koska poika osoitti esimerkillistä kiinnostusta viittomia kohtaan, päätin opettaa lapsille sormiaakkoset.
Opettelin itsekin sormiaakkoset lapsena. Seitsenvuotiaana matkustin yksi Espanjaan lentokoneella. Viereisellä penkillä istui toinenkin yksin lentävä lapsi, kuulovammainen kahdeksanvuotias poika. Olimme kumpikin niin iloisia, kun pystyimme kommunikoimaan toistemme kanssa. Juttelimme koko lentomatkan ajan sormiaakkosilla!
Nyt poikamme osaa viittomat ja on opettanut luokkakavereitaan viittoman omat nimensä.
Kävi ilmi, että alunperin keskisormea oli tarvittu ilmaisemaan vastalause väitteelle, että pojalla ei voi olla violetit housut, sillä violetti on tyttöjen väri.
Onneksi viisivuotiaiden keskuudessa kriisit on nopeasti ohi. Lempihousuja on taas voitu käyttää ja kaikki ovat kavereita keskenään.
Mutta ei tässä vielä kaikki!
Kotitalouskriisi facebook-seuraajat tietävätkin jo, että myös kolmivuotiaamme on keksinyt ”uuden eleen”. Pikkusisko näpelsi puhelimeni ”käyttöapu-valikosta” esiin toimintoja, joita en edes tiennyt olevan.
Sattumalta näyttöön oli piirtynyt tuttu kuvio…
P.S. Onko teillä jo kokeiltu sormimerkkejä?
Share This
12.2.2015
No meillä valitettavasti myös 11 v isoveli on opettanut tuon merkin eskarilaiselle pikkuveljelleen. Toistaiseksi pikkumies ei ole sitä näytellyt kodin ulkopuolella (ainakaan tietääkseni).
Ja mitä vaatevalintoihin tulee, niin tähän mennessä 6 vuotiaalle on kelvannut isosiskon sukat, mutta nyt ihan viime päivinä on sanonut, ettei halua laittaa tyttömäisiä sukkia (eskarissa tytöt oli kuulemma sanoneet näistä hänelle).
Elikkäs, tutulta kuulostaa teidän läpikäymät jutut 😉
12.2.2015
😀
12.2.2015
Kaikenlaista se vertaisryhmä opettaakin 😉 Meillä on ekaluokkalaisen sanavarasto uusiutunut, valitettavasti siihen tiettyyn suuntaan. *huokaus* Aiheesta keskustellaan harva se päivä…
Mutta hei – oletpas sinä ollut reipas kun noin nuorena olet yksin matkustellut! 🙂
12.2.2015
matkustin ensimmäisen kerran viisivuotiaana. Kuopio-Helsinki-Düsseldorf-Barcelonan x niin monta kertaa etten osaa edes laskea. Ei ollut edes kännykkää mukana.. Tästä pitääkin kirjoittaa postaus!
12.2.2015
Hei taas.
Sormiaakkoset ja helpot viittomat ovat oiva apu ”jutella” lapsen kanssa ikään kuin salakielellä esim. tilanteessa, jossa pitäisi olla hiljaa tai lapsi ei ole ihan vieressä. Esim. joissakin juhlissa tms on ollut mukava saada lapsi ymmärtämään jokin asia ilman, että kailotan yli muiden. Tai lapsi on saanut minulle kerrotuksi jonkin asian. Ihan siis vaan sellaisia arkisia asioita ”Menen vessaan”, ”Tartteeko päästä vessaan?”, ”Pelottaako?”, ”Joko lähdetään kotiin?”, ”minulla on kuuma/kylmä.” …
Lapsethan innostuvat kaikista tällaisista jutuista heti. Viittomalaulutkin menevät ihan leikkinä. 🙂
12.2.2015
Miten hyvä idea! Ja totta, lapset innostuu viittomista eli salakielistä! Se into kannattaa kanavoida!