Vaihtuvat ilmat

Muna-asia on nyt elintarvikevalvontaviranomaisten käsissä. Katsotaan, miten käy…
Tänään jääkaudelta tuntunut talvi vaihtuu meillä välikaudeksi -tuoksi viidenneksi vuodenajaksi, joka tunnetaan lapsiperheissä. Pakkasin siis aamupäivällä lasten talvivaatteet tiiviisiin säilytyslaatikoihin.
Tunnen pientä pelkoa katsoessani läpikuultavaan muovilaatikkoon pakotettuja toppavermeitä, haalareita, tumppuja ja karvareuhkoja. Ihan kuin kantta raottamalla takatalvi saattaisi taas hyökätä. Brrr.
Nyt kun mietin, niin taisinpas pakata nekin vaatteet, jotka ovat ensi talvena liian pieniä kuopuksellemme…
En yleensä valita talvesta. Mutta pikkulasten vanhempana joka päivä, vähintään kuusi kertaa päivässä (siis aina pukiessa tai riisuessa ulkovaatteita) haaveilen viettäväni yhden talven jossain missä ei tarvitsisi joka painia ja taistella Reimojen ja Kuomien kanssa.
Aamulla vein pojan kouluun pyörällä. Oli kylmä, mutta kyllä oli ihanaakin.
Nyt sitä lämpöä kiitos. En välittäisi liian pitkästä välikaudestakaan. Enkä varsinkaan katupölykaudesta.

Eilen mieheni kysyi, miksi pitää aina kinastella. ”Tottele minua, niin ei tarvitse riidellä”, vastasin. Tänään hän asentaa allergiasuodattimet kotimme tuloilmaventtiileihin.
Näin keväällä on hyvä aika tarkistaa oman kodin ilmanvaihdon toimivuus. Suosittelen kaikkia jossain asuvia katsastamaan tulo- ja poistoilmatilanteen. Etenkin vanhoissa kerrostaloissa on usein maalattu tai tapetoitu tuloilmaventtilit kiinni. Silloin hengitysilma tulee rappukäytävästä tai ikkunoiden raoista. Ei hyvä.
Pääsääntö on, että jokaiseen huoneeseen pitää tulla puhdasta, raikasta hengitysilmaa. Parhaassa tapaukseessa jokaisesta huoneesta myös poistuu ilmaa. Yleensä poistoilma on kuitenkin vain keittiössä ja kylpyhuoneessa.
A4-arkkia poistoilmaventtiilin suulla pitäen voi nähdä vetääkö hormi. Jos kylpyhuone on ainoa paikka, josta ilmaa poistuu, kannattaa ovea pitää raollaan tai olla varma, että ovessa on tuuletusrako tai reiät.
Tässä vähän ilmanvaihdon alkeita kotiäideille. Hyviä tuulia!