Ystävä pyysi minut seurakseen taidemuseoon. Mutta olin luvannut jo lapsille, että tehdään jotain kivaa. Meidän lasten mielestä parasta tekemistä on olla kotona.
Hain vintistä laatikollisen joulukoristeita. Ajattelin, että voisimme lasten kanssa asetella koristeet ihan niin kuin sisustuslehtien sivuilla. Avasin laatikon. Puhelin soi. Vastasin puhelimeen. Puhuin hetken työasioita.
Ja kun seuraavan kerran havahduin todellisuuteen, oli leikki jo täydessä vauhdissa.
Tontut olivat löytäneet kodin nukkekodista.
Tyyppi kelkkaili kuusenkoristeella
Jeesus oli saanut oljilleen unilelun
Kävyistä oli tehty keittoa.
Lasten leikkikoulussa tekemä keittiöpyyhe sentään oli jätetty minulle ”ripustettavaksi”.
Mutta mitä tästä opinkaan? Vitut joulustressistä. En ota sitä itseeni.
Lapsilla on hauskaa joka tapauksessa.
25.11.2014
Ihan oikein 🙂
25.11.2014
Ihanat lapset:)
26.11.2014
Suloista:)
28.11.2014
Ihanasti joulu tuli lapsienne leikkeihin.
Minua ahdistaa välillä sisustuslehtien ja -ohjelmien TÄYDELLISYYS. Kaikki esineet, huovat, tyynyt yms. täsmällisissä paikoissa, jotta koti näyttää upealta. Ehkä näyttävätkin, muttei asutuilta.
Käväisin eilen kaupungilla ja ahdistuin erään kaupan ”asiakasillasta”. ( Jouduin sattumalta sinne ostaessamme lapselle kalenteria. Meille ei tule mainoksia.) Ihmiset riipivät tuotteita isoissa joukoissa, ex-missi juonsi tapahtumaa… järkkyä!
Lopetimme ylenmaallisen lahja-hysterian lapsemme synnyttyä 7 vuotta sitten. Ostamme ainoastaan lahjat kummilapsille ja lapsemme kummeille. Tänä vuonna teemme lahjat itse tai ostamme ne myyjäisistä. ”Ostoshelvetteihin” en mene tungeksimaan. Vitut siis minunkin puolesta joulustressille.
😉
Ihanaa viikonloppua.
28.11.2014
Niinpä! Vau, otanpa teistä mallia, olen aivan samaa mieltä lahjahysteriasta! Voisin ottaa tavoitteeksi, että kaikki lahjat on kierrätysmateriaalista itse tehtyjä!