Öhöm.
Takana päivä, jona minusta tuntui yliannostuksen lapsia saaneelta.
Tänään mentiin lasten ehdoilla. On ravattu leikkipuistot, Betania ja pihaleikit. Päivälliseksi tehtiin makaroniaatikkoa ja välipalaksi pannukakkua.
Kaikkia ei voi miellyttää.
Olisiko yksi lapsi sittenkin riittänyt? Oliko pakkausselosteessa mainintaa mahdollisista haittavaikutuksista? Sopisiko huimausta, korvia vihlovaa kitinää ja pinnojen palaminen oirekuvaan?
Jotenkin tästä päivästä ja ehkäpä koko viikosta selvittiin. Mies pääsi vihdoin töistä Fingerporista kotiin edes hetkeksi ja huomasi heti hälyttävät oireeni. Hän pakotti minut ulos yksin.
Ei, ei yksin lasten kanssa, vaan yksin itseni kanssa!
Yksin? Yksin! Hetken mietin, että pitäisikö sittenkin jäädä kotiin siivoamaan keittiö.
Onneksi näin ikkunasta polkupyöräni. Se on ollut pihalla huollettuna koko kesän odottamassa minua.
Tänään koitti vihdoin päivä jona pääsin Baanalle. Se oli rakkautta joka polkaisulla. Ah!
Nyt kun olen hetken huilannut, ymmärrän että sain lääkityksen tämänpäiväisiin vaivoihin jo aiemmin. Tämä vaihe, kun pienet on pieniä, on niin pieni ja lyhytkin. Tänään kuopus otti ensimmäiset askeleet, pian se jo kävelee ja pyöräilee ja ties mitä!
Miksi edes aloitin valittamisen? Huomenna pääsen sitä paitsi Flow’hun.
Öitä!
Share This
10.8.2012
Voi että olet vaan niin parhautta, odottelen näitä sun tekstejä,kuvia 🙂
Ihanaa vkonloppua teidän perheelle 🙂 Muista pitää huolta myös itsestäsi, auttaa jaksamaan
11.8.2012
Voi, ihana kuulla. Tai siis lukea. Olisipa aikaa kirjoittaa enemmänkin… Hyvää viikonloppua kans!
10.8.2012
Voi Maria, oot niin ihana etten osaa edes sanoiksi pukea! Tykkään blogistasi valtavasti varmaan juuri siksi, ettet peittele sitä oikeaa arkea, mutta tuntuu että opetat muakin arvostamaan arjen pieniä asioita ja nauttimaan joka hetkestä. Nauti Flow’sta!
11.8.2012
ihanaa että sait omaakin aikaa, hyvä että miehesi osasi sitä sinulle antaa. Hienoja tekstejä, olet lämminsydämminen, aito ihminen, kiitos näistä teksteistäsi.
11.8.2012
Sait mut taas kerran hymyilemään. Makeita kuvia. Voin kuvitella sut viilettämässä pitkin katuja tukka hulmuten.
Minäkin olen joskus lähtenyt suoraan ruokapöydästä ( 5v kiukuttelee todella usein ruuasta…argh!) ulos pyörällä seikkailemaan. Ai että, sitä tuntee olevansa vapaa. Voi aluksi polkea täysillä ja manata muksun, miehen, työn yms. huitsin kukkaseen.
Tämän jälkeen alkaa sitten nautiskelu ja kas kummaa, tunnin tai kahden jälkeen kotiin palaa hyvin tuulettunut mama!
Kirjoitat todella taidokkaasti ilman kikkailuja. Olet aivan mieletön tyyppi!
Pidä itsestäsi huolta babe! 😉
11.8.2012
Juuri näin. Mä taisin kans lähteä tällä kertaa suoraan ruokapöydästä.
Ovesta ulos ja moido! Nähdään.
Takaisin tullessa onkin ihan eri tyyppi.
Ja kiitos, samoin pidä huolta!
12.8.2012
Aivan mahtavaa tekstiä jälleen, pakko tulla toteamaan kuinka paljon kirjoutuksesi ilahduttaa täälläkin suunnassa! 🙂 valtavasti kaikkea hyvää syksyynne!
Kysymyksenä mieleeni tuli ,minkä merkkiset tuplarattaat teillä? Meillä ollut tokan mukulan jlk rattaat hakusessa ,mut suosituksia hyvustä tuplista kaipaisin! Kiitos!
13.8.2012
Kiitosss!!
Meidän tuplarattaat ei ole kai minkään merkkiset. Vauva taisi olla jo puolivuotias, kun minä vielä harkitsin malleja ja merkkejä. Reino ostaa pamautti rattaat kuvausmatkalla Porissa. Suosittelen kyllä tollaisia, missä lapset on vierekkäin. Kaikista ovista ollaan mahduttu ja molemmat lapset voi halutessaan nukkua päikkärit mukavasti.
Ja tällaiset rattaat on loistavat ruokakauppareissulla. Lasten sekien taakse saan mahtumaan kaksi ruokakassia ja kaksi kassia lisää sinne alatasolle.
17.8.2012
Merkki oli kai Me2