Sitruunahappoyliherkkyyttä ei voi verrata banaaniallergiaan – E 330:n taustalla lääkejättien kartelli

Moni on ihmetellyt, miksi sitruunahappoyliherkkyydestä tai -allergiasta pitää kirjoittaa. Onhan moni allerginen banaanillekin, muttei tee siitä numeroa. Tässä muutama syy.

Sitä ei voi välttää

Banaaniallerikko havaitsee varsin todennäköisesti saavansa oireita syödessään banaania.

Sitruunahappoa on makaroonilaatikosta kosteusvoiteeseen, limpparista migreenilääkkeeseen ja nallekarkista pyykinpesuaineeseen. Lisäainetta E 330 on siis lähes kaikessa, vähän tai vähän enemmän. Koska sitruunahappoa on niin monessa eri ruuassa, lääkkeessä, kosmetiikkatuotteessa ja pesuaineessa, oireiden ja altisteen yhteyttä voi olla vaikea havaita. Oireet voivat olla monenlaisia.

Lääkäreille E 330-allergia tai -yliherkkyys on vielä varsin tuntematon asia. Toisaalta Kemikaalitutka nostaa hattua kaikille niille terävänäköisille lääkäreille, jotka ovat kyseistä allergiaa tai yliherkkyyttä potilallaan diagnosoineet. Kemikaalitutkaan tulleiden kommenttien perusteella E 330-allergia ja -yliherkkyys on varsin yleistä.

On mahdollista että siellä jossain on vielä yksi suomalainen, joka turhaan kuormittaa epämääräisten sitruunahappo-oireidensa takia terveydenhoitojärjestelmää ja huventaa yhteistä kassaamme turhilla lääkärikäynneillä.

Eikö siis ole kaikkien yhteisen edun mukaista puhua aiheesta? 

Lääke- ja kemianteollisuuden mafia

Sitruunahappo on maailman eniten käytetty lisäaine. Sitruunahappomarkkinoiden on ennustettu vain kasvavan. Vuoteen 2020 mennessä E 330-markkinoiden arvon arvioidaan olevan 3,6 miljardia dollaria.

Vaikka sitruunahappoa voi ostaa sympaattisen oloisista kiinalaistehtaista, taustalla on myös valtavia taloudelllisia intressejä. Sitruunahapon suurimmat valmistajat ovat lääke- ja bioteknologian yrityksiä.

Vuonna 2001 eurooppalaiset sitruunahappovalmistajat tuomittiin 135,22 miljoonan euron sak­koihin.

Nämä tuottajat ovat Hoffmann­ La Roche AG, Archer Daniels Midland C° (ADM), Jung­ bunzlauer AG, Haarmann & Reimer Corp. ja Ce­restar Bioproducts B.V.

Komissio päätös perus­ tuu perusteelliseen tutkimukseen, jossa kävi ilmi, että nämä tuottajat olivat osallistuneet vuosina 1991­-1995 salaiseen maailmanlaajuiseen yhteis­työhön, jossa ne olivat vahvistaneet sitruunaha­pon hinnat ja jakaneet sen markkinat.

Sitruunahappo on maailman käytetyin happamuudensäätöaine ja säilöntäaine.

EU:n tiedote

Jos sitruunahappoa haluaa vältellä, kukaan ei ainakaan ajaudu konkurssiin. Valmistajat ovat vakavaraisia lääke- ja biotekniikan yrityksiä.

Lisäksi olisi kiinnostava tietää tämän aineen valmistuksen eettisistä puolista: työoloista ja ympäristövaikutuksista.

Mitä ei ole tutkittu, ei tiedetä

Sitruunappoa valmistetaan muun muassa Aspergillus niger -homeen avulla. Homeille on tyypillistä, että ne voivat tuottaa mykotoksiineja, eli homemyrkkyjä. Sama home voi tuottaa eri kasvualustalla ja eri kasvuolosuhteissa eri toksiineja.

EU on lausuntoaan varten otttanut huomioon lisäaineesta E 330 tutkittuja Aspergillus niger -homeen tuottamia toksiineja. Sitruunahaposta on tutkittu aflatoksiinit B1, B2, G1 ja G2 sekä okratoksiini A. Lisäksi tutkittiin toksinen aineenvaihduntatuote malformiini C. Kyseiset toksiinit ovat erittäin myrkyllisiä. Aineiden pitoisuudet olivat alle määritysrajan.

On kuitenkin huomioitava, että lisäaineen E 330 valmistuksessa käytetään geenimanipuloituja homeita. Kyseisistä mikrobeista on valittu homekanta, joka ei tuota toksiineja. Lisäksi organismeista on ”suljettu” toksiineja tuottavat geenit. Luonto on kuitenkin varsin monimutkainen. On mahdollista, että lisäaineen valmistuksessa käytetty home tuottaakin jotain toista toksiinia, jota ei ole testattu. Jos ei tiedetä, mitä tutkia, ei sitä myöskään voida tutkia.

Sen lisäksi että ainetta valmistetaan homeen avulla, on mahdollista että tuotantoon käytetään mahdollisesti huonolaatuista ylijäämää, eli suomeksi sanottuna, hieman pilaantunutta ruoka. Sitruunahapon valmistajat tutkivat valmistamastaan tuotteesta bakteerien endotoksiinit.

Onneksi jokainen, lukuunottamatta koululaisia ja muita laitosruokaa syöviä, voi itse päättää, haluaako syödä kyseistä ainetta.

Suositellako vai ei?

Vaikka viralliset ravintosuositukset eivät kehoita välttämään lisäaineita, ei missään myöskään erityisesti suositella niitä myöskään nautittavaksi.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta itseasiassa varottaa, että sitruunahappo on pahin hampaiden eroosion aiheuttaja.

Hiilihappo ei ole haitallinen. Lähes kaikki muut hapot ovat, erityisesti sitruunahappo (E330).

Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten mukaan hampaiden eroosiota oli jopa 60-75%:lla nuorista. Hampaiden eroosio altistaa monille suun ongelmille. Tätä hammasasiaa harva on tullut ajatelleeksi.

Kaikkia edellisiä seikkoja miettiessä tuntuu oudolta, että ihmisten hyvinvoinnista kiinnostunut lääkeyhtiö Hoffmann­ La Roche AG olisi yksi maailman suurimmista sitruunahapon valmistajista.

Haarmann & Reimer Corp, joka myös oli mukana kartellissa oli lääkeyhtiö Bayerin tytäryhtiö. Bayer myy lääkkeitä ja itsehoitotuotteita sairastuneille ihmisille. Kartellissa oli mukana myös Euroopan ulkopuolella toimivia lääkeyrityksiä, kuten Pfizer. Muut kartellissa tuomitut ovat bioteknologiajättejä sekä niiden sisaryhtiöitä.

Moni haluaa selvittää miltä tilalta kananpoika on tullut lautaselle, tai miltä maitotilalta reilunkaupan aamukahviin kaadettava maito on matkannut. Ehkä pitäisi miettiä myös eniten syötyjen lisäaineiden alkuperää, tuotannon eettisyyttä ja ympäristövaikutuksia.

Joten, E 330:sta puhumisen pitäisi olla ihan no big deal!

Lähde:
Markets and markets

EFSA
EU:n tiedote sitruunahappokartellista
Valtion ravitsemusneuvottelukunta

10 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top