Suomessa on hyvä juomavesi – vai onko?

VIERASKIRJOITUS

Vesi on arkielämässä tuikitavallinen asia, jota ei juurikaan ajattele. Kunhan vain avaa hanan.

Joka 90. sekunti kuolee lapsi jossain päin maailmaa saastuneen veden aiheuttamaan sairauteen. Vesiolosuhteet voivat olla todella kurjat kehittyvissä maissa, eikä tarvitse mennä kovin kauas Suomenkaan rajojen ulkopuolelle, kun olemme paikoissa, joissa ei tulisi mieleenkään juoda vettä suoraan hanasta.

Onneksi meillä Suomessa on hyvä vesi.
Vai onko?

Ihminen on päästä varpaisiin 70 % vettä. On listattu, että elimistö tarvitsee vettä päivittäin lähes 50 eri tehtävään. Juotko vettä tarpeeksi, jotta kaikki elimistösi elintärkeät toiminnot toimivat optimaalisesti Millaista vettä solusi saavat käyttöönsä?

Vedenpuhdistuslaitoksemme ovat teknologialtaan huippuluokkaa, mutta maassamme kytee juomavesipommi.

Suomen talousveden riskikohdat:

1. Maaperässä esiintyvät aineet ja niiden paikallisesti haitallisen korkeat määrät

Suomen maaperän uraanipitoisuus on keskimäärin suurempi kuin muualla maailmassa. Uraani on myrkyllinen, radioaktiivinen raskasmetalli. Suurina annoksina uraani on haitallista etenkin munuaisille, maksalle ja luustolle.

Alueilla, joissa on uraania esiintyy pohjavedessä myös radonia. Uraani ja radon ovat erityisesti porakaivojen ongelma. Veden mukana nielty radon aiheuttaa säteilyä ruoansulatuskanavalle ja mahalaukulle ja aiheuttaa syöpäriskin. Ionisoiva säteily voi aiheuttaa myös DNA-vaurioita. (WHO 2011).

Muita maaperästä tulevia haitallisia aineita vedessä ovat mm. arseeni, fluoridi, alumiini ja mangaani. Fluoridi aiheuttaa luun ja hammaskiilteen muodostushäiriöitä. Juomaveden alumiinin ja vanhuusiän neurologisten sairauksien (dementia, Alzheimerin tauti) välillä on useissa epidemiologisissa tutkimuksissa todettu yhteys (Evira).

Mangaanin on viimeaikaisissa tutkimuksissa osoitettu aiheuttavan lapsille oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä sekä älykkyysosamäärän laskua. Vauriot ovat saattaneet tulla jo sikiöaikana.

Arseeni puolestaan on todistetusti syöpää aiheuttava aine. Riski kasvaa, kun juomavedestä altistumista tapahtuu vuosia ja vuosikymmeniä.

2. Vesijohtoverkoston ongelmat

Noin 90 % suomalaisista käyttää vesilaitosten tuottamaa vettä. Vesilaitosten raakavesi voi olla pintavettä tai pohjavettä. Näille suoritettava vedenpuhdistusprosessi määräytyy raakaveden laadun mukaan.

Pintavedestä valmistettu vesi desinfioidaan ennen jakeluverkkoon päästämistä. Pohjavesiä tai tekopohjavesiä ei välttämättä desinfioida.

Juomavesiemme puhdistuksessa yritetään tasapainoilla riittävän desinfioinnin (kloori) ja desinfioinnin tuottamien haittojen välttämisen välillä. Näitä haittoja ovat vesijohtovedessä esiintyvät kemialliset aineet, joita syntyy desinfioinnin sivutuotteina (esim. bromaatti, trihalometaanit, haloasetaatit ja klooratut furanonit). Nämä ovat bakteerisolutesteissä erittäin mutageenisia, genotoksisia ja rotalla syöpää aiheuttavia yhdisteitä. (Evira)

Juomaveteen jää lisäksi vedenpuhdistuksessa käytettävien aineiden jäämiä (muun muassa saostuskemikaalit, kuten alumiinisulfaatti) sekä putkista (kuten. muovisista PEX-putkista) irtoavia aineita. Myös vesijohtojen sisään asennetut sulanapitokaapelit voivat vaikuttaa veden kemialliseen laatuun. Kupariputkia voi puolestaan esimerkiksi liian hapan vesi syövyttää, jolloin veteen liukenee kuparia.

3. Inhimilliset vahingot

Tästä on meillä mieleenpainuvimpana esimerkkinä vuoden 2007 eurooppalaisittainkin mittava Nokian vesiepidemia, jossa tuhannet asukkaat joivat jäteveden likaamaa hanavettä ennen kuin saivat kuulla parin päivän (!) viiveellä tapahtuneesta.

Sairaalaan joutuneilta löydettiin testeissä elimistöstä kampylobakteeria, norovirusta, rotavirusta, giardia-alkueläimiä ja salmonellaa. Näitä ei ihminen juomalasistaan haista eikä maista. Erilaisia ”vesitilanteita” ja vedenkeittokehotuksia tulee milloin missäkin päin Suomea harva se viikko.

Miljoonien eurojen vesijohtoverkostopommi

Monissa kaupungeissa putket ovat vuosikymmeniä vanhoja, esimerkiksi Helsingin keskustassa jo satavuotiaita. Rahaa valtavaan korjausoperaatioon on vaikea löytää. Osassa putkia vesi kulkee enää vain pientä reikää pitkin, koska ikivanhojen putkien seinämät ovat täynnä vuosikymmenten ajan kertynyttä töhnää ja mikrobien muodostamia biofilmejä.

Veden käyttömäärät esimerkiksi Helsingin alueella ovat vähentyneet. Tämän vuoksi vesi seisoo pidempään putkistoissa. Se edesauttaa mikrobikasvustojen (esimerkiksi legionellan) lisääntymistä ja veden laadun heikentymistä.

Toisaalta, jos talousveden desinfiointi ei ole vesilaitoksella riittävää, juomavedessä voi esiintyä pilaantuneen raakavesilähteen epäpuhtauksia, esim. maasta pohjaveteen päätyviä aineita, kuten polttoaineita, raskasmetalleja, torjunta-aineita, kloorifenoleja (Kärkölän tapaus), legionellabakteereja tai pintavedessä sinilevätoksiineja, jotka ovat maksa- ja hermomyrkkyjä.

Koekaniinien sukupolvi

Michiganissa, Flintin kaupungissa viime vuonna 100 000 ihmistä altistui lyijymyrkytykselle saastuneen vesijärjestelmän takia. Korroosionestoaineella käsittelemätön vesi liuotti vesijohtoverkon juotoksissa ollutta lyijyä juomaveteen. Lääkärit tutkivat nyt lyijyaltistuksen vaikutuksia lapsiin ja aikuisiin.

”Hanna-Attishan mukaan lyijyn tiedetään muun muassa alentavan älykkyysosamäärää ja vaikuttavan käytökseen. Nuo vaikutukset kestävät jopa sukupolvia. Jos äiti altistuu raskaana ollessaan, lyijy vaikuttaa myös sikiön kehitykseen.”

HS

Nokian ja Flintin kaltaiset katastrofit kauhistuttavat ihmisiä hetkeksi, mutta vuosien, saati vuosikymmenten altistuminen lisääntyvässä määrin erilaisille juomavedessä piileville haitallisille aineille tuo tulevaisuudessa yhä suurempia terveysriskejä.

Kaikkia riskejä ei edes tunneta, sillä olemme ”teollisten kemikaalien testisukupolvi”.

Vettä lääkkeen kanssa

Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa suurissa kaupungeissa ongelmana alkavat yhä enemmän olla myös vedessä esiintyvät lääke- ja ehkäisyhormonijäämät, jopa huumausainejäämät. Spekulaatioita käydään siitä, missä määrin jatkuva kemikaaleilla käsitellyn ja yllä mainittuja jäämiä ja muita epäpuhtauksia sisältävän veden nauttiminen voi olla syynä esimerkiksi hälyttävästi heikentyneeseen miesten sperman laatuun. Etenkin nuorten miesten siemennesteen laatu on huonontunut.

Vettä pullosta tai automaatista

Osa ihmisistä niin Suomessa kuin jo aikoja sitten muissa maissa, joissa hanaveden laatu on aina ollut kyseenalainen, on käyttänyt juomakseen pullovettä ja erilaiset juomavesiautomaatit ovat yleistyneet yrityksissä ja julkisissa paikoissa.

Mutta vesi on tuoretuote.

Pullovesi ei valmistajalta tukun ja vähittäisliikkeen kautta kuluttajalle lopulta päätyessään ole tuoretta, vaan viikkoja tai kuukausia vanhaa. Samoin on laita vesiautomaattien kanssa.

Suomessa tehdyssä mikrobiologisessa kokeessa kävi ilmi, että hanaveteen verrattuna pullovesissä oli satakertainen ja vesiautomaateissa peräti tuhatkertainen määrä mikrobeja. Lisäksi pullovedet ovat suuri ympäristöhaitta. Maailman meret ovat jo muutenkin täyttymässä kelluvista muovisaarista.

Puhdas juomavesi tuleekin tulevaisuudessa olemaan ns. ”uusi kulta”, sen arvo planeetallamme tulee nousemaan.

Mistä hyvää, turvallista vettä?

Optimaalinen ratkaisu on: tuore vesi (vesijohtovesi) + keittiön vesipisteessä laadukas, tarkka ja testatusti tehokas vedenpuhdistuslaite, joka poistaa niin kemialliset, epäorgaaniset, fyysisiset kuin myös orgaaniset (bakteerit ja virukset) epäpuhtaudet.

Ennaltaehkäisy on älykäs toimenpide, sekä hanasta tulevien odottamattomien yllätysten että pitkäkestoisten vaikutusten varalta.

Tule kuulemaan vesiaiheinen luento!

YK:n Maailman vesipäivänä 22.3.2016 pidetään juomavesiaiheinen luento. Aiheena on ”Elintärkeä vesi – puhtaan juomaveden tarve, haasteet ja ratkaisut”. Luento pidetään Arcada Ammattikorkeakoulun pienessä auditoriossa kello 17.30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

kirjoittaja
Susanna Hanelles

Lähteet:
Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat (Evira 13/2009)
HS Vieraskynä Gunter Pauli ”Juomaveden lääkejäämät ovat terveysuhka”
Tutkimus hanavesi vs. pullo- ja automaattivesi
stuk.fi
thl.fi