Hajusteeton koulu ei haise!

Hajusteeton koulu ja päiväkoti

Tällä viikolla vietetään hajusteetonta viikkoa. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat tiedetään yleisiksi. Homevauriot sekä materiaalien kemikaalipäästöt ovat yleisimmät sisäilmaa huonontavat tekijät. Varsinaista tutkimustietoa asiasta ei ole, mutta satojen ihmisten kokemusten perusteella on käynyt ilmi, että sisäilmaongelmien seurauksena monelle puhkeaa kiusallinen vaiva nimeltä monikemikaaliyliherkkyys eli multiple chemical sensivity (MCS).
Itselläni tämä on ollut lievänä jo päiväkoti-ikäisestä lähtien, vaikken nimeä ominaisuudelleni ole silloin tiennytkään. Asia ilmeni herkistyneen hajuaistini kautta: vihasin äitini hajuvesiä, uusien bussien ja terveyskeskusten lattioiden hajua, kloritin hajua, lentokoneen hajua, tupakan hajua, pakokaasun hajua… Lapsena en tietenkään osannut sanoa muuta kuin että en pidä näistä hajuista. Todellisuudessa kyseessä ei ollut se, että nämä haisivat mielestäni pahalta. Inhon aiheutti fyysisesti huono olo, jonka nämä hajut (siis niiden molekyylit) aiheuttivat!
Kouluissa ja päiväkodeissa altistuu huonolle sisäilmalle satojatuhansia suomalaisia päivittäin. On harmillista, että rakenteissa olevien homevaurioiden ja huonon ilmanvaihdon lisäksi myös oppilaat sekä koulun henkilökunta itse pilaavat koulupäivän ajan hengitettävää ilmaa.
Allergia ja astmaliiton mukaan suomalaisista 10—40 % on herkistynyt hajusteille. Huonolle sisäilmalle astistuneiden koululaisten ja opettajien joukossa luku on todennäköisesti lähempänä 40% kuin 10%. Lasten ja nuorten, ja miksei joidenkin aikuistenkin, kohdalla saattaa olla, niin että herkistyneet eivät välttämättä itse tiedä olevansa herkistyneitä. Hajusteet nimittäin voivat aiheuttaa monenlaisia oireita ja ihan vaan yleisesti epämukavaa oloa, jota ei aina osaa yhdistää juuri hajusteeseen. Oireena voi olla esimerkiksi toistuvat päänsäryt tai krooninen väsymysoireyhtymä (CFS), joka on yhdistetty monikemikaaliyliherkkyyteen. Kun hajusteita on kaikkialla, on vaikea tietää, millainen olo olisi poissa hajusteiden ilmoilta.

Pikkuiset haisunäädät ja tuoksupommit

Päiväkodeissa lapset tuskin käyttävät hajusteita, mutta lasten vaatteita pestään usein. Olen ennenkin maininnunt käsitteen lapsiperhehaju, joka kuvaa pesuaineelta ja huuhteluaineelta haisevaa räkänokkaista lapsikatrasta. Hyvässä lykyssä lapsi on pesty hajustetulla shampoolla, päälle on puettu hajustetulla pesuaineella ja huuhteluaineella pestyt vaatteet. Puhdas pyykki ei tuoksu pesuaineelle, vaan on täysin hajutonta.
Jos pyykki haisee hajusteettomalla pesuaineella suoritetun pesun jälkeen pahalle, kannattaa tutkia kodin sisäilma. Itsellänikin on kokemusta siitä, kuinka kylpyhuoneessa olevan kosteusvaurion haju imeytyy vastapestyyn pyykkiin. Pienempi ongelma voi tietenkin olla myös pesukone itse.
Lasten lisäksi haiseva ryhmä ovat kosmetiikan maailman juuri löytäneet teinit. Joissain kouluissa oppilaat ovat saaneet jopa astmakohtauksia kaunistautumissessioiden seurauksena. Eivätkä ongelma ole vain tytöt. Teinipojillekin voisi opettaa hajusteiden kohtuullista käyttöä.

View this post on Instagram

🌺💙👃🏻 #tuoksutonviikko #kukkatori #fredantori

A post shared by Maria Nordin (@marianordin.freetoheal) on Oct 27, 2015 at 6:57am PDT

Hajusteyliherkkyys ei ole allergia

Yksi asia, mikä minua kovasti häiritsee on puhuminen tuoksuyliherkkyydestä tai hajusteallergiasta.  On erittäin outoa, että jopa Astma- ja allergialiiton asiantuntija käyttää termiä tuoksuyliherkkyys. Itseasiassa he vastasivat Facebookissa kysymykseen näin:

Hajusteyliherkkyys, tuoksuyliherkkyys, monikemikaaliyliherkkyys.. – vaivalla on monta nimeä, kuten myös oireiden aiheuttajia ja oireita on monia. Nyt kärkenämme on #tuoksutonviikko ja #tuoksuyliherkkyys . Herätämme ajatuksia jokaisen omasta hajusteiden käytöstä ja haluamme lisätä yleistä huomaavaisuutta kanssaihmisiä kohtaan.

Mielestäni olisi järkevää tuoda selvemmin esille se, ettei kyse ole varsinaisesti vain tuoksuista, vaan kemikaaleista, joista osa on hyvinkin myrkyllisiä. Eikä kyse ole missään nimessä mistään herkkien naisten hysteriasta, vaikka Helsingin sanomien uutisissa tälläisen käsityksen voi saada asiantuntijan kommentista, jossa hän kertoo, että jotkut eivät ”uskalla” mennä kuntosalille muiden ihmisten käyttämien hajusteiden takia. Tässä kohtaa olisi hyvä korostaa, että hajusteiden aiheuttamat oireet voivat olla hyvin voimakkaita ja ja pitkäkestoisia.

Osalla kemikaaleista on ”tuoksu”, mutta hajuttomatkin yhdisteet voivat aiheuttaa sairastumisen. Monet hajuvedet sisältävät esimerkiksi myrkyllisiä liuottimia, jotka eivät kuulu ihmiselimistöön. Hajuvesipullot kuuluu kaiken lisäksi lajitella ongelmajätteisiin liuottimien vuoksi. Herää kysymys: miksi ihmeessä niitä voidaan markkinoida iholle laitettavina luksustuotteina?

-kommentoi eräs monikemikaaliyliherkkyyteen sairastunut Facebookissa.

Tähänhetkisillä kokemuksilla on selvää, että oireilu ei johdu tuoksusta, eikä oireilu ole allergista. Monikemikaaliyliherkkyydestä kärsivät yhtälailla allergikot kuin ei-allergikot. Esimerkiksi itselläni ei ole yhtään allergiaa, mutta saan silti erilaisia oireita kemikaaleista.
Ajatuksia herättävää on, että jopa luksukseksi mielletty Chanel 5 -tuoksu sisältää terveydelle vaarallista tuoksumolekyyliä. EU:ssa valmistellaan parhaillaan lakia, joka kieltäisi kyseisen molekyylin käytön kosmetiikassa. (Epäilemättä kielto aiheuttaisi yllyttäisi kosmetiikkateollisuuden kehittämään lähes identtisen molekyylin, joka ei olisi kielletty, mutta kuitenkin yhtä haitallinen)

Hajuton opetussuunnitelma

Sisäilmaongelmat leijuvat opinpolkua kulkevien lasten ja opettajien ympärillä kuin mustat suojelusenkelit. Suomalaisten koulu- ja päiväkotirakennusten tila on surkea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on lääkärin arvion mukaan noin 300 sisäilman epäpuhtauksille herkistynyttä opettajaa, jotka eivät voi työskennellä yhdessäkään koulussa.
Tilanne on karu. Niinpä koulun kynnykselle vielä kykenevien terveydestä pitäisi pitää kaikinpuolin huolta. Hajustettujen tuotteiden käyttö kun ei ole vain oma valinta. Hajusteita voikin verrata tupakkaan: ei ole oikein altistaa ympärillä olevia passiiviselle tupakansavulle.
Hajusteista oireita saavat oppilaat eivät voi valita opettajaansa. Samoin kuin pyykinpesuaineiden hajuseista kärsivä opettaja ei voi valita opettavansa vain oppilaita, joiden kotona ei käytetä hajusteita. On kaikkien edun mukaista, että opettajat ja oppilaat voivat koulupäivinään keskittyä oleellisen ilman kemiallisia häiriötekijöitä.
Kouvolan kaupunki on ensimmäisenä Suomessa päättänyt noudaattaa Tulethan tuoksutta – periaatteita. Nämä periaatteet pitäisi saada käyttöön kaikissa julksisissa tiloissa. Kuntien ja kaupunkien tulisi ohjeistaa koulujen henkilökunta hajusteettomuuteen. Koulut voisivat myös toivoa oppilaiden perheiltä samaa käytäntöä. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hajusteettomuuden pitäisi olla jo itsestäänselvyys.
Hajusteettomuudesta voidaan tehdä myös kokokonainen oppimisprojekti. Uudessa opetussuunnitelmassa kun kannustetaan opiskelemaan projektiluontoisesti.

• Aihetta voi lähestyä ensin käytöskasvatuksen kautta. Onko huomaavaista suihkuttaa itseensä ainetta, joka saa muut voimaan pahoin? Saako kaverille sanoa, että hän tuoksuu liikaa?
• Kotitaloustunnilla opetellaan valitsemaan ympäristölle ystävällisiä sekä turvallisia hajusteettomia kodinkemikaaleja. Mistä tunnistaa ympäristöystävällisen tuotteen, mistä tunnistaa hajusteettoman tuotteen? Tarvitaanko kaikkia aineita, mitä kodin siivoukseen mainostetaan?
• Ympäristöopin tunnilla tutkitaan, mitä kautta hajusteiden sisältämät kemikaalit kulkeutuvat luontoon. Onko hajusteita mahdollista poistaa jätevedestä vedenpuhdistusprosessissa? Miten hajusteiden kemikaalit, kuten ftaalaatit vaikuttavat vesieläimiin?
• Yhteiskuntaopin tunnilla oppilaat voivat selvittää valvotaanko Suomessa tuotteiden sisältämiä kemikaaleja. Voivatko esineet sisältää haitallisia kemikaaleja? Mitä selviää paketin kyljessä olevista merkinnöistä? Mitä tehdä, jos epäilee että tuote on haitallinen tai viallinen?

Opettaja: Osallistu tuoksuttomaan viikkoon ja kannusta myös oppilaitasi osallistumaan!