Helppo sunnuntai

Anna-Stiina Nykänen jätti minut sanattomaksi. Tekstin luettuani ajattelin, etten voi enää kirjoittaa tätä blogia.
Milloin lapsen yksityisyys alkaa? Miksi vauvan kakkaa saa vertailla, mutta kahdeksanvuotiaan kakka on tabu?
Onko niin, että pala palalta luovutamme jälkeläistemme yksityisyyden osasia lapsen itsensä haltuun?
Mutta äitiys on minun yksityisasiani. Vai onko? Yritän tästä eteen päin kohdistaa näkökulmani tarkemmin. Tästä aiheesta, siis siitä, missä kulkee lapsen yksityisyyden raja, voisi kirjoittaa vaikka romaanin. Mutta nyt en malta.
Haluan vain kertoa, että tänään oli niin hauskaa olla äiti!
Hyvä ystäväni järjesti meille sekä omalle pesueelleen liput Paukkumaissin keikalle. Huvitti kovasti istuskella Tavastian lattialla sunnuntai-iltapäivällä ja moikkailla tutuille lapsille ja heidän vanhemmilleen.
Keikan jälkeen menimme coolisti, kuin minkä tahansa keikan jälkeen, Putte’s Bar & Pizzaan muutamalle. Pizzalle. Oma suosikkini on gluteeniton Silence of the Lambs -lammaspizza. Lapset söivät ainakin suppilovahvero- ja salamipizzoja. Suosittelen!
Pizzasession jälkeen siirryttiin kadulle sekoilemaan ja juoruilemaan. Ihanan vastuutonta ja vilpitöntä!

Kotimatkalla kuu mollotti taivaalla. Rattaista kuului tomera ääni ”Äiti, Nuna haluaa ton iton pallon”, kun pikkusisko vaati taivaankappaletta itselleen. Isoveljen kanssa naurettiin. ”Sinä sanoit ihan samaa pienenä” muistutin poikaa.
Onneksi teinivuosiin on vielä pitkä matka. Kaksi- ja neljävuotiaan kanssa elämä on naurettavan helppoa. Ainakin tällaisina päivinä.

Ja vielä muutama sana Twitteristä, jonka olen vasta löytänyt. Se on aika hauska paikka. Siellä voi viestiä suoraan vaikka ihailemalleen henkilölle. Kuten minä tänään Anna-Stiinalle, joka sitten lähetti minulle vastatviitin. Keskustelimme muutamilla merkeillä lapsen yksityisyyden rajoista. Hän esitti tviitissään teorian, joka meni näin: ”Ja lasta alkaa kohdella toisena ihmisenä, jolla on tekijänoikeudet omiin tarinoihinsa. Ensin tekijänoikeus lapseen on äidillä.”
Eli tekijänoikeudet vähitellen valuvat lapselle itselleen, kun lapsesta tulee itsensä tekijä. Siinä vaiheessa äidin ei kannata enää juoruta hänestä.
Ja minäkin siis olen Twitterissä. Seuraa vaan!
P.S. Twitterissä on muitakin Kaksplus-perhebloggaajia, kuten Mutsis on -Emilia, Kiljuva Pikkunälkä -Demi ja Uskolan Päivi nyt ainakin.