Metodinäyttelijä

kuva
Lukion jälkeen pohdin kolmea uravaihtoehtoa: näyttelijä, lääkäri ja arkkitehti. Päädyttyäni arkkitehtiosastolle huomasin, että tässä ammatissahan voi yhdistää ainakin kahta edellämainituista ammateista.
Lähestymiseni suunnittelutehtäviin muistuttaa näyttelijän työtä. Eläydyn rooleihin. Jos olisin lapsi, miten näkisin tilan? Entä jos olisin kiireinen liikemies, millaisia reittejä kulkisin? Entä jos kantaisinkin siivoojan uniformua?
Kotityöt.
Ne pirulaiset ovat minulle ylitsepääsemättömiä. Ainoa tapa, jolla saan suoritettua yksinkertaiset, arkiset, kodinhoitoon liittyvät rutiinit, on roolihahmoon asettuneena.
Minä en täytä astianpesukonetta, pyyhi pöytiä tai imuroi. Se mielikuvitukseni tuote, joka häärää luutun varressa.
Pitkään yritin toisenlaista lähestymistapaa. Ajattelin olevani harras munkki, jolle kodin askareet ovat meditatiivisiä rukousia. Astioiden helinää. Imurinvarren edestakaista hurinaa. Nöyrää olemisen palvontaa. Kyllä sekin toimii.
Mutta eläytymismetodi on hauskempi. Kuvittelen olevani sievä pikkuvaimo, rempseä ja runsas maatilan emäntä tai siivoushullu Neiti Täydellinen. Pystyn pitämään roolia juuri niin pitkään, että saan yhden kotihomman suoritettua.
Sitten minusta tulee taas oma itseni. Tavarat jäävät minne sattuu, tiskivuori kasvaa, vaatteet laitetaan päälle suoraan narulta.
Innostavat tuotteetkin auttavat. Olen ehdottomasti ympäristöystävällisten tuotteiden kannalla. Tällä kertaa sain kokeiltavaksi Methodin pyykin- sekä astianpesuainetta. Tuotteiden tyylikkäät pakkaukset sekä hempeät tuoksut vetoavat etenkin sievään pikkuvaimoon minussa.
Itseäni Methodin tuotteissa miellyttävät täyttöpakkaukset, tuotteiden riittoisuus sekä miedot tuoksut.
En voi sietää hyökkääviä hajusteita. Kärsin pahoinvoinnista joutuessani samaan tilaan inhokkieni, nestemäisen Bio Luvilin tai Arielin käyttäjän kanssa. Pesuaineiden riittoisuudesta kertoo puolestaan se, että esimerkiksi pyykinpesuainetta olen tarvinnut usein vain puolet suositellusta, siis vain kaksi painallusta. Pumppupullot ovat käteviä, tuntuisi tuhlaukselta heittää niitä menemään. Täyttöpakkauksia käyttämällä voikin vähentää materiaalin turhaa tuotantoa, sekä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää.
Toisaalta, kaikki Methodin pakkaukset ovat muovia, mikä on ympäristölle kuormittavampaa, kuin esimerkiksi jauhemaisten pesuaineiden pahvipakkaukset. Voisiko täyttöpakkaukset valmistaa muovipussin sijasta pahvitetraan?
laundry_peony_blossom290x600 laundry_free_clear290x600  laundry_refill_fresh_air_290x425
Nyt haluan kuulla, miten te muut haihattelijat, joille kodinhoito on tärkeyslistalla viimeisenä, motivoitte itsenne tylsiin askareisiin?

11 Comments

  1. pliina
    20.11.2013

    Ensin minua alkaa ärsyttää kaikki väärissä paikoissa ja väärään aikaan sijoittuvat roskat tiskit ja pölypallot. Mutta samalla laiskistun enkä millään jaksaisi tai viitsisi, mikä puolestaan lietsoo ärtymistäni entistä enemmän.
    Viimeinen tippa on kun avopuoliso kävelee mutaiset työkengät jalasssa sisälle/ lähtee viikonloppuisin heti aamupalan jälkeen salille jättäen kaikki astiat lojumaan, margariinin pöydälle ja kaikki viikon aikana lattialle kertyneet vaatekasat niille sijoilleen.
    SItten minä alan siivota niin kiukkuisena siivottomaan asuntoon, itseeni ja etenkin puolisooni. Hän lähtee vikkelästi, eikä halua katsoa siivoavaa ukkosmyrskyä silmiin, vaan muiskauttaa pusun päälaelle kysyen, että onhan se ok jos menee vaan pari tuntia.
    Ja niin minä siivoan agren vallassa syke hyvin koholla sen kaksi ja puoli tuntia, kunnes rauhoitun ja palkitsen itseni kuumalla kylvyllä.
    Jos kuumaa vettä ei riittänyt kylpyvedeksi, puolisollani on taas vastassa mörökölli.

    Vastaa
    1. maria
      20.11.2013

      No joo, kyllä tähänkin metodiin sorrun joskus… Tutulta kuulostaa.

      Vastaa
  2. pliina
    20.11.2013

    Ensin minua alkaa ärsyttää kaikki väärissä paikoissa ja väärään aikaan sijoittuvat roskat tiskit ja pölypallot. Mutta samalla laiskistun enkä millään jaksaisi tai viitsisi, mikä puolestaan lietsoo ärtymistäni entistä enemmän.
    Viimeinen tippa on kun avopuoliso kävelee mutaiset työkengät jalasssa sisälle/ lähtee viikonloppuisin heti aamupalan jälkeen salille jättäen kaikki astiat lojumaan, margariinin pöydälle ja kaikki viikon aikana lattialle kertyneet vaatekasat niille sijoilleen.
    SItten minä alan siivota niin kiukkuisena siivottomaan asuntoon, itseeni ja etenkin puolisooni. Hän lähtee vikkelästi, eikä halua katsoa siivoavaa ukkosmyrskyä silmiin, vaan muiskauttaa pusun päälaelle kysyen, että onhan se ok jos menee vaan pari tuntia.
    Ja niin minä siivoan agren vallassa syke hyvin koholla sen kaksi ja puoli tuntia, kunnes rauhoitun ja palkitsen itseni kuumalla kylvyllä.
    Jos kuumaa vettä ei riittänyt kylpyvedeksi, puolisollani on taas vastassa mörökölli.

    Vastaa
  3. Mari
    20.11.2013

    Mä en pidä siivoamisesta, mutta en myöskään siedä sotkua. Tasapainottelen koko ajan jossain siellä välimaastossa, se mikä on näkyvillä pitää ainakin olla järjestyksessä. On helpompi herätä aamulla, jos ei ekana kompastu lattialla lojuviin tavaroihin ;).

    Vastaa
    1. maria
      21.11.2013

      Mä olen oppinut kulkemaan jalkoja laahaamalla, niin ei kompastu… Ei, mutta ihailen ihmisiä, jotka osaavat siivota jo ennen sotkun syntymistä. Mitenköhän siihen pääsiisi?

      Vastaa
  4. riikka
    21.11.2013

    heheee, minä siivoan viini lasillisen voimalla! 😀 se tekee esim. tiskaamisesta juhlavamman, laitan samalla suosikkilevyn soimaan. joskus olen myös imuroinut korkkarit jalassa, tekee siitäkin jotenkin muka mukavampaa— muutoinpa en juuri korkkaireita käytäkään; siivouskengät! 🙂 mutta toi viinilasi on hyvä, joskus on sen jälkeen niin iloinen draivi päällä että vaikka pölynpyyhintä tiskauksen perään menee kuin itsestään, varsinkin jos sattuu samalla se levyn paras biisi soimaan.. 😉

    Vastaa
    1. maria
      21.11.2013

      Hahaa, jäit kiinni. Tuo korkokenkien käyttäminen (ja ehkä viinilasikin) on pohjimmiltaan rooliin eläytymismetodi! Korkokengät jalassa sitä kuvittelee olevansa joku muu, hienompi, fiinimpikin… Eli en ole ainoa, jes! 🙂 Laitan siis korkokengät siivouskaappiin.

      Vastaa
  5. Mirka
    22.11.2013

    Oliko sulla testissä tuo pionin tuoksuinen pyykinpesuaine? Meillä maalla ei kaupoista löydy noita Methodin tuotteita, mutta jostain kaupunkikauppareissulta mukaan tarttui tuo verigreipin tuoksuinen yleispuhdistusaine ja tykkään siitä tuoksusta tosi paljon ni mietin uskallanko tilata netistä tuota pionin tuoksuista pyykinpesuainetta esihaistelematta, kun itsekin inhoan liiaksi tuoksuvia pyykinpesuaineita ja pesuaineita noin niinkuin yleensä. Vai kannattaako suosiolla tilata tuo Fresh Air pyykinpesuaine. Kiitos jo etukäteen mielipiteestäsi. 🙂

    Vastaa
    1. maria
      23.11.2013

      Tykkään kans verigreipin tuoksuisesta astianpesuaineesta. Pioni on hyvä, uskalla vaan! Mutta myös fresh air, ja hajusteettomallakin tulee yllättävän raikkaan tuoksuista. Lakanoita pestessä blandaan, eli laitan puolet hajustettua ja puolet hajustamatonta. Ja sit vielä, että hinta on selvästi halvempi siinä täyttöpakkauksessa. Voisikohan sitä laittaa ihan vaan omaan pumppupullon?

      Vastaa
      1. Mirka
        23.11.2013

        Kiitos vinkeistä! Niin ja miksei tosiaan voisi laittaa ihan omaanki pumppupulloon? 🙂

  6. Mirka
    22.11.2013

    Niin ja tuosta siivousasenteesta vielä, mä siivoan vain raivon voimalla. Mies ja kakarat pihalle, kun äiti siivoaa höyry korvista nousten. Tosi tervettä! 😀

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top