Iltakävely

IMG_4533
Tuntuu, että näin olisi ollut ikuisuuden.
Ajatus siitä, että pieninkin lapsista irtaantuu minusta, tuntuu epätodelliselta ja niin kaukaiselta. Mutta tiedän, että joku kaunis päivä en enää olekaan lapsen maailmaa kannatteleva monitoimikone.
Kun esikoinen oli kolmeviikkoinen en voinut kuvitella, että jaksaisin kantaa häntä sinne tänne vielä kymmenen kiloa painavampanakin. Äitiys on parhaimmillaan vahvistava kokemus: niin mielen kuin lihastenkin kannalta.
IMG_4525
IMG_4530
Tekisi mieli suojella lapsia kaikelta.
(Myös haisevilta suklaamunilta, joita Fazer ei olekaan vetänyt pois kaupoista! Olen jutellut joidenkin kauppiaiden kanssa, eikä kukaan ei ole saanut tietoa poisvedosta!)
En silti laittanut pojalle kypärää kävelylle. Päin vastoin, en millään saanut häntä ottamaan kypärää päästään, kun olimme lähdössä ulos…
Ja tällä kertaa se ei haitannut minua ollenkaan.
 
 
 
 

1 Comment

  1. Murmeli
    27.4.2013

    Olipa haikean kaunis kirjoitus 🙂 Tuo pienten irtautuminen kaikenkattavasta monitoimikoneesta on aika koskettavaa vaikka myös niin tarpeellista. Voi miksi ne kasvavat niin nopeasti! 🙂

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to top