Lomako? Lomake.

Viikko ja vähän päälle vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Joku saattaisi luulla, että olemme ottaneet äkkilähdön syksyä karkuun.
Vaan ei. Olen tässä aikani kuluksi täytellyt erilaisia lomakkeita. Yksityisen päivähoidon tuen hakemuslomakkeen, kotihoidon tuen hakemuksen, isän vanhempainetuushakemuksen ja ehkä vielä jonkin Kelan hakemuksen, jota en nyt muista… Huh.

Ja aina siinä välissä olen täyttänyt vaalikoneverkkolomakkeita.
Olen vastannut muun muassa HSn, Ylen ja MTV3n laatimiin kinkkisiin kuntavaali- ja arvokysymyksiin. Niin, olen siis kuntavaaliehdokas! Unohdinko mainita? Päätin asiasta kirjoitin lastenklinikan tilanteesta kirjoittaessani.
Tämä on jo nyt ollut mielenkiintoinen tutkimusmatka. Vaalikonevastauksia pohtiessa olen ottanut selvää ja oppinut kirjastojen rahoituksesta, kuntaverosta, vanhempien tulojen vaikutuksesta päivähoitomaksuihin, koulujen erirarvoistumisesta ja monista muista asioista.
Vaalibudjettini on hyvin pieni, eikä kampanjasta ole tulossa sitä kovin paljoa suurempi. Silti on tärkeä yrittää. Näen nyt kaiken lasten kautta ja tuntuu, ettei politiikassa ole ainakaan liikaa tällaisia silmäpareja.
Hullunkurisia vaalikonekysymyksiä:

• Uskotko ydinperheeseen? -Tottakai uskon, olen nähnytkin muutaman.

• Harrastatko lavatanssia? -Ikävä kyllä pienten lasten äitinä mahdollisuuteni iltarientoihin ovat rajalliset. Lavatanssi olisi kyllä varmasti tosi kiva harrastus!
• Pitääkö päätöksenteossa vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja? -Mitä ovat suomalaiset arvot?

Käykäähän lukemassa vaalikonevastauksia ja kertokaa, jos olen jostain ihan väärää mieltä (tai jos on kirjoitusvirheitä).
Ja kiitos taas kirjoituksiini tulleista kommenteista ja kysymyksistä.
Joku kyseli, olemmeko kasvissyöjiä.

Kyllä, mutta syömme myös lihaa.

Tämän nähdessään poika sanoi ”En syö!”.

Mutta söi kuitenkin.
Silloin kun syömme lihaa, pitää sen olla sen arvoista. Tänään onnistuin. Pata oli niin hyvää että itketti.
Olen joskus kuullut osso bucosta, mutten ole tainnut koskaan sitä syödä. Tänään keksin oman versioni jääkaapista löytyneistä aineksista. Olkaa hyvät, kokeilkaa. Tämä on hyvää!
 
Itkettävän hyvä lihapata:

• naudanpotkaa (reilusti yli kilo)
• 3rkl voita
• iso juuriselleri
• 3 varsisellerin vartta latvoineen
• puoli kiloa porkkanaa
• 2-4 sipulia
• 4 valkosipulin kynttä
• vehnäjauhoa
• 2rkl appelsiinimarmeladia
• reilu loraus kuohuviiniä (valkoviini käy varmasti myös)
• tomaattihiutaleita (ehkä pari ruokalusikallista tomaattipyrettä voisi korvaa tämän)
• tuoretta oreganoa, salviaa, minttua ja timjamia
• lisukkeeksi keitettyjä perunoita
• muumiaskillinen rusinoita

 
Pyöräytä isot lihapalat vehnäjauhoissa. Kuumenna valurautapata ja ruskista lihapaloja vuorotellen voissa molemmin puolin. Laita lihapalat hetkeksi sivuun odottamaan. Heitä ronskisti pilkotut kasvikset pannuun, jossa on lihan jäljiltä hieman väriä saanutta vehnäjauhoa. Lisää voita ja kuullota kasviksia hetki.
Laita lihat kasvisten päälle, kaada joukkoon pari pientä vesilasillista, appelsiinimarmeladia, tomaattihiutaleita, kuohuviiniä ja rusinat. Heitä kokonaiset yrttien oksat joukkoon. Anna porista hiljalleen kahdesta kolmeen tuntia. Mausta suolalla ja keitä lisukkeeksi perunoita. Silppua päälle sellerinlehtiä.
Kauho lautaselle ja valloita perheesi.