Tiput testaa: luomubroileri vs. tehobroikku

Ilahduin syksyllä, kun lähikauppamme lihahyllyn upea valikoima laajeni entisestään. Altaaseen astelivat L’uomu Nokka -luomubroilerit. Luomubroileria kun ei ole ennen ollut saatavilla Suomessa.
Nyt pääsiäisen aikana kun tipujut ovat muutenkin ajankohtaisia tuli mieleeni järjestää lapsille makutesti. Paistoin ”tavallisesti tuotettuja” Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvejä ja L’uomu Nokka Rottinkirintoja tismallen samalla tavalla.

Paistovälineenä käytin keraamisella pinnoitteella varustettua pannua. Protestoin teflon-tyylisiä pinnoitteita, jotka sisältävät perfluorattuja yhdisteitä.
Laitoin huoneenlämpöiset broilerinpalat pannulle kuumaan oliiviöljyyn. Paistamisen loppuvaiheessa puristin lihojen päälle sitruunaa ja jauhoin päälle hitusen suolaa ja pippuria.

Alle kymmennen minuutin paistamisen jälkeen leikkasin broilerit suikaleiksi ja asettelin ne lautasille.
Illalliselle oli kutsuttu kolme lasta ja kolme aikuista. Minä ollen heistä ainoa, joka tiesi kumpaa broileria milläkin lautasella on.

Asettelin kanat jokaisen testaajan lautaselle porkkanasiivun molemmin puolin.
Kukin maistelija sai antaa koristetipun sille lautaselle, jonka broileri oli heidän suosikkinsa. Kokeen aikana testiyleisö huomasi, että toinen kanoista oli väriltään hieman ruskeampaa ja palat hieman pienempiä.
Suurin ero oli lihojen koostumuksissa. Tavanomaisesti tuotettu broileri tuli pureskellessa hieman sitkeän purukumimaiseksi. Luomubroilerissa oli mukavampi suutuntuma. Kahden aikuisen maistajan mielestä Kariniemen kananpojassa oli jokin maku, jota kukaan ei osannut kuvata sen tarkemmin. Muuten maussa ei ollut raadin mielestä suuren suurta eroa.
Eniten tipuja sai kuitenkin L’uomu Nokka. Perusteluita yritin kysellä testiraadilta. Selkein näkemys voittajasta oli kolmivuotiaalla: parasta oli kana!
Vaikka makutestissä ei löytynyt tuotteiden välilä suurta eroa, tuotantotavoissa eroa löytyy löytyy senkin edestä.
Kun lapseni kysyvät mistä kana tulee, haluan olla rehellinen. En sepitä että tipu tuli munasta. Kerron, että kanoja tuotetaan, kasvatetaan, tapetaan, pakataan. Ja sitten me ostetaan ne kaupasta.
Luomubroilerin ero tavanomaiseen on muun muassa, että luomubroilerit elävät pidempään, syövät GMO-vapaata ruokaa ja saavat ulkoilla. Jos luomubroilereita lääkitään useammin kuin kerran, ne menettävät luomukelpoisuutensa. Luomubroilerien tuotannosta kertovia videoita voi katsella, lastenkin kanssa, L’uomu Nokka -nettisivulta.
Ilmastonmuutoksen kannalta lihan syöminen, on silti huono järkyttävän surkea juttu. Olemme lasten kanssa puhuneet siitäkin ja päättäneet vähentää lihansyöntiä. Mutta silloin tällöin tulemme vielä syömään broileria, ja silloin se on todennäköisesti luomua.