Tämä menee taas joulujuttujen puolelle, mutta minkä sille mahtaa, että meidän lapsilla on maailman parhaat leikkikouluopettajat ja -avustajat. Ja niille pitäisi nyt keksiä joululahjat kiitokseksi kuluneesta syksystä.
Lapset ovat eri ryhmissä ja molemmissa ryhmissä on kaksi opettajaa. Lisäksi koulussa on yksi suomenkielen opettaja. Jokaiselle viidelle pitäisi keksiä lahja. Ja minulta puuttuu juuri viisi lahjaideaa! Mikä sattuma!
Opettajat ovat suomenkielen opettajaa lukuunottamatta ranskalaisia. Yksi luonteva vaihtoehto olisi, että lahjat liittyvät jotenkin Suomen talveen, jouluun tai kulttuuriin. Viime vuonna annoin jo kaikille lahjaksi Reinon levyt, joten se vaihtoehto on käytetty.
Tiedän, että opettajat tuskin pujottelevat pieniä peukaloita kurahanskoihin saadakseen vanhemmilta joululahjoja. Mutta koska ilmeisesti kaikki muutkin vanhemmat vievät jotain, olisi noloa olla ainoa perhe, joka ei tuo mitään.
Mutta kumpi on nolompaa, viedä surkea lahja vai olla viemättä mitään?
Me ollaan parhaita!
Kävin eilen katsomassa ennakkonäytöksessä Lukas Moodyssonin uusimman elokuvan Me ollaan parhaita (Vi är Bäst). Tuli sellainen olo, että haluan taas joskus olla kaksitoista!
Elokuvasta jäi hymy kasvoille ja himo leikata irokeesi keittiösaksilla. Lapsethan voisi vaikka auttaa. Tämähän olisi hyvä vinkki Mitä mä tekisin? blogiin…
Ja juuri nyt sähköpostilaatikostani kuului pelastava ”blim”. Viestissä ehdotetaan, että pojan luokan opettajille annetaan lahjakortit joihin kaikki vanhemmat saavat osallistua valitsemallaan summalla. Järkevää, mutta ehkä hieman tylsää.
Nyt siis kaksi lahjaa listalla vähemmän. Kolme pitää vielä keksiä.
Mitä te annatte tarhatädeille tai -sedille ja muille lasten koulu- tai harrastusihmisille?
3.12.2013
Näin kahden open perheenä kokemusta lahjonnasta on kertynyt jo jos jonkin verran. Oikeasti muistaminenhan aina lämmintää sydäntä, mutta jos ei anna mitään, sekin on – aivan oikeasti – tosi ok! Sitä paitsi, kouluissa ja yhteisöjen kulttuureissa on eroa. Joissakin kaikki antavat muistamisen, joissakin ei kukaan kenellekään, eikä antaminen tai antamatta jättäminen siis ole viesti välttämättä mistään suuremmasta.
Tuntemattomille henkilöille on tietysti hankala antaa lahja. Opejen peruslahjat koostuvat joulut ja Suvivirren ajat vuodesta toiseen näistä: kukat, suklaa, kynttilät, mukit.
Mielestäni yhteinen lahjakortti ei ole pöllö ideä: Silloinhan openkaan koti ei täyty tavarasta, jota hän ei tarvitse. Toisaalta joissain työpaikoissa ollaan hyvin tarkkoja sen suhteen, mitä opettaja saa ottaa vastaan. Niin hassulle kun se kuulostaakin, voidaan oppilaiden ja perheiden hyvää tarkoittava lahja pitää lahjuksena.
4.12.2013
Kiitos open näkökulmasta!
4.12.2013
Huh, kuulostaa aika monelta muistamiselta niiden kaikkien muidenkin joululahjojen päälle mitä pitää ostaa. Jotenkin tuntuu, että tämäkin homma on aivan lähtenyt käsistä, jos opellekin ”pitäisi” ostaa joku lahja siksi että olisi noloa olla antamatta mitään. Kyllä vaikka kortin pitäisi riittää. Itse inhoan kaikkea turhaa roinaa ja yritän muutenkin ostaa valikoiden materiaa, joten senkään vuoksi en välttämättä kannattaisi tämmöistä ostamisen kulttuuria.
4.12.2013
No samaa mieltä olen, lapasesta on lähtenyt. Itse siis hädintuskin ostan lahjoja omille kavereilleni tai sukulaisille. Joten tuntuu todella hullulta ostaa opettajille. Mutta kun hävettää tosiaan olla se ainoa, joka ei osta.
Kotitalouskriisin Facebook-sivulla sain parhaan vinkin. Laitan kaikki joululahjarahat tänä vuonna Uuden lastensairaala 2017 -hankkeele. Opettajille annan kortin, jossa kerron lahjasta. Suosittelen muita vanhempia tekemään saman!
4.12.2013
Minä olen yleensä vienyt päiväkotiin hoitajille jotain kivaa pientä kahvihuoneeseen, yhteiseen käyttöön. Ennen kesälomaa leivottiin lasten kanssa keksejä ja ostettiin mansikoita. Nyt ajattelin kerätä pakettiin jotain vähän parempaa kahvia, teetä ja vaikka jotain pientä hyvää. Samaan tapaan hoidettiin homma viime joulunakin ja vastaanotto on vaikuttanut aina oikein positiiviselta. Eipä tule kenellekään epämieluisaa tavaraa nurkkiin pyörimään ja uskoisin, että pieni piristys taukoihin on kyllä ihan tykätty juttu! 🙂
Ja meillä kun pienessä päiväkodissa lapsia hoitavat paljon myös muiden ryhmien hoitajat, niin tuntuisi hölmölle muistaa vaan niitä tiettyjä nimettyjä henkilöitä. Nyt paketin voi hyvillä mielin ohjata yhteisesti kaikille!
4.12.2013
Itse olen toiminut samoin kuin tuossa yllä jo kerrottiinkin: hoitajien/opettajien kahvihuoneeseen jotain herkkua. Näin joulun alla esim. taatelikakkua, hedelmäkakkua, suklaisia keksejä jne. Viime keväänä tehtiin iloisen värisiä kuppikakkuja. Mukaan olen aina kirjoittanut kortin, jossa samalla toivotetaan hyvää joulua ja kerrotaan, mitä ko. herkku sisältää (allergioiden varalta). Tänä jouluna, kun lapsilla on ”selkeät lahjottavat” eli yksi muskariope ja kaksi kerho-ohjaajaa, ostin kaikille omat lahjat. Saavat glögiä. Muskariope on näyttänyt sen verran stressaantuneelta, että hän saa terästettyä, kerho-ohjaajat saavat tyytyä terästämään itse.
4.12.2013
😀 Voi muskariopea! Viettää nyt päivät marakassien ja marakattien kanssa, stressitaso nousee jo ajatuksesta!
5.12.2013
Ostin yhtenä jouluna opettajille pehmoiset lämpimät lyhytvartiset sukat (tossut paremminkin) . Saimme niistä kehuja vielä joulun jälkeenkin. Oli tykätyt. Kaikkien niiden kukkien, kynttilöiden ja suklaarasioiden keskeltä erottuivat nämä erään vaatekaupan alesta osta 3 maksa 2 hyllystä nämä 3 opettajalle ostetut sukat 🙂
5.12.2013
Täällä yksi tarhantäti, joka arvostaa kyllä kaikkia saamiansa lahjoja, mutta pakko sanoa että kuluvat jutut on parhaimpia, suklaaa, kukat, kynttilät jne. Ja kaikista paras on se suoraan sydämestä tullut kiitos.
Kahvikupit ja kaikki koriste esineet ym. on kivoja ja nättejä, mutta valittevasti jäävät yleensä sinne kaappiin pölyttymään, niitä kahvikuppeja kun löytyy omastakin takaa jo ihan riittävästi, ja vielä yhtä yhtenäistä sarjaa..
7.12.2013
Olen Lastentarhanopettaja ja parhaiten on jäänyt mieleen kun joku vanhemmista on kiittänyt hyvästä hoidosta ja sanonyt jotain positiivista hoidosta, hoitajasta tai päiväkodista. Olen ollut 4:ssä eri päiväkodissa ja muistan kaikista päiväkodeista ne vanhemmat, jotka kiittivät sanomalla jotain kivaa. Jos haluaa välttämättä antaa jonkin lahjan, niin parhaita on ollut kynttilät ja kukat ja tosiaan yhteiset herkut kahvihuoneeseen. Itse en halua konvehteja tai muita herkkuja lahjaksi. Kaikki kortit olen myös säästänyt 🙂
8.12.2013
Viisivuotias poikani teki tänä vuonna päiväkodin omahoitajallensa koruja: kaulakorun, rannekorun ja nilkkakorun 😉 Toivottavasti tykkää niistä. Usein annetaan jotain kuluvaa, kaunis kynttilä, glögiä tms. Aika monesti on myös näitä vanhempien yhteiskeräyksiä, silloin saadaan yhdessä hankittua jotain isompaa tai lahjakortti.
10.12.2013
Kuulostaa ihanalta!