Ensimmäiset kalenteriyllätykset on kaivettu joulusukasta, avausjakso Tonttu Toljanteria on toljotettu ja joulukalenteri-arvan ykkösluukku on raaputettu. Kuusi tuli. Ei siinä mitään, paitsi…
että,
MEIDÄN POIKA LUKI SEN!
”Tässä on joulukuusen kuva, mutta tässä lukee KUUSI”
Tutustuin virtuaalisiin oppimateriaaleihin tehdessäni diplomityötäni, jonka aiheena oli Kuinka suunnitella ja toteuttaa arkkitehtuurikasvatusta Espoon peruskouluissa. Osana diplomityötäni tein oppilaille ja opettajille soveltuvaa arkkitehtuuriopetusmateriaalia kahdestatoista Espoon arkkitehtuurikohteesta. Oppimateriaalit julkaistiin WSOY:n virtuaalikoulu Opitissa. (Palveluun pääsee vain tunnuksilla, joten en tiedä, onko materiaali vielä käytössä.)
No mutta. Siitä asti olen ollut kiinnostunut erilaisista verkko-opetusmateriaaleista sekä lapsille suunnatuista opetussovelluksista. Olen antanut pojan viikonloppuisin tehdä hetken Oppi ja Ilo -tehtäviä tietokoneella.
Pelien ulkonäkö ja toimivuus on todella kankea ja vanhanaikainen. Monissa peleissä on bugeja. Eli tehtävä ei mene läpi, vaikka se on äidinkin mielestä oikein. Esimerkiksi Aapeli kaapeli -tavupelissä on ihan kiva idea (paitsi että kankea), mutta ohjelma ei hyväksynyt ö-kirjaimia. Lisäksi pelissä on liian vähän vaihtoehtoja. Peli muuttuu tylsäksi, kun samat sanat tulevat jatkuvasti uudelleen vastaan.
”Puhetta ja kirjaimia” -valikossa oleva ”Kirjavat kirjaimet” on periaatteeltaan yksinkertainen, mutta toimiva. Peli antaa esineen tai asian kuvan sekä väärässä järjestyksessä olevat tavut. Tavut vedetään hiirellä oikeaan järjestykseen.
Mutta täytyy sanoa, tämänkin pelin voisi tehdä teknisesti hienommin. Aloittelevan pelaajan voi olla vaikea laittaa tavua oikeaan rakoon, kun leveän tavun alta ei näe, mihin väliin se tarkalleen putoaa.
Minulla olisi pitkä lista parannusehdotuksia…
Mutta, nyt jotain positiivista. Luulen, että näiden kahden pelin avulla poikamme hoksasi lukemisen idean. Suosittelen siis tutustumaan! Mutta maltilla. En haluaisi, että lapsi viettää puhelimessa, netissä tai tabletilla enempää kuin pari tuntia viikossa.
Ja vaihtelun vuoksi, jos tiedätte noin neljävuotiaille sopivia kehittäviä nettipeli- tai mobiilisovellussuosituksia, niin lähettäkää linkkejä!
P.S. Luin raskaana ollessani kirjan ”Kuinka opetan pienen lapseni lukemaan”. Menetelmä perustuu koko sanan lukemiseen. Käytännössä menetelmä tarkoittaa sanakorttien vilauttamista ja sanomista ”tässä lukee…” Metodi on aikuiselle aika vaivalloinen, mutta jossain tapauksessa tämä voi olla todella kiinnostava vaihtoehto. Lentäen elämään -blogissa on perusteellinen kuvaus menetelmästä. Menetelmä on lääkärien käyttämä ja se on kehitetty kuntoutukseksi lapsille, joilla on esimerkiksi aivovaurio.
Itse jaksoin tehdä kolme sarjaa sanakortteja, mutta siihen se sitten jäi. Mutta tästä metodista minulle jäi käyttöön periaate, joka kieltää tenttaamisen. Lapselta ei mennä kyselemään jatkuvasti ”mitä tässä lukee”. Kaikki tenttaaminen ja osaamisen todistelu palvelee vain aikuista. Ei iloista oppijaa.
P.P.S. Perustin Facebook-ryhmän, jonka kautta on helppo seurata blogin päivityksiä.
2.12.2013
Hmm… Mietin miksi haluaisi opettaa vain 4-vuotiasta lukemaan? Niin pieni vielä. Tietysti toiset oppivat lukemaan varhain, ilman opettamistakin. Itse en kuitenkaan opettamalla opettaisi noin pientä lukemaan.
2.12.2013
Kuten sanoin, annan pojan pelata näitä mainitsemiani pelejä kerran viikossa. Ei painostusta!
2.12.2013
Vai olisko poika arvannut, että siinä lukee kuusi, kun on kuusen kuva?
Mun tytär oppi alle viiden vanhana lukemaan. Ihan tosta vaan, ilman opettamisia. Yht’äkkiä vaan luki ulkoillessa tienviitat ja kaikki mikä vastaan tuli. Ja aina meni ihan oikein.
Tyypillä oli melkoinen kirjasto omassa huoneessaan, ja hänelle luettiin jo hyvin pienestä asti satuja. Olisinko ensimmäisen kerran avannut kirjan, kun hän oli 4 kk?
2.12.2013
Me on myös aloitettu pojan kanssa lukemaan tosi pienennä. Hän on ollut vähän sellainen lukutoukka. Aina kirja mukana.
2.12.2013
Kiitti Maria 🙂 Täähän oli juuri mulle…tai siis F:lle,kuten jo vähän juteltiinkin!
2.12.2013
Sua juuri ajattelin!
2.12.2013
Meidän neljä vuotias pelaa tabletilla ”Lolan kirjainjuna” peliä ja on sen avulla oppinut lukemaan jo vähän. Tomiva peli, hauska ja kiinnostava, erilaisia tehtäviä. Suosittelen! Meillä testattu kanssa nuo Oppi ja ilo jutut mutta ne ei oikein toimineet. PS. Lolalla on myös matikkajuna :).
2.12.2013
Kiitos vinkeistä!
2.12.2013
Ekapeli eskari on osi iha hyvä jo tuo ikäiselle. tankataa aina vaan samoja kirjaimia klikkaamalla. ainoa mikä pitää osata on käyttää tietokoneen hiirtä. Meillä lapsi joka nyt eskarissa pelasi tätä 1.5 vuotta ennen eskaria pienellä avustuksella ja nyt se o liian helppo eikä enää kiinnostakkaan kun on kyseisen ikäinen. ehkä riippuu lapsestakin. kannattaa googlettaa ja katsoa. suosittelen
2.12.2013
Ok, onkohan tuossa tavu- / sanapelejä? Kirjaimet on siis jo hallussa. Tsekkaan. Kiitos vinkistä!
2.12.2013
Ekapelistä joku olikin jo ehtinyt vinkata, ikä sinne pitää muistaa huijata, kun on isommille tarkoitettu :).
2.12.2013
Jostain syystä en saa Ekapeliä toimimaan. Höhlä.
2.12.2013
Meillä oppi 2v. aakkoset ja kirjaimet omasta halustaan. Erittäin hyvä näkömuisti. Nyt 4v. ja osaa laskea tosta noin vaan yli sataan helposti ja menee siitäkin vielä niin paljon ku vaa jaksaa luetella. 😀 Jonkun verran osaa lukea yksittäisiä sanoja.
2.12.2013
Jussi Jänö pelit on tosi hyviä. Mun lapset pelaa joskus niitä. Niissäkin opetellaan vaikka mitä asioita. Lähikirjastosta ollaan lainattu niitä.
2.12.2013
Googlasin, Jussi Jänö on myös iTunesissa iPhonelle ja iPadille. Taidanpa ladata…
3.12.2013
Mä olen melkein koettanut jarrutella meillä lukemaan oppimista, ja olin tosi tyytyväinen, kun esikoinen oppi lukemaan ”vasta” 6-vuotiaana ekalla luokalla. Ensinnäkin itsellä oli aikoinaan koulussa ihan kuolettavan tylsää, kun olin 5-vuotiaana oppinut lukemaan (tosin nykyään toivottavasti opettajat osaa eriyttää opetusta), ja toisekseen tuntuu, että lukemisen myötä aikuisten maailmasta aukeaa paljon sellaista, miltä haluaisin lapsia vielä suojella; lööpit, mainokset, uutiset jne. Nyt nuo 3-vuotiaat bongailee kirjaimia tosi ahkerasti, ja toinen harjoittelee jo muutamien kirjaimien kirjoittamista, eli saa nähdä, miten niiden kanssa käy. Toiset oppii aikaisin joka tapauksessa, ja paljonhan siitä on myös iloa. 🙂
3.12.2013
Muistan itsekin tylsistyneeni koulussa. Aloitin koulun viisivuotiaana espanjassa ja sitten tulin ekalle Suomeen. Mutta mun mielestä tässä menee otollista aikaa ohi. Pienet lapset HALUAA oppia. Mun mielestä koulusysteemin pitäisi muuttua! Ei ole lasten vaan koulun vika, jos siellä tylsistyy.
Ja tuo aikuisten maailmalle altistuminen. Se on ihan totta. Mutta ihan kamalaa sekin on jos suojellakseen lasta, pitää jotenkin jarrutella sen oppimista ja kehittymistä. Aivot kehittyy niitä käyttämällä. Äh. Niin ristiriitaista. Tästä pitää selkeästi kirjoittaa oma juttu.