Otsikko on totta, mutta olisi voinut jatkua, ”… muttemme tärkeimmän kustannuksella.”. Joskus unelma menee liian todelliseksi. Se viistää liian läheltä maata eikä enää pääse siivilleen, sinne missä unelmien kuuluu olla. Asiat tulevat raskaiksi, eteen tulee liian paljon eräpäiviä, tapaamisia, papereita, ärsyttäviä rakennusmiehiä. Unelma voi maksaa liikaa, vaikka rahaakin riittäsi. Olisi ollut helppo päätös...
Hävittäjä
Maanantai odottaa, kun vaan pääsisi ovesta ulos. Sandaalit, puhelin, saippuakuplapurkki. Miten sandaalit voi edes hävittää? Muistikuva pojan eilisestä pukuleikistä, johon tarvittiin mamman sandaalit ja iskän hattu. Ehkä lapsen työpöydän laatikossa. Ei. Voisiko joku soittaa mun avaimiin? Ei sandaaleita vieläkään. Onneksi ei ole kesä, tai siis on, Suomen kesä. Laitan mustat nahkasaappaat ja yritän pysyä...