Olen jo vuosikaudet kirjoittanut tänne nykyisen vaippakulttuurin järjettömyydestä ja haitallisuudesta niin ympäristölle että ihmisen hyvinvoinnille. Olin niin ilahtunut, kun ystäväni tänä aamuna linkkasi minulle valtamediassa julkaistun artikkelin, jossa kasvatustieteen professori ja psykologian dosentti kritisoi kanssani samaa asiaa: Neuvoloissa annettaan vanhemmille täysin virheellistä ja haitallista tietoa lasten vessakypsyydestä ja kuivaksiopettelusta.
Olen harrastanut vauvojeni kanssa vauvojen vessahätäviestintää ja kokemukseni (sekä tuhansien muiden vessahätäviestintää harjoittaneiden vanhempien kokemusten) perusteella on täysin selvää, että vauvat ovat jo vastasyntyneinä tietoisia vessahädästä ja hyvin pian myös kykeneväisiä pissaamaan ja kakkaamaan soveliaaseen paikkaan vaipan sijaan. Näistä on itseasiassa myös tieteellisiä tutkimuksia. Niistä kerron muun muassa vauvojen vessahätäviestintää käsittelevällä verkkokurssillani.
Samaa ja eri mieltä proffan kanssa
Innostuin kasvatustieteen professorin ja psykologian dosentin Timo Saloviidan näkemyksistä Hesarissa sen verran, että haluan avata teille kohdat joissa olen samaa ja eri mieltä hänen kanssaan.
1. Lapset voisivat luopua vaipoista paljon nykyistä aikaisemmin.
Samaa ja eri mieltä
Vaipoista voisi luopua hyvin varhain, mutta se ei ole varhaisen kommunikaation itsetarkoitus. Vaipoista luopumista tärkeämpää on vauva-ajasta alkaen tarjota vauvalle ensisijaisesti mahdollisuus tehdä pissa ja kakka muualle kuin vaippaan. Vaippa on hyvä varavaruste tai back up plan. Sillä aina vessaan ei ole mahdollista päästä ja toki myös vahinkoja sattuu. Minäkin olenkäyttänyt vaippoja vauvoillani, mutta usein sama vaippa oli käytössä päivän tai kaksi.
Siitä olen samaa mieltä, että vaipoista voisi hyvinkin luopua puolentoista tai kahden vuoden ikään mennessä. Vaipoista luopumista tärkeämpää on siis että vauva tai lapsi omaksuu alusta asti että pissa ja kakka tehdään niille sopiviin paikkoihin.
2. Neuvolat suosittelevat, että opetus aloitetaan 2–3-vuotiaana. Todellisuudessa lapsi oppii helposti kuivaksi alle kaksivuotiaana.
Samaa mieltä
Kuivaksiopettelun tai vaipattomuuden ei silti pidä olla tavoite. Tavoite on tukea vauvan kokonaisvaltaista kehitystä tukemalla varhaista vuorovaikutusta.
3. Saloviita on lukenut huolestuneena tutkimuksia, joiden mukaan kuivaksi oppiminen on siirtynyt myöhemmäksi
Samaa mieltä
On ikävää, että länsimainen vaippakulttuuri on muuttunut niin voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vielä 40-luvulla Arvo Ylppö on raportoinut pissattamista ja kakattamista. Kuivaksi oppimisen myöhästyminen on huolestuttavaa, sillä se kertoo siitä että vauvan kanssa ei ole harjoitettu varhaista vuorovaikutusta aiheen tiimoilta. Varhaisen vuorovaikutuksen sen sijaan tiedetään kehittävän lapsen kognitiivisia kykyjä.
4. Vaipat ovat entistä mukavampia, joten niistä ei ole enää kiirettä päästä eroon.
Samaa ja eri mieltä
Vaippateollisuus on toki iso syy sille, että ihmiset ovat erkaantuneet siitä meille lajityypillisestä tavasta pitää huolta vauvoistamme. Toisaalta vaippoja enemmän syyttäisin tiedon puutetta. Suomessa ei ole ollut julkista keskustelua vauvojen vessahätäviestinnästä ja sen hyödyistä. Suurin osa vanhemmista ei ole harjoittanut vauvojen vessattamista, koska tieto on katkennut muutama sukupolvi sitten. Harvojen vanhempien kohdalla vaippojen käyttöön syy on laiskuus.
5. Neuvoloissa myös väitetään, että varhaisesta opetuksesta olisi lapselle haittaa. ”Ei ole. Väite on taikauskoa”, Saloviita toteaa.
Täysin samaa ja toisaalta myös eri mieltä
Vauvojen vessahätäviestintä ei varsinaisesti ole kuivaksiopettelua. Opettamista, jossa käytetään rankaisemista tai palkitsemista pidän haitallisena. Vauvojen vessahätäviestinnässä ei ole ensisijaisesti kyse opettamisesta, vaan kommunikaatiosta. Varhaisen kommunikaation taas tiedetään tukevan lapsen kehitystä.
6. Kolmas syy pitkittyneelle vaippojen käytölle ovat Saloviidan mukaan vaipanvalmistajien harhaanjohtavat suositukset. ”Yhdysvalloissa vanhemmat ovat jo protestoineet niitä vastaan.”
Samaa mieltä
Eräs vaippamerkki on sponsoiroinut lastenlääkäriä, joka on tehnyt tutkimuksia joissa varhaisen kuivaksiopettelun (ei siis vessahätäviestinnän) on todettu olevan haitallista lapsille. Tässä vanhassa tutkimuksessa käytettiin kuitenkin kyseenalaisia menetelmiä, eli lasten rankaisua ja palkitsemista, mikä ei tietenkään tue lapsen hyvinvointia. Tästä vaippafirman teettämästä tutkimuksesta on kuitenkin saatu käsitys että vaippojen käyttäminen mahdollisimman pitkään olisi kannattavaa. Mikä ei siis missään nimessä voi pitää paikkaansa.
Jenkeissä vauvojen vessahätäviestintä on jo iso juttu, siellä sadat tuhannet tiedostavat vanhemmat ovat jo aloittaneet harjoittamaan menetelmää vauvojensa kanssa.
7. Lapsen itsensä, hänen perheensä ja ympäristön kannalta on parempi, jos lapset luopuisivat vaipoista aikaisemmin.
Täysin samaa mieltä
Vaippojen käyttö ensisijaisena vessana voi aiheuttaa iho-ongelmia. Vessassa käyminen on siistimpää, se tukee lasten itsetuntoa, kehontuntoa ja voi olla terveellistä jopa seksuaalisuuden kehityksen kannalta. Yleisiä vaivoja kuten lasten ummetusta (yleisin syy ummetukselle on psyykksiet syyt) ja häpeää käydä vessassa muualla kuin kotona esiintyy hyvin todennäköisesti vähemmän sellaisilla lapsilla, joiden vanhemmat ovat harjoittaneet vessahätäviestintää. Erään hypoteesin mukaan koliikki voi johtua siitä että vauva turhautuu kun vauvan vessahädästä kertovia viestejä ei ymmärretä.
Vaipat ovat suurin jätelaji, jota kotitalouksissa syntyy. Yhden vauvan vaipottaminen vuoden ajan tuottaa noin 1400 kiloa jätettä. Vaikka Suomessa vaippajäte todennäköisesti poltetaan energialaitoksella, on muovin tuottaminen, sen kuljettaminen kiinasta markettiin, marketista kotiin ja kotoa kaatopaikalle myös hyvin saastuttavaa. Myös kestovaippojen käyttö aiheuttaa ympäristövaikutuksia, sillä vaippapyykkiä tulee paljon. Kestovaippa on kuitenkin aina kertakäyttövaippaa ekologisempi.
Oman kokemukseni mukaan vauvojen vessahätäviestinnän harjoittaminen vähensi myös huomattavasti vauva-ajan huolia, sillä ymmärsin vauvan viestit. Eräs äiti kertoi minulle, että hänen synnytyksen jälkeinen masennuksensa helpotti kun hän aloitti vauvojen vessahätäviestinnän harjoittamisen. Hän koki saaneensa paremman yhteyden vauvaan. Itse uskon, että tämä voi osin johtua siitä että aivomme ovat edelleen optimoidut metsästäjä-keräilijöiden elämäntapaan ja silloinhan vaippoja ei tosiaan käytetty, vaan äidit kymmenien tuhansien vuosien ajan tiesivät milloin vauvalla oli vessahätä.
Vauvojen vessahätäviestintä voi myös lähentää vauvan ja isän suhdetta, sillä myös isät voivat harjoittaa vauvojen vessahätäviestintää.
8. Kukkaro kiittää. ”Jos lapsen vaippakulut ovat vuodessa 500 euroa, koko ikäluokan kulut ovat 30 miljoonaa euroa.”
Samaa mieltä
Olen laskeskellut, että harjoittamalla vauvojen vessahätäviestintää kahden lapsen kanssa olen säästänyt ainakin 2000€ vaippakuluissa. Runsas vaippojen käyttö ja vaippaiän nouseminen on hyöydyllistä vain vaippavalmistajille.
9. Kuivaksioppimiseen ei tarvita paljon mainostettua henkistä kypsyyttä. Kyse on yksinkertaisemmasta seikasta, nimittäin siitä, että käyttäytymistä ohjaavat ympäristön ärsykkeet.
Samaa ja eri mieltä
Kuivaksioppimiseen tai vauvojen vessahätäviestintään ei tosiaan tarvita henkistä kypsyyttä (paitsi vanhemman puolelta). Vauva on jo ensihetkistään kykenevä pidättämään ja tunnistamaan vessahädän. Vanhemman tehtävä on ”lukea” vauvaa ja tunnistaa vauvan oma tapa kertoa vessahädästä. Vanhemman toinen tehtävä on luoda assosiaatio, eli merkki, jonka vauva yhdistää pissaamiseen ja kakkaamiseen. Vauvojen aivot luovat ensimmäisten kuukausien aikana huiman määrän uusia hermoyhteyksiä, joten tämä on helppo juttu.
10. Saloviidan mukaan lapsi on siis yksinkertaisesti tottunut pissaamaan vaippaansa. Potta taas näyttää perunakattilalta, jonne ei ainakaan haluta tehdä tarpeitaan.
Samaa mieltä
Jos lapsi on vastasyntyneestä asti opetettu pissaamaan ja kakkaamaan vaippaan omassa rauhassa (varsinkin isommat lapset usein vetäytyvät nurkkaan pissalle tai kakalle) on lapsen aivoissa todella vahvat hermoyhteydet jotka assosioivat pissaamisen, kakkaamisen ja vaipan. Lapselle voi olla todella hämmentävää että yhtäkkiä hänen pitäisikin käydä vessassa potalla tai pöntöllä.
11. Saloviita suosittelee menetelmää, jolla lapsi pääsee kerralla eroon vaipoista päivässä.Opetuksessa ärsykeohjaus siirretään vaipoista pottaan. Se tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin tuotetaan oikea reaktio ja sitten palkitaan sitä.
Eri mieltä
Vessassa käyminen on todella intiimi, herkkä, kaunis ja seksuaalisuuteen kytköksissä oleva kehontoiminto, joka tuottaa nautintoa. Tätä harvoin tiedostamme, mutta kyllähän pissalla ja kakalla käyminen tuntuvat hyvältä. Vessassa käyminen ja aineenvaihdunta eli virtsaaminen ja ulostaminen ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Ei ole sattumaa, että aineenvaihdunnan harjoittaminen tuottaa nautintoa, sen tehtävä on kannustaa ihmistä poistamaan kehosta haitalliset ja turhat aineet. Luonto on viisas!
Ei ole myöskään sattumaa, että sukupuolielimet sijaitsevat lähellä näitä alueita joiden kautta virtsataan ja ulostetaan. Tässä olen eniten Saloviidan kanssa eri mieltä. On haitallista palkita lasta virtsaamisesta tai ulostamisesta. Samalla tavalla olisi haitallista palkita lasta syömisestä. On tärkeää, että pissan ja kakan tullessa vauva tai lapsi saa tuntea hyvän olon tunteen ja sisäisen kokemuksen, jonka nämä tuottavat. Sitä ei ole tarpeen korostaa tai peittää palkinnon alle. Tärkeintä on lapsen oma sisäinen kokemus ja sen kautta saatu nautinto.
Saloviita kehoittaa palkitsemaan rusinoilla. Syötävää tai herkkuja ei ole hyvä käyttää palkintona. Ruualla palkitseminen tai lohduttaminen saattaa tutkimusten mukaan aiheuttaa syömishäiriöitä ja ei-tervettä suhtautumista ruokaan. Tämä on varsin tärkeä huomio, sillä lapselle pottailun aloittaminen yhtäkkiä voi todella olla traumaattista ja siinä tapauksessa ruuan käyttö lohdutuksena on hyvin kyseenalaista.
12. Oppiminen nopeutuu, kun lapselle annetaan paljon juotavaa. ”Tätä seikkaa on vaikea itse hoksata”.
Eri mieltä
No, voihan tätä yrittää, mutta sanoisin että tämä on turhaa. Isoa lasta on vaikea saada juomaan enempää kuin lapsi haluaa, ellei sitten tarjoa jotain sokerista tai keinotekoisesti makeutettua. Tätä en suosittele tehtäväksi. Lapselle paras janojuoma on vesi.
Vastasyntynyt pissaa noin 20 kertaa vuorokaudessa, joten tilaisuuksia kommunikoida ja harjoittaa vessahätäviestintää on päivässä ihan tarpeeksi. Oleellista on aloittaa vessahätäviestintä mahdollisimman varhain.
Hesarin artikkeli ja tämä kirjoitukseni herättää varmasti ajatuksia ja tunteita! Kerro ihmeessä mitä sinä ajattelet vaipoista, kuivaksioppimisesta tai vessahätäviestinnästä.
PS. Voi kun toivon, että joku kasvatustieteilijä, psykologi tai varhaisen vuorovaikutuksen tai kulttuurintutkija innostuisi tekemään tutkimuksen vauvojen vessahätäviestinnästä. Uskon, että Suomestakin löytyisi jo iso tutkimusryhmä!
PPS. Jos lapsesi vauva-aika on jo ohi, niin älä missään nimessä koe tästä asiasta huonoa omaatuntoa. Ei ole kenenkään vika, jos tästä ei ole tiennyt aiemmin. Olet varmasti tehnyt parhaasi ja kaikki on nyt hyvin. <3
1.7.2018
Oon niin onnellinen että olen seurannut sua ja kuullut tästä vessahätäviestinnästä just kun saan esikoiseni elokuussa. En tiiä olisinko kuullu tästä muualta ollenkaan. Innostuin heti ku eka kertaa blogistasi tästä luin ja päätin heti että toteutetaan, mies oli myös heti samaa mieltä. Rohkenin ottaa puheeksi äitini kanssa ja yllätykseksi hän oli tästä ihan tietoinen ja oon kuulemma itse ollut myös kuiva jo puolivuotiaana!
1.7.2018
Ihana juttu että sinulla on tämän vauvojen viisauden ihmeen todistaminen edessä! Ja aivan mahtavaa että ”kulkee suvussa”.
1.7.2018
Mielenkiintoinen aihe minunkinlaisilleni ylipäätään kehityspsykologiasta kiinnostuneille, vaikka vauva-arki ei omaa elämää (ainakaan toistaiseksi) kosketakaan. Nykyisin vallalla oleva oppimiskäsitys on paljon laajempi kuin palkitse-rankaise -käsitykset, joita ehkä monet nykyiset aikuiset ovat joutuneet kokemaan omina kouluaikoinaan. Sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio turvalliseksi koetussa ympäristössä ovat nykyisen oppimiskäsityksen keskiössä. Pilkun viilausta tämän postauksen tiimoilta, mutta pisti vain opetusalalla työskentelevän silmään tuo vanhanaikainen oppimiskäsitys tässä tekstissä 🙂
1.7.2018
Mä olen samaa mieltä! Mutta tässä nimenomaan proffa esittää asian niin että opetetaan palkitsemalla. Itse olen kanssasi täysin samaa mieltä oppimiskäsityksen osalta, siihen vessahätäviestintä perustuu.
1.7.2018
On pakko kommentoida ja kertoa vaan sulle, että sä olet aivan ihana ihminen ja äiti, Maria! ❤️
1.7.2018
Hei Maria! Pidin 2v esikoiselleni viime elokuussa pottatreeniä ja olen samaa mieltä, että vessahätäviestinnän harjoitteleminen lähensi meitä, tämä olikin lähes kivoin kesälomaviikko! Tästä kokemuksesta ja kirjoituksistasi inspiroituneena aion harjoitella tätä aikaisin seuraavan lapsen kanssa, jonka laskemme saapuvaksi loppuvuodesta.
Paljon onnea sulle synnytykseen ja kiitos inspiraatiosta!
Terkuin, Salla
1.7.2018
Tervehdys! Täällä uusi lukija. Muutaman viimeisen tekstisi lukaisin heti putkeen ja tärkeitä asioita nostat esiin, kiitos <3 Olen monista jutuista samoilla linjoilla kanssasi ja yksi mistä itse olen ollut tosi huolissani jo vuosia, on tuo mainitsemasi perimätiedon katkeaminen/katoaminen. Olen itse vyöhyketerapeutti (pohjakoulutus th) ja hoitanut lukuisia (koliikki)vauvoja. Jatkuvasti vastaan tulee tilanteita "yritys hyvä, toteutus huono" eli ihan oikeasti ei tiedetä mitä ja miten niiden vauvojen kanssa tulisi toimia. Sukupolvelta toiselle ei ole siirtynyt tiedon muruakaan 🙁 No, tämä olisi ihan oma tarinansa… Sen verran vielä, että oletko perehtynyt vauvojen niskaongelmiin/koliikki/ummetus?
Ihanaa loppuodotusta sinulle 🙂
1.7.2018
Kuivaksiopettelussa on tärkeää erottaa nk. päiväkuiva ja yökuiva lapsi.
Päiväkuivaksi opettelu on eri asia, kuin hallita unessa yöllä kuivana olo ja nämä kaksi asiaa perustuvat eri juttuihin. Hereillä ollessa voidaan tarpeiden tekeminen ”oikeaan paikkaa” oppia. Unen aikaista virtsarakon säätelyä hallitsevat hormoonit, joihin ei voi itse vaikuttaa ja näin ollen asiaa kiirehtiä.
Päiväkuivaksi, siis eroon vaipoista, voi opetella kuinka aikaisin vain. Viitseliäisyyttä se vaatii toki.
Yökuivaksi kukin taas ”oppii” oman biologisen aikataulun mukaan, eikä siihen vanhemmat voi vaikuttaa, eikä siitä kannata kenenkään syyllistyä.
2.7.2018
Olen kyllä täysin samaa mieltä! Mutta toisaalta, koska aiheesta ei ole tutkimuksia ei voida varmaksi sanoa. Voi myös olla, että varhainen vessahätäviestintä vaikuttaisi myös hormonitoiminnan kehittymiseen. Aivojen kehitys nimittäin vaikuttaa myös biologiaan. Mutta tosiaan ero yö- ja päiväkuivuuden kanssa pätee ainakin nykyisellä vaippakulttuurilla kasvatettujen lasten osalta. Mutta olisi mielenkiintoista nähdä vertaileva tutkimus vvv:tä harjoittaneiden kohdalla.
2.7.2018
Ai miksei muka ole tutkimusta?
3.7.2018
Siis on tietenkin tutkimuksia hormonitasoista ja yökuivuudesta, mutta ei ole sellaista tutkimusta missä olisi tutkittu kahta ryhmää: länsimaista vaippakulttuuria harjoittaneita ja vertailuna vauvojen vessahätäviestintää harjoittaneita. On mahdollista että käyttäytyminen ja kulttuuri vaikuttaa myös biologiseen kehitykseen.
2.7.2018
Ihana sinä kun tästä kirjoitat! Olen samaa mieltä että tästä ei puhuta oikein!
Minä kestovaipatin esikoisen täysin ja harrastin hänen kanssaan vessahätäviestintää 3kk alkaen epäsäännöllisesti..
Silti lapseni ei kuin muutamia kertoja kakkinut vaippaan puolen vuoden iän jälkeen! Lapseni on ollut kuiva yksivuotiaasta alkaen! Yövaippa oli kuiva 11kk alkaen vaikka en ikinä öisin pissattanut.
Tietysti helpotti että lapsi alkoi kävelläkin aikaisin ja oppi itse sanomaan kakka ja pi-pi joilla ilmoitti aina hädästään.
Nykyään lapsi on tasan 2v.
2.7.2018
Ihana kuulla! Tosi hienoa, että lapsi osaa itsekin sanoin ilmaista jo vessahädän <3
2.7.2018
Kyllä olen harmitellut ettei neuvolassa kerrota että vvv on vaihtoehto. Meillä neiti 6kk käy potalla ja on tosi tyytyväinen vauva. Eilen säikähti oikein kun piiitkästä aikaa tuli vahingossa kakat vaippaan Eihän se kivalta tunnu, itku pääsi. Kiitos Maria että jaat tietoa!
3.7.2018
Hei! Niin kiva kuulla tästä aiheesta! Itselläni on kolme lasta, joista kaksi vanhempaa oppivat kivuttomasti ja ”itsestään” kuivaksi n.kahden vuoden iässä.. Kolmas lapseni on nyt 2kk:ta ja aion ehdottomasti tutustua vvv:n tarkemmin ja alkaa harjoitella hänen kanssaan ? Olen kyllä kuullut tästä ennenkin, mutta infoa aiheesta ei ole tullut etsittyä.. itselläni vaakakupissa painavat eniten se ettei jätettä syntyisi niin järkyttävästi ja olisihan se mahtava että pienen viestejä ymmärtäisi paremmin ja näin tukisi lapsen varhaista kehitystä paremmin! Kiitos sinulle siis tärkeän aiheen jakamisesta! ??❤️
3.7.2018
Joo, ei minusta neuvoloissa välttämättä tarvitse menetelmää suositella, mutta olisi hyvä edes kertoa myös tällaisesta mahdollisuudesta. Ihana että teilläkin menetelmä käytössä!
3.7.2018
”Neuvolat suosittelevat, että opetus aloitetaan 2-3 -vuotiaana.” Kuka tällaisen väitteen on keksinyt ja sen jälkeen ilmoille heittänyt? Kukaan ammattitaitoinen ja osaava neuvolan työntekijä ei tällaista missään nimessä suosittele. Pottailusta yms aletaan puhua jo 6kk neuvolassa, mutta viimeistään 12kk neuvolassa. Naurettava ja kerta kaikkiaan väärä väite. Tämä ei ole totta. Väitteen tarkoitus varmaan provota edelleen ihmisiä ja asettaa neuvola jälleen siihen ”pahiksen” maineeseen. Huh.
”Neuvoloissa myös väitetään, että opetuksesta olisi haittaa.” Siis oikeasti, kuka on tällaista paskaa mennyt keksimään ja julkaisemaan ”totuutena”?! Tämäkään väite ei missään nimessään pidä paikkaansa. Neuvolan työntekijät ovat terveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolatyön ammattilaisia, ja tietävät kyllä oikeat faktat ja niistä myös neuvolakäynneillä keskustelevat asiakkaiden kanssa.
Täysin vääriä argumentteja. Yhden ihmisen näkemys ei ole totuus. Naurettavaa. Luottakaa neuvolan työntekijöihin, he ovat alansa superammattilaisia.
7.8.2018
Minä olen työskennellyt vastavalmistuneena terveydenhoitajana v. 2011 ja työnantajakuntani ikäkausitarkastusohjeissa kuivaksiopetteluasiat olivat tosiaan ensimmäistä kertaa 2v neuvolassa, silloin piti ohjeistaa perheet pottaharjoittelun pariin. Kokeneemman kollegat pitivät puolivuotiaan potatusta lasta stressaavana harrasteluna. Että kyllä tätä valitettavasti on!
31.7.2018
Pienet oppii nopeasti, potalle laittanut heti kun osasi istua 6kk vanhana, kaikki 4 kuivana noin 1.5v , pelkkiä sideharsovaippoja käyttänyt siihen asti
6.8.2018
”Lapsi oppii helposti kuivaksi alle 2-vuotiaana.” Joo, niinpä. Poika on käynyt säännöllisesti potalla puolivuotiaasta lähtien ja nyt 7-vuotiaana edelleen kastelee päivittäin. Yökuiva on ollut 4-vuotiaasta eli vasopressiinin eritys mitä ilmeisimmin toimii. Rakenteellista vikaa ei ole, mutta pidätyskyky on olematon eikä 7-vuotias aina malta käydä tunnin välein vessassa, mitä kuivana pysyminen hänen kohdallaan vaatisi. Siinä vaiheessa, kun tunnistaa pissahädän ei enää ehdi vessaan vaikka se olisi vieressä, vaan osa ehtii tulla housuun. Joten saahan sitä äitinä hakata päätä seinään, mutta kaikki lapset ei opi varhain eikä helposti vaikka mitä tekisi.
17.8.2018
Siitä on tosiaan ”Haapsu” tehty tutkimustakin, että iso osa 7-vuotiaista (huom) pojista lirauttelee tuossa iässä vahingossa, kun ei keretä vessaan. Oli itselle helpottavaa lukea aikoinaan tästä kun herkällä pojallani lirahteli. Hänen tapauksessaan riitti että elämässä oli jännittäviä tapahtumia. Syyksi riitti esimerkiksi kaverilla kyläily ja siellä pelin pelaaminen tai koulussa (lähes päivittäin) normaalit tapahtumat, jotka olivat herkälle pojalleni vain liian jännittäviä. Toisin sanoen kaupungissa asuminen saattoi olla hänelle liikaa, tajusin sen myöhemmin kun muutimme siitä vilskeestä poissa. Esikoisen kanssa opitaan kantapään kautta ja monen asian tekisin nyt toisin. Muistan itsekin tuolloin kun oli väsynyt, kun esikoinen lirautteli ja kuopus oli rinnoilla. Tsemppiä sinulle. Lapsen päänsilitys ja halaus on parempi, kuin se oman pään hakkaaminen. Tiedän kokemuksesta. Ja jälkiviisaana voi sanoa että olipa syy mikä tahansa, äitini kertoi sitten vasta kun poika oli iso, että oli oikea lirauttelija pienenä. En usko että poika tai minä olisimme voineet asiaa välttää. Pissaa se kuitenkin vain on, eikä se loputtomiin jatku. Kiitos Maria tiedon jakamisesta! Tätä olisin kaivannut aikoinaan! Ihanaa että olet ottanut asian esille.
8.8.2018
on ollut kerrassaan upeaa löytää blogisi!osaat käsitellä asioita niin kauniisti ja kannustavasti. Blogisi kautta olen ensimmäisen kerran vasta kuullut vauvojen vessahätä viestinnästä ja varmasti meillä tätä harjoitellaan jos vielä vauva tulee 🙂
10.8.2018
Aivan ihana palaute, kiitos! Suosittelen lämpimästi vvv:tä!