Tuotteiden ja esineiden sisältämien biosidien haitat ovat herättäneet keskustelua. Harva tullee ajatelleeksi elinympäristönsä suurinta biosidilähdettä: rakennusta. Kaikille eliöille haitallisia biosidejä käytetään laajasti rakennusmateriaaleissa. Kuluttajat ja rakentajat käyttävät tuotteita tietämättään, sillä tietoa rakennusmateriaalien sisältämistä biosideistä ei ole tarjolla.
Biosidejä käytetään sisä- ja ulkomaaleissa, sauma-aineissa, kipsilevyssä, puupohjaisissa rakennuslevyissä, eristemateriaaleissa ja monissa muissa rakennusmateriaaleissa. Terveellisenä pidetty rakennusmateriaali, suomalainen puu, on lähes poikkeuksetta käsitelty biosideillä. Biosidejä sisältävät muun muassa puunsuoja-aineet sekä homeenestoaineet.
Rakennusmateriaalien biosidien vaikutusta ihmisten terveyteen ei ole tutkittu. Rakennusterveysasiantuntijoiden käyttämillä analysointimenetelmillä ei myöskään voida tutkia biosidejä sisäilmasta tai rakenteista. Näin ollen tietoa aineiden vaikutuksesta terveyteen on vähän. Monikemikaali- ja homealtistuneet ovat tiedetysti saaneet biosidikäsitellyistä tuotteista vakaviakin reaktioita. Biosidien käyttö homesaneerauksissa voi myös johtaa korjausten epäonnistumiseen. Monissa sisäilmakorjauskohteissa käyttäjien oireet ovat jatkuneet korjauksen jälkeen.
Joidenkin teorioiden mukaan rakennusmateriaalien biosidit ovat osasyy uusien rakennusten sisäilmaongelmiin. Biosidillä, kuten homeenestoaineella, käsitellyssä puussa kasvaa professori Mirja Salkinoja-Salosen teorian mukaan toksiempia, eli myrkyllisempiä homelajeja kuin käsittelemättömässä puussa. Homeenestoaine ei nimestään huolimatta siis estä materiaalia homehtumasta. Salkinoja-Salonen on puhunut jo vuosia biosidien vaarallisuudesta.
Myös sisäilmaongelmien terveysvaikutuksia väestötasolla tutkinut ympäristölääketieteen professori Tuula Putus ilmaisee huolensa biosidejä sisältävien rakennusmateriaalien käytöstä.
Kuluttajalla pitäisi olla oikeus tietää, mitä biosideja on käytetty maaleissa, rakennuslevyissä, eristeissä jne. Alustavien uusimpien tutkimusten mukaan esim. eristemateriaaleissa kasvaa kosteusvauriohomeita, vaikka ne olisi otettu avaamattomasta rautakaupan pakkauksesta. Biosidejä käyttämällä saadaan rakennuksiin suoraan tertiaarivaiheen mikrobit. Kemikaaleilla ei koskaan saada kaikkia mikrobeja hengiltä. Sekä antibioottien että biosidien holtiton käyttö on todennäköisesti terveydelle haitallista.
Tuula Putus / IndoorAid
Julkisivulaudoituksen biosidit luontoon
Biosidit eivät aiheuta haittaa vain rakennuksissa eläville eliöille. Myös luonto on uhattuna rakennusmateriaaleissa käytettyjen biosidien takia. Esimerkiksi julksivulaudoituksesta tai terassirakenteista biosidit huuhtoutuvat sadeveden mukana suoraan luontoon.
Kotona ja vapaa-ajalla käytettävien biosidikäsiteltyjen tuotteiden suurin ongelma on, että ne lisäävät tarpeettomasti yhteiskunnan ja ympäristön kemikaalikuormitusta. On tärkeää muistaa, että biosidit ovat yleisesti haitallisia eliöille, ei vain niitä torjuttaville kohde-eliöille.
Tukes
Kemikaalitutka ei suosittele biosidikäsitellyn puun tai muiden rakennusmateriaalien käyttöä. Kuluttaja voi valita biosidittömiä tuotteita kysymällä valmistajalta asiasta.
Rakennusmateriaalien kemikaaleista pian lisää Kemikaalitutkassa.
Lähteet:
Tukes – Tärkeää tietoa biosideillä käsitellyistä tuotteista
Tuula Putus – Indoor Aid
20.1.2016
Kollegoiden kanssa ollaan mietitty, miksi vanhat hirsirakennukset ovat hyviä ja hajuttomia vielä 100 vuoden jälkeenkin oikealla huolenpidolla ja valistuneella remontoinnilla, ja miksi taas noin 1970 -luvusta lähtien hirsirakennuksiin ilmestyy noin kolmenkymmenenvuoden kuluessa selvä homeenhaju ja sisäilma muuttuu huonoksi aiheuttaen oireita asukkailleen. Syitä voi olla monia, mutta yksi syy tähän todennäköisesti on, että hirret (ja muukin puuaines) on käsitelty biosideillä. Tietääkseni lähes kaikki suomalainen puutavara ennen vuosituhannen vaihdetta (ihan parhaimpia ekorakentajia lukuunottamatta) on käsitelty sinistymisenestoaineella, kloorifenolilla. Se muuttaa koostumustaan vuosien saatossa ja saattaa aiheuttaa itsessäänkin terveyshaittaa, mutta lisäksi saa olosuhteen puussa sellaiseksi, että siinä viihtyy toksisemmat mikrobilajit. Käsittelemättömässä puussa mikrobit ovat olleet tutkimusten mukaan ns. hyviä mikrobeja ja sellaisetkin kannat, jotka voivat olla hyvin toksisia ”tekomateriaalissa” (esim. kipsilevy) kasvaessaan, eivät ole puhtaassa puussa kasvaessaan olleet toksisia. Koko ajattelutapa ja filosofia rakentamisessa olisi nyt aika muuttaa. Mitä myrkyllisempää elinympäristöä rakennamme, sitä myrkyllisemmäksi myös luonto ympärillämme muuttuu (ja sitä kautta ruokamme ja juomamme) ja siis mikrobikannat siinä samalla. Mikrobien tehtävä on hajottaa aines takaisin mullaksi. Aika kiukkuisia on mikrobien oltava, kun hajottavat nykytalojen materiaaleja… Mikrobienestoaineet eivät nimittäin suinkaan aiheuta sitä, että mikrobit kiertäisivät rakennusmateriaalit kaukaa. Mikrobit vain muuntuvat vaatimusten mukaisesti.