ECHA:n eli Euroopan kemikaaliviraston uusi kemikaalitietokanta on julkaistu. Tietokannassa on kansantajuista tietoa 120 000 eniten käytetystä kemikaalista. Tieto on tällä hetkellä tarjolla vain englannin kielellä.
Kemikaalitutka oli paikalla ECHA:n virastossa kemikaalitietokannan esittelytilaisuudessa. Tilaisuudessa demottiin tietokannan käyttöä oikean esimerkin avulla. Pöydällä oli deodorantti, jonka INCI-listasta eli tuoteselosteesta poimittiin paljon ajatuksia viimeaikoina herättänyt ainesosa, alumiini, eli aluminium chloride.
Tietokanta on kolmitasoinen, tietoa halutusta kemikaalista portaittain yksinkertaisesta infokortista yksityiskohtaisempaan tietoon. Tietokanta parantaa läpinäkyvyyttä, sillä tietokantaan voi sukeltaa niinkin syvälle, että voi tarkastella yritysten lähettämää raakatietoa.
Jokaista kemikaalia koskeva tietokortti ja tiivistelmä
Kemikaalitietokanta toimii näin:
- Valitse ainesosa josta haluat tietoa. Jos aine on kirjoitettu suomeksi, esimerkiksi alumiinikloridi, hae ensin aineen englanninkielinen nimi Googlesta tai CAS-numero. (Huomioi, että saman nimen alla voi olla monta ainetta. Esimerkiksi aluminium chloridea löytyy kahdella eri CAS-numerolla.)
- Mene ECHA:n nettisivulle
- Kirjoita aineen nimi hakukenttään oikealla
- Jos tuote löytyy hakemistosta aukeaa aineen tietokortti eli InfoCard
- Infokortista löytyvät muun muassa ainetta koskevat varoitusmerkit, tiivistelmä aineen käyttötarkoituksista ja turvallisuudesta, tieto siitä onko aineen käyttöä rajoitettu tai kuukuuko se erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalle. Tietokortista löytyvät siis tärkeimmät tiedot kuluttajan kannalta. Klikkaamalla sinisiä kysymysmerkkejä avautuu lisätietoa haetusta kemikaalista.
- Tiedonjanoinen kansalainen voi klikata syvemmälle ja tarkastella aineen pohjalta tehtyä tiivistelmää eli BriefProfilea’ia. BriefProfile avautuu klikkaamalla pientä sinistä PB-kuvaketta oikeassa laidassa.
Halutessaan tietokannassa pääsee käsiksi vielä kolmannelle syvyystasolle: kemikaaleja rekisteröineiden yritysten lähettämään raakadataan.
Mitä deodorantista löytyikään?
– No, katso itse! Ja päätä sitten, haluatko käyttää kyseistä ainetta sisältävää deodoranttia. EU:n kemikaalilainsäädäntö on ajanut enemmän vastuuta yrityksille ja näin ollen myös kuluttajille. Loppukädessä kuluttajat itse päättävät, mikä on hyväksyttävä riski ja millainen ei.
ECHA:n tavoite on minimoida ympäristölle ja terveydelle vaarallisten kemikaalien tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia haittoja vuoteen 2020 mennessä.
20.1.2016
Äkkiä noita varoituksia lukemalla saa kyllä maallikko itsensä hysteeriseksi ja epäilemättä alumiinikloridia ei kannata sellaisenaan iholle litrakaupalla pistääkään. Tarkoittaako tämä nyt sitä että antiperspirantit pannaan?
Suomessa esimerkiksi lisäainekammo (osin syyttä suotta) on johtanut siihen, että pakattu leipä ei YLEENSÄ säily 3 päivää pidempään ja sitten sen saa heittää roskiin. Täällä Espanjassa pakattu leipä säilyy viikkokaupalla menemättä huonoksi.. Ja mitä kauheaa lisäainetta siinä käytetäänkään: samaa ainetta (E200) mitä löytyy pihlajanmarjoista.
Wikipedia kertoo alumiinikloridin tutkimuksista:
There have been studies that have found an association between exposure to and long-term use of antiperspirants and Alzheimer’s disease, however the studies also have shown that the association is negligible (less than 1%).[6] There is no adequate evidence that exposure to aluminium in antiperspirants leads to progressive dementia and Alzheimer’s disease.[7]
Studies shown above should be read with caution and critique, as these are papers from 1990 and 1998 (over 15 years ago).
Heather M. Snyder, PhD, the senior associate director of medical and scientific relations for the Alzheimer’s Association, has stated ”There was a lot of research that looked at the link between Alzheimer’s and aluminium, and there hasn’t been any definitive evidence to suggest there is a link”.[8]
Jään odottelemaan asiantuntijoiden kommentteja asiaan.