Bruksismin hoito ei ole rakettitiedettä. Bruksismi voi tuntua kryptiseltä vaivalta, mutta se on suoraan yhteydessä stressitasoihin. Narskuttelu voi olla ainoa ”näkyvä” oire stressistä. Noin puolet ihmisistä jännittää leukaperiä ja narskuttelee hampaitaan päivisin tai öisin. Osa tekee sitä täysin tiedostamattaan. Narskuttelu alkaa jo lapsuudessa ja voi mennä vuosikymmeniä, ennen kuin sen juurisyyhyn todella pureudutaan.
Osalle ihmisiä leukaperien tiedostamattomasta jännittämisestä muodostuu pitkäaikainen ja kivulias ongelma. Tätä vaivaa kutsutaan bruksismiksi ja se on vain stressijäävuoren huippu. Bruksismi on ikävä vaiva sillä se on usein tiedostamaton tapa reagoida tilanteisiin. Siksi siihen voi olla vaikea itse vaikuttaa, varsinkin öisin jolloin voidaan tarvita hammaskiskoja hampaiden narskuttamisesta johtuvan hampaiden kulumisen suojaamiseksi.
Leukalihasten ja -nivelten on tarkoitus liikuttaa leukoja ylös ja alas, sekä eteen ja sivulle. Tarvitsemme leukojen alueen toimivuutta ja liikkuvuutta tietysti syömiseen, juomiseen, nauramiseen ja puhumiseen sekä kasvojen ilmeiden tuottamiseen.
Joskus käy kuitenkin niin, että leukojen alueen lihaksia jännitetään muusta syystä, tarpeettomasti. Monesti tätä tapahtuu öisin, jolloin siitä kärsivällä henkilöllä itsellään ei välttämättä ole todistusaineistoa kuin aamuiset usein toistuvat jomottavat päänsäryt. Joissain tapauksissa puoliso tai vanhempi on voinut kuulla tai nähdä nukkuvan purevan hampaitaan.
Mikä auttaa bruksismiin?
Moni tuntuu olevan neuvoton vaivan edessä myös hereillä ollessaan, sillä leukojen ja purentalihasten jatkuva jännittäminen aiheuttaa hampaiden kulumisen lisäksi muitakin oireita. Päänsärky, leukojen ja niskojen alueen kivut, haavaumat suussa sekä ohimo- ja korvasärky ovat yleisiä oireita leukojen jatkuvasta jännittämisestä.
Apua haetaan lääkäriltä usein melko laihoin tuloksin. Vaikeita oireita voidaan ehkä hetkellisesti lievittää mm. botox-pistosten avulla, mutta juurisyyhyn se ei vaikuta, jolloin vaiva helposti jatkuu ja sitä myöden myös oireet jatkuvat. Oireet voivat myös muuttaa muotoaan, jolloin ihmiselle tulee toinen vaiva botoxilla hoidetun bruksismin tilalle.
”Bruksismi näyttää olevan keskushermoston säätelemää, ja sillä on geneettinen tausta. Lapsuuden unenaikainen bruksismi ja perhetausta liittyvät usein bruksismiin.”
– Terveyskirjasto
Bruksismiin ei ole mitään tieteelliseen näyttöön perustuvaa yleisesti hyväksyttyä hoitomuotoa, vaikka erilaisia suosituksia ja hoitotoimenpiteitä vaivaan määrätäänkin. Bruksismista kärsivä on siis usein yhtä neuvoton tämän ikävän vaivan edessä kuin on terveydenhoitohenkilökuntakin.
Bruksismi voi olla totuttu tapa reagoida olosuhteisiin. Näen bruksismin taustalla tunneilmaisuun liittyviä juurisyitä. Yritämme hallita sellaisia asioita kontrolloimalla omia lihaksia, joihin emme tunne meillä olevan muuten kontrollia. Kun emme voi vaikuttaa ympäristöömme, yritämme vaikuttaa ympäristöömme omia tunteita hallitsemalla ja tämä voi johtaa tiettyjen lihasryhmien jännittämiseen. Bruksismissa siis leuka- ja purentalihasten jännittämiseen.
Leukojen jännittäminen heijastuu koko kasvojen ja päänalueen lihasten kireyteen, jolloin kaikki alueen lihakset oireilevat kipuilemalla.
Tämä tapa, leukojen jännittäminen omien tunteiden kontrolloimiseksi, jää yleensä päälle lapsuudesta, ja siitä voi tulla niin normaalia, ettei sitä edes tiedosta. Jotkut ihmiset jännittävät koko elämänsä takahampaita jatkuvasti yhteen tiedostamatta mikä on normaali leukojen rento asento.
Tee nyt testi – Kärsitkö bruksismista?
Tarkastele, missä asennossa leukasi ovat juuri nyt, tällä hetkellä?
Kun leuat ovat rennossa asennossa ylä- ja alaleuan takahampaiden väliin tulisi jäädä sormen levyinen väli. Jos takahampaat ovat aina yhdessä, leuoissa on jatkuva jännitys.
Jos hampaasi ovat yhdessä, voi olla, että kärsit jonkin asteisesta bruksismista.
Bruksismin juurisyystä henkisellä tasolla
Ennen kun jonkin asian voi niellä, tulee se jauhaa pienemmäksi. Narskuttelu on osoitus siitä, että tiedostamaton mieli kaluaa jotain, joka on vielä liian suurta tai hankalaa hyväksyttäväksi osaksi itseä ja todellisuutta. Nimittäin kun syömme, todellisuus tulee osaksi meitä.
Hampaiden tehtävä on pureskella, repiä, raadella ja märehtiä. Eläimet käyttävät hampaitaan ravinnon hankinnan ja nauttimisen lisäksi itsensä puolustautumiseen. Koira, hevonen tai hamsterikin voi joskus reagoida äkisti ja puraista hoitajaansa vaikuttaen vihaiselta.
Todellisuudessa vihan takana on aina kuitenkin pelko ja puolustusjärjestelmän virhetulkinta.
Olemme sen verran eläimiä, että kehomme muistavat edelleen entiset tehtävänsä – onhan puhekyky ja tunteiden sanoittaminen ihmisen biologiaan verrattuna varsin uusi asia.
Keho saattaa reagoida leukoja puremalla, varsinkin, jos emme tiedosta tai kykene ilmaisemaan tunteitamme muuten. Silloin keho saattaa käsitellä pelkoa ja vihaa ”mielen ohi” puremalla hampaita ja jännittämällä leukoja.
Free to Heal® -kurssilainen Janni lähetti minulle oivalluksensa juurisyistä narskuttelun taustalla:
”Olen toisinaan pohtinut mikä olisi juurisyy yölliseen hampaiden narskutteluun. Minulle määrättiin hammaskiskot vaivaan jo ala-asteella, 12-vuotiaana. Tilanne oli niin paha, etten saanut suuta auki sitä vertaa että sämpylää olisi voinut syödä kun kipu oli niin kova ja leuat naksahtelivat.
Joskus heitin kysymyksen narskuttelun juurisyistä sinulle sosiaalisessa mediassa ja mainitsit silloin tunteen viha. Olin hämmentynyt; enhän minä ole koskaan vihainen.
Kunnes tajusin: en ole tunnistanut ja käsitellyt vihaani.”
Janni 26, Free to Heal®-kurssilainen
Bruksismin seuraukset
Jatkuvan leukalihasten jännittämisen seurauksena kasvojen lihakset voivat muuttaa kasvojen muotoa. Leukaperistä ja kasvoista tulee kulmikkaammat ja jykevämmän muotoiset. Purentalihakset pienenevät kun bruksismi saadaan kuriin, sillä rentoutumisen seurauksena purentalihasten ”treenaaminen” loppuu ja samalla kun lihakset pienenevät tällä alueella, kasvojen muotokin voi muuttua kapeammaksi. Jos bruksismi on toispuoleista, kasvojen epäsymmetria voi korostua, kun toisen puolen lihakset voimistuvat jopa kasvojen luustoa ja rustoja muokaten.
Omien tarpeiden ja tunteiden sanoittamisen vaikeus voi johtaa bruksismiin.
Tämänkin vaivan taustalla on loogiset juurisyyt, mutta koska vaiva on voinut jatkua niin pitkään, on voinut tyystin unohtaa miksi ja milloin bruksismi alunperin alkoi. Kuten Duodecimin sivustolla todettiin, perhetausta voi liittyä bruksismiin. Myös stressaava elämäntilanne tai tietynlaiset toimintamallit voivat laukaista ja ylläpitää sitä. Leukojen ja suun alue linkittyy pitkälti itseilmaisuun ja kommunikointiin. Kommunikoinnin avulla ilmaisemme omia tunteita ja asetamme rajoja. Erityisesti naisille bruksismi aiheuttaa joskus hyvin haastavaa oirehdintaa, ja en voi tulla pohtineeksi tässä asiayhteydessä sitä miten haastavaa monille naisille on myös ilmaista omia rajoja ja tunteita.
Jos bruksismin aiheuttamat haasteet ovat alkaneet jo lapsena voi hyvinkin olla, että lapsuuden tunneilmapiiri ei ollut salliva itseilmaisulle. Tällaisessa kasvuympäristössä joutui todennäköisesti tukahduttamaan omia tunteitaan, jolloin ne ilmaisematta jääneet sanat, tunteet ja tarpeet jäivät ikään kuin kiertämään kehää leukojen alueelle. Energia joka haluaa tulla ilmaistuksi, ei pääse ulos ja niin leukojen jauhaminen jatkuu yöstä ja päivästä toiseen kunnes se tulee ilmaistuksi ja todennetuksi. Leukojen yhteen puristaminen kuvaa hyvin symbolisesti sitä miten on laitettava suu suppuun, nieltävä omat ajatukset, tunteet ja tarpeet. Mitä turvattomamman tuntuista itseä oli lapsena ilmaista, sen tiukemmin tunteet oli pidettävä sisällä. Ja niin kauan kuin juurisyytä ei tunnista ja kohtaa, sen tiukemmin vielä aikuisenakin leuat puristuvat yhteen. Tämä on ollut joskus hyvin tarpeellinen selviytymismekanismi, joka on jäänyt päälle. Voi olla jopa vaarallisen tuntuista alkaa ilmaista itseään, jolloin on helpompaa edelleen jatkaa leukojen yhteen puremista. Hampaiden narskuttelu voi myös symbolisesti kertoa siitä, että jokin asia kalvaa, vaivaa mielessä, mutta sitä ei saa ilmaistua.
Jos kärsit bruksismista voit kysyä itseltäsi näitä kysymyksiä:
- Millainen tunneilmaisu sinulle on hankalaa?
- Millainen tunneilmapiiri lapsuudessasi vallitsi?
- Oliko sinun sallittua näyttää kiukkua vai toruttiinko siitä?
- Kasvoiko sinusta ”kiltti tyttö” tai ”kiltti poika” joka otti ensisijassa huomioon vanhempien ja muiden lähimmäisten tarpeet ja joutui unohtamaan itsensä?
- Kasvoitko suojelemaan muita heidän omilta tunteiltaan omien tarpeidesi ja tunteidesi kustannuksella?
- Onko sinun edelleen esimerkiksi työpaikalla vaikea ilmaista omia rajoja?
- Onko sinun helppo ilmaista parisuhteessa tai ystävillesi tarpeitasi?
- Millainen suhde sinulla ylipäätään on omiin tarpeisiisi; laitatko ne etusijalle vai tulevatko ne viimeisenä ja kiinnität niihin huomioita vain harvoin jos silloinkaan?
- Onko omat tarpeesi viimeisenä asioiden tärkeysjärjestyksessä ja ne ovat olemassa vain jos niille jää aikaa tai voimavaroja?
- Millainen on suhteesi vihaan? Sallitko itsesi tuntea vihaa? Onko sinulle sallittua olla vihainen?
Millaisia vastauksia saat yllä oleviin kysymyksiin?
Bruksismin juurisyyt voivat olla tarve ja tunneilmaisussa, jolloin sen sijaan, että keskityt ensisijaisesti leukoihisi ja niiden rentouttamiseen, keskitytkin opettelemaan olemaan yhteydessä omiin tunteisiisi.
Pienetkin edistymiset omien tunteiden ja tarpeiden ilmaisemisessa voivat helpottaa leukojen yhteen puristamista. Voi myös käydä hetkellisesti niin, että kun lähdet kohtaamaan tätä asiaa tunnetasolla, huomaatkin yhtäkkiä puristavasi leukoja entistä enemmän yhteen. Tämä voi liittyä siihen, että kontrolli yrittää ottaa tiukempaa otetta muutoksen edessä. Tämäkin on täysin luonnollista. Etene siihen tahtiin mihin koet valmiutta. Ole itseäsi ja tätä vanhaa suojautumistapaa kohtaan armollinen, lähetä kiitollisuutta ja lempeyttä tätä suojamekanismia kohtaan ja kiitä, että se on suojellut sinua. Ehkä olet tarvinnut sitä, jotta pysyisit turvassa. Mutta nyt on tullut nyt aika jolloin et kuitenkaan enää välttämättä tarvitse sitä, ja voit pikkuhiljaa opetella muunlaisia tapoja omaan tunneilmaisuun kuin sen täydellinen kontrolli ja pidättäminen.
Voit omaan tahtiin pikkuhiljaa huomata olevasi turvassa tässä hetkessä ilman vanhaa kontrollia. Sitä kautta on mahdollista löytää rakentavampia tapoja entisen toimintamallin tilalle.
Bruksismin hoito
Lukuisat ihmiset ovat kertoneet saaneensa apua narskutteluun ja bruksismiin Free to Heal® -menetelmällä!
Free to Heal® ei ole lääketieteellinen hoito, vaan menetelmä, jolla hoidetaan tiedostamatonta stressiä sekä fyysisten oireiden juurisyitä. Kutsun sinut tuhansien tyytyväisten kurssilaisten joukkoon. Opit verkokurssillani 12 askeleen ohjelman, jolla voit käsitellä bruksismin juurisyyn.
Free to Heal® -menetelmän lisäksi suosittelen meditatiivisia tarinoitani. Seuraavat meditaatiot sopivat erityisen hyvin bruksismin juurisyyn hoitamiseksi:
💛 Menneisyydestä vapautuminen
💛 Anteeksianto
💛 Kehoni viisaus
💛 Irti riippuvuuksista
💛 Syvä uni
💛 Vauvameditaatio
💛 Ja tietenkin Äiti ja Isä -meditaatiot.
Voit kuunnella kaikkia näitä meditaatioita viikon ilmaiseksi tästä linkistä!
Suosittelen lämpimästi! Kokeile viikon ajan ja kerro, mitä vaikutuksia huomasit!
Aurinkoa sydämestäni,
Maria
