Pakkasen kiristyessä kuiva sisäilma vaivaa suomalaisia. Moni kuvittelee silmien kirvelyn, nenän kuivumisen ja hengityksen epämiellyttävyyden johtuvan yksinomaan ilman kosteuspitoisuuden laskusta.
Todellisuudessa kuivan sisäilman aihettamat ongelmat johtuvat monesta tekijästä.
KUUSI FAKTAA SISÄILMASTA
1. Kylmään ilmaan mahtuu vähemmän kosteutta kuin lämpimään ilmaan
Ulkoilman suhteellinen kosteus on Suomessa varsin korkea, tavallisimmin 60 – 90 %. Talvellakin ilman suhteellinen kosteus on suuri, mutta absoluuttinen kosteus on pieni. Kylmään ilmaan mahtuu huomattavasti vähemmän vesihöyryä kuin lämmin ilma. Pakkaspäivinä ilman suhteellinen kosteus sisätiloissa voi olla hyvin alhainen, jopa vain 10 – 20 %.
Kuiva hengitysilma aiheuttaa sen, että limakalvoilta haihtuu kosteutta sisäilmaan. Mutta tämä yksin ei kuitenkaan selitä kuivan sisäilman aiheuttamia oireita.
2. Ulko- ja sisäilman lämpötilaero lisää ilmavuotoja rakenteista
Kovalla pakkasella ulko- ja sisäilman ero voi olla 50 astetta. Rakenteen välisillä lämpötilaeroilla on taipumus tasaantua, mikä aiheuttaa vetoa. Pienetkin reiät rakennuksen ulkovaipassa alkavat vuotaa, kun kylmä ilma puskee rakennukseen sisälle. Kyseinen ilmiö aiheuttaa ilman liikettä eli vetoa.
Kuiva ilma kuivattaa enemmän, kun se liikkuu. Samaan ilmiöön perustuu esimerkiksi föönin eli hiustenkuivaimen toiminta. Veto lisää kuivan sisäilman aiheuttamia oireita.
3. Ilmavuotojen mukana sisäilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia
Kun ulkoilma virtaa rakenteessa olevista aukoista sisälle, kulkeutuu sisäilmaan eristeissä ja julkisivurakenteissa olevia epäpuhtauksia. Nämä epäpuhtaudet voivat olla liikenteen ja puunpolton aiheuttamia pienhiukkasia, eristevillan kuituja, rakenteissa olevia mikrobeja kuten homeita tai bakteereja tai rakennusmateriaalien sisältämiä kemikaaleja.
Nämä epäpuhtaudet voivat aiheuttaa epämiellyttäviä oireta, kuten silmä- tai korvatulehduksia, hengitystietulehduksia, yskää, ihottumaa tai astmaoireita.
4. Sisäilman lämpotilaerot aiheuttavat konvektiovirtauksen huonetilassa
Pakkasella myös sisäilmalla on taipumusta viiletä. Termostaatilla varustetut patterit tai muut lämmönlähteet sen sijaan porottavat entistä kuumempina. Kylmä ilma painaa lämmintä ilmaa enemmän, joten se painuu lattianrajaan. Lämmetessään ilma kuitenkin nousee ylös, nostaen edellä mainittuja epäpuhtauksia ilmaan hengityskorkeudelle.
5. Kuivassa ilmassa pöly ei laskeudu
Kosteassa ilmassa ilman sisältämät mikroskooppisen pienet vesipisarat sitoutuvat pölyyn ja painaen pölyn lattiapinnalle ja tasoille. Kuivassa ilmassa näin ei käy, vaan pienet hiukkaset leijuvat ilmassa pidempään ennen laskeutumista tasoille tai lattialle.
Hiukkasten hengittäminen tuntuu epämukavalta kuivan sisälman kuivattamissa hengitysteissä. Hiukkaset myös kulkeutuvat syvemmälle hengitysteissä kuin kosteaa ilmaa hengitettäessä.
6. Kuiva ilma painaa enemmän kuin lämmin ilma
Kuivassa ilmassa autolla ajaminen kuluttaa enemmän bensaa kuin kosteassa ilmassa ajaminen. Tämä johtuu siitä, että kuiva ilma painaa kosteaa enemmän. Kyseinen ilmiö aiheuttaa myös sen, että ilma ”kelluttaa” pienikokoisia hiukkasia ilmassa. Eli tästäkin syystä hiukkaset pysyvät hengitysalueella sen sijaan että ne laskeutuisivat pinnoille. Näin käy etenkin pienimmille ja haitallisimmille hiukkasille. Näkyvät, suuret hiukkaset laskeutuvat ilman kuivuudesta huolimatta.
Kuiva sisäilma itsessään ei siis aiheuta oireita, vaan kyse on kokonaisuudesta. Kuiva sisäilma pahentaa tietynlaisia rakenteellisista ongelmista aiheutuneita sisäilmaongelmia.
HELPOSTUSTA OIREISIIN
Jos ongelmakohdat on tiedostettu, voi sisäilmaa kosteuttaa
- – laskemalla lämpötilaa
- – kuivattamalla pyykit makuuhuoneessa
- – pitämällä vesikippoa patterin päällä
- – hankkimalla ilmankostuttimen
- – sisäilman aiheuttamia nenä- ja hengitystieoireita voi lievittää höyryhengittämällä
- – kuivan ihon hoitoon Kemikaalitutka suosittelee esimerkiksi sheavoita ja Tyrni-Puolukka kasvovoidetta
- – sheavoita on turvallistalaittaa myös nenän limakalvoille
