Harrastimme vauvojen vessahätäviestintää, joten lapset ovat luonnostaan oppineet kuiviksi aika varhain.
Ehkä siksi meille on kerääntynyt valtava määrä pottia. Kylppärin pimeimpään nurkkaan on pinottu vaaleansininen Tigex-perintöpotta ja pinkki halpis-Orthex. Kovimmalla käytöllä ovat olleet BabyBjörnin pottatuoli ja WC-istuin, joita voin jopa suositella.
Tavoitteena on hankkiutua näistä kaikista vessavehkeistä viimein eroon kevätsiivouksen yhteydessä. En missään nimessä aio heittää näitä roskiin, mutta silti käytetyn potan myyminen kirpparilla tai tutuille ilmaiseksikin tarjoaminen tuntuu hieman, öhöm, oudolta. Aion silti yrittää!
Ensimmäinen potta lähti jo eilen. Pottatukka, maailman paras pikkupoikien hiustyyli.
Toiveena oli samanlainen leikkaus kuin Lego Bruce Waynellä.
Tämä taitaa tarkoittaa, ettei äitiä enää päästetä saksien varteen.
16.4.2014
Kyllä mä olen pottia (monikossa tosiaan, kun aina jostain (=autosta, mummolan mökiltä jne) on tuntunut puuttuvan) ostanut kirppareilta ihan huoletta, ei ole mielestäni ollut mitenkään outoa. Toki olen valkannut sellaiset siistit yksilöt. Kotona sitten vähän parempi pesu ennen käyttöönottoa. Joten kiertoon vaan.
17.4.2014
Jes! Kiitos kannustuksesta!
16.4.2014
Kyllä ainakin fb kirppiksillä liikku välillä lasten pottia! 🙂 Juuri tuollainen muovikama pitäisikin kierrättää! Onhan kämpässäkin yleensä käytetty wc, ellei sitten ostaessaan hanki uutta pönttöä – ja kyllä musta käytetty potta on vähemmän ällö kuin wc!
17.4.2014
No niin pitäisi kierrättää! Ja kierrätettyinä mekin on näistä osa saatu. Silti ujostuttaa tarjota… Nyt rohkaistun!
16.4.2014
Kirpparille vain, juuri myin meiltä kaksi (kaksosilla tietysti oli molemmilla omansa), joista toinen oli ostettukin kirpparilta. Tuskin siitä kukaan soppaa meinaa kuitenkaan tarjota, vaikka sen verran hyvin kuurasin, että voisikin. 😀
17.4.2014
Hah! Soppaa tarjolla!