Olen viime aikoina pohtinut mikrobiomia ja erityisesti sitä, miksi siitä ja sen merkityksestä puhutaan tässä ajassa niin vähän.
Pohdiskelin ääneen myös keuhkojen mikrobiomin merkitystä twiitin verran: ”Tiesitkö että jopa keuhkorakkuloiden pinnat ovat kauttaaltaan mikrobien asuttamia. Maskin käyttö todennäköisesti häiritsee keuhkojen mikrobiomia ja alentaa näin vastustuskykyä.
Pohdiskelin ääneen myös keuhkojen mikrobiomin merkitystä twiitin verran: ”Tiesitkö että jopa keuhkorakkuloiden pinnat ovat kauttaaltaan mikrobien asuttamia. Maskin käyttö todennäköisesti häiritsee keuhkojen mikrobiomia ja alentaa näin vastustuskykyä.
Osalle kansasta keuhkojen mikrobiomi näyttää olevan aivan uusi asia.
Mikä on mikrobiomi?
Mikrobiomi on mikrobiston muodostama kokonaisuus. Pitkään mikrobiomin tutkimus keskittyi suolistoon, sillä sieltä sitä on helpoin tutkia. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet ja tiede on ottanut harppauksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikrobiomi kattaa koko kehomme. Paikat, joita pidettiin pitkään steriileinä, kuten keuhkot, ovatkin mikrobien kauttaaltaan asuttamia. Keuhkorakkuloiden pintaa asuttaa noin 2 000 mikrobia / neliösenttimetri.
Mikrobiomin merkitys immuunijärjestelmälle on myös tarkentunut. Mikrobit muodostavat ikään kuin ”ensimmäisen puolustuslinjan”. Kun kehon pinnan mikrobiomi on monilukuinen ja lajirikas, ei taudinaiheuttajille yksinkertaisesti ole tilaa. Tämä selittää immuniteetin jollekin taudille, ilman että kehosta löytyy vasta-aineita. Vasta-aineita tarvitaan vasta jos tämä mikrobiomin muodostama ”puolustuslinja” pettää.
Tiede onkin osoittanut, että mitä enemmän mikrobilajeja ihmisen mikrobiomissa on, sitä parempi vastustuskyky ihmisellä on. Sairaudet ovat puolestaan aina yhteydessä köyhtyneeseen mikrobistoon.
Perehdyin itse ensi kertaa mikrobiomiin ja mikrobeihin opiskellessani mikrobiologiaa. Sitä ennen en ollut itsekään tullut ajatelleeksi niiden merkitystä terveydelle nimenomaan näin päin: mitä enemmän sen parempi. Itselleni oli suuri oivallus ymmärtää, että samat periaatteet pätevät mikrobiomiin, kuin luonnon ekosysteemeihin.
Immuuni-identiteetti puolestaan määrittää mikrobit, jotka hyväksymme osaksi kokonaisuutta, joka muodostaa ”minuuden”. Ihminen onkin ihmissolujen ja mikrobien yhteisö. Nämä mikrobit, jotka hyväksymme osaksi minuuttamme, ovat tärkeä osa vastustuskykyämme ja tiedonvaihtoa.
Mikrobiomi muodostuu sisäisen ja ulkoisen ympäristön vuorovaikutuksesta. Mikrobiomi vastaanottaa tietoa ympräristöstä ja välittää tietoa immuunijärjestelmämme muille osille. Monesti sanotaan, että meillä on viisi aistia. Itse kuitenkin koen, että myös mikrobit aistivat maailmaa puolestamme.
Oheisissa tutkimuksissa on avattu keuhkojen mikrobiomin merkitystä terveydelle:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22683412/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4894335/
Keuhkojen mikrobiomi on tärkeä osa vastustuskykyä
Keuhkojen, kuten koko kehon, mikrobiomi muodostuu monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Keuhkojen mikrobiomi on avainasemassa terveyden ja vastustuskyvyn kannalta. Keuhkot ovat nimittäin paikka, jossa ”ulkomaailma” kohtaa sisimpämme aivan solutasolla.
Keuhkorakkuloiden pinnalla vaihdamme kaasuja ympäristön kanssa. Kuten kehommekin, myös ulkoinen ympäristö on kauttaaltaan mikrobien peitossa. Terve, puhdas hengitysilma, sekin sisältää mikrobeja, ja niiden hengittäminen on tärkeää immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta.
Hengittämienmme mikrobien kautta saamme tietoa ympäristön ominaispiirteistä, mikä saa kehomme tuottamaan tarvittavia muutoksia, jotta voisimme sopeutua ympäristöön. Kun tämän oivaltaa, huomaa, että olemmekin solujen yhteisö, joka on osa suurempaa eliöiden yhteisöä.
Itse tulin ajatelleeksi keuhkojen mikrobiomia ensi kerran työskennellessäni ympäristön mikrobien parissa. Opiskelin ja toimin useita vuosia sisäilma-asiantuntijana tutkien ympäristön, rakennusten ja sisäilman kemikaaleja ja mikrobeja. Tuolloin etsin tutkimuskohteista ”vaarallisia” mikrobeja ja kiinnostuin siitä, mitä kehossa tapahtuu, kun hengitämme pahiksina pidettyjä homeita, hiivoja, bakteereja ja viruksia.
Kävi ilmi, ettei asia olekaan niin yksinkertainen, miten itsekin olin oppinut ajattelemaan. Tarvitsemme nimittäin kaikenlaisia mikrobeja kehittyäksemme ja pysyäksemme terveinä! On siis mahdotonta erotella ympäristöstä tiettyjä mikrobeja jotka ovat ”hyviä” ja toisia jotka ovat ”pahoja”. Ilma kun on aina seos, joka heijastaa ympäristöä.
Kirjoitan Eroon oireista -kirjassani siitä, miten uskon kulttuurimme tavan opettaa jo lapset varomaan pahoja pöpöjä onkin kaventanut ymmärrystämme mikrobiomista.
Hengitämme jatkuvasti sisään ja ulos ilmaa, joka sisältää valtavasti ”hyviä ja huonoja mikrobeja” – ja näin kuuluukin olla! Luonnossa tasapaino on aina kohdallaan, rakennetussa ympäristössä voimme vain yrittää luoda olosuhteet, jossa ”huonot” mikrobit eivät saa ylivaltaa. (Tästä aiheesta olen kirjoittanut aiemmin paljon)
Miksi YLE jakaa virheellistä tietoa?
YLE haastatteli minua syksyllä mikrobiomiin ja vastustuskykyyn koskevaan postaukseeni liittyen. Vaikka kuvatkin oli otettu, juttua ei koskaan julkaistu.
Kerroin haastattelussa, kuinka olen vuosia suosinut mikrobiystävällistä elämäntapaa. Minulle jäi epäselväksi, miksi mikrobiomin merkityksestä vastustuskyvylle ei saisi puhua? Nythän olisi erittäin tärkeä tukea hyvinvointia kaikilla tavoin.
Seuraava yllättää vielä enemmän.
Eilen YLE julkaisi uutisen, jossa on virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa liittyen mikrobiomiin. Artikkelissa arvostettu lääketieteen tohtori Juhani Knuuti kommentoi ajatuksiani keuhkojen mikrobiomista näin:
”Keuhkoissa ei ole mitään sellaista mikrobia, kuten suolistossa, jota maski voisi häiritä. On selvästi mielikuvituksen tuottama väite.”
Vaikka Knuuti on arvostettu, koulutettu ja palkittu lääketieteen tohtori, hänen lausuntonsa osoittaa, ettei hän ymmärrä mikrobiomista yhtään mitään. Toimittaja on varmaankin ajatellut (kuten minäkin ennen), että mikrobiomin ymmärrys kuuluu lääkärien perusosaamiseen. Näin ei taida olla. Toimittajan, jolla ei ole tietämystä luonnontieteistä voi olla vaikea erottaa, kumpaa uskoa: arvostettua professoria, vai ”hyvinvointivalmentajaa”.
On suuri harmi, että Knuutin levittämää virheellistä tietoa syötetään myös kansalle.
Keskustelin aiheesta Twitterissä myös lääkäri Knuutin kanssa. On ymmärrettävää, ettei kukaan voi tietää kaikkea kaikesta. Toisaalta odottaisi, että myös lääkäri on kiinnostunut kokonaiskuvasta, tieteen uusimmista löydöistä ja oman tiedon ja ajattelun kehittämisestä. Tässä muutamia Knuutin kommentteja.
On aivan totta, ettei maskien käytön vaikutuksesta keuhkojen mikrobiomiin ole tutkimuksia. Toisaalta, ei ole myöskään tutkimuksia, joissa maskien käyttö olisi osoitetusti haitatonta. Silti niitä on nyt suositeltu yleisesti. Varsinkin lasten kohdalla, joiden mikrobiomi tarvitsee erityisesti ympäristön normaalia mikrobialtistusta, suositus on kyseenalainen. Myös vanhusten kohdalla asiaa kannattaisi tutkia ennen suosituksia, sillä mikrobiomi köyhtyy yleensä luonnostaan iän myötä. Jo sairailla mikrobiomi on myös yleisesti työssäkäyviä herkempi muutoksille. Tähän asti maskeja on tosiaan käyttäneet yleensä työikäiset, työkykyiset ja siksi kohtalaisen terveet aikuiset. Toisaalta tällaisten tutkimusten suorittaminen taitaisi olla vastoin tutkimusetiikkaa. Mikrobiomin köyhtymisen seuraukset eivät näy välttämättä heti, vaan tulevat esiin pitkän ajan päästä. Myös Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat todenneet ettei maskien pitkäaikaisesta käytöstä ole paljoakaan tietoa.
Jos tarkastelee kokonaiskuvaa, kaikkea sitä tietoa mitä tiedetään ekologisten yhteisöjen muodostumisesta ja vuorovaikutuksesta, on selvää, että maski vaikuttaa. Maski vaikuttaa hengitysilman ominaisuuksiin: maskin läpi hengitetyssä ilmassa on erilainen mikrobilajisto, mikrobipitoisuus, ilmankosteus ja hiilidioksidipitoisuus, kuin tavallisessa sisä-tai ulkoilmassa ja näin ollen sen käyttö vaikuttaa väistämättä keuhkojen mikrobiomiin. Sillä kuten aiemmin kerroin, mikrobiomi muodostuu aina sisäisen ja ulkoisen ympäristön vuorovaikutuksesta.
”Väitteesi, että maski häiritsisi keuhkojen mikrobiomia on absurdi. Ilmeisesti et vastaavasti käytä alushousuja siitä syystä, että ne häiritsevät suoliston mikrobiomia.” Napauttaa Knuuti vielä lopuksi.
Alushousuvertaus taitaa olla Knuutin puolelta lipsahdus. Ravinnon laadun tiedetään vaikuttavan vahvasti suoliston mikrobiomiin.
Moni nainen tietää kokemuksesta, että alushousujen materiaali, kemikaalit ja hengittävyys todellakin vaikuttaa suoraan alapään mikrobiomiin. Tästä on aivan varmasti myös tutkimuksia, jos et usko. Siksi monet äidit opettavatkin tytöilleen, että on hyvä ”tuulettaa”, eli viettää mahdollisimman paljon aikaa ilman alushousuja. Ei tätä kovin moni julkisesti kuuluta, mutta itse tunnen paljonkin naisia, jotka maksimoivat alushousuttoman ajan hyvinvointinsa takia. Onkin mielenkiintoista, että esimerkiksi emättimen mikrobiomi on yhteydessä sosio-ekonomiseen statukseen. Mikrobiomi heijastaakin myös ajatuksia ja tunteitamme, mutta tämä on toisen kirjoituksen aihe…
Maskin käyttö hyvin todennäköisesti ja useiden tutkimusten valossa vaikuttaa mikrobiomiin
Lääkäri Knuuti ei näytä muuttavan mielipidettään – hänen kommenttinsa siitä ettei maski haittaisi keuhkojen mikrobiomia on mielipide, niin kauan kuin toisin todistetaan.
Kaiken sen pohjalta, mitä tiedän ekologisista yhteisöistä, mikrobeista, kasvualustoista, ja ihmisen mikrobiomista, näkemykseni on, että pitkäaikainen keinokuitumaskin käyttö vaikuttaa jollain tavoin keuhkojen mikrobiomiin.
On selvää, ettei maskin käyttö ainakaan rikasta keuhkojen mikrobiomia. Vaikkei maski sinänsä suodata ulkopuolelta tulevia mikrobeja, hengittäminen kuidun läpi aiheuttaa kuitenkin sen, että ihminen hengittää takaisin sisään hieman enemmän omaa uloshengitysilmaansa, josta keho pyrkii pääsemään eroon. Tämä tarkoittaa, että ihminen hengittää hieman enemmän sisään omia mikrobejaan, maskissa viihtyviä mikrobeja ja hengittää hieman vähemmän terveyden kannalta hyviä mikrobeja ympäristöstä. Pitkäaikainen käyttö todennäköisesti siis kaventaa keuhkojen mikrobiomin lajirikkautta. Lajirikkauden kaventumisella on aina negatiivisia seurauksia terveydelle.
Niin kauan kun tutkimuksia aiheesta ei ole, on jokaisen tutustuttava siihen tietoon, mitä itse pitää luotettavana ja toimittava sen mukaan. Jokainen voi itse päättää, missä on puut, ja missä on metsä.
Luonto on äärimmäisen viisas!
Ja vielä sananen maskeista ja mikrobiomista. Saksalaistutkimuksessa, johon osallistui 20 000 lasta todettiin, että maskien käytöllä oli paljon negatiivisia vaikutuksia hengenahdistuksesta onnellisuuden vähenemiseen.
Linkki tutkimukseen:
https://www.researchsquare.com/article/rs-124394/v1
Jopa onnellisuuden väheneminen voi olla seurausta keuhkojen mikrobiomin köytymisestä, sillä tietyt ympäristön mikrobit on yhdistetty onnellisuuteen. Tästäkin olen kirjoittanut aiemmin blogiin.
24.1.2021
Saitko kommentoitua siihen Ylen kirjoitukseen? Minua hämmästytti jälleen kerran hänen suhtautumisensa. Hän ei halua nimetä ketään mutta halusi nimetä kuitenkin sinut. Kiitos Maria kun jaksat tuoda meille avartavia näkemyksiä. Voimia! ❤️
24.1.2021
Hei, en ole kommentoinut Ylen kirjoitukseen.
24.1.2021
Tässä kirjoituksessa oli kyllä oikaisua vaativa virhe. Juhani Knuuti on lääketieteen professori.
24.1.2021
Kiitos Maria työstäsi. Knuutin kommenteista aistii sen, että hän on triggeröitynyt.
24.1.2021
1950 -luvulta lähtien tähän päivään saakka on mm. kymmeniä tutkimuksia siitä, kuinka maskien käyttö lisää, ei siis vähennä, potilaiden tulehduksia leikkaussaleissa.
Studies of Surgical Masks Efficacy
As a person who went to medical school, I was shocked when I read Neil Orr’s study, published in 1981 in the Annals of the Royal College of Surgeons of England. Dr. Orr was a surgeon in the Severalls Surgical Unit in Colchester. And for six months, from March through August 1980, the surgeons and staff in that unit decided to see what would happen if they did not wear masks during surgeries. They wore no masks for six months, and compared the rate of surgical wound infections from March through August 1980 with the rate of wound infections from March through August of the previous four years. And they discovered, to their amazement, that when nobody wore masks during surgeries, the rate of wound infections was less than half what it was when everyone wore masks. Their conclusion: “It would appear that minimum contamination can best be achieved by not wearing a mask at all” and that wearing a mask during surgery “is a standard procedure that could be abandoned.”
Lähde: https://archive.is/whIcX
I was so amazed that I scoured the medical literature, sure that this was a fluke and that newer studies must show the utility of masks in preventing the spread of disease. But to my surprise the medical literature for the past forty-five years has been consistent: masks are useless in preventing the spread of disease and, if anything, are unsanitary objects that themselves spread bacteria and viruses.
Ritter et al., in 1975, found that “the wearing of a surgical face mask had no effect upon the overall operating room environmental contamination.”
Lähde: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1157412
Ha’eri and Wiley, in 1980, applied human albumin microspheres to the interior of surgical masks in 20 operations. At the end of each operation, wound washings were examined under the microscope. “Particle contamination of the wound was demonstrated in all experiments.”
Lähde: https://europepmc.org/article/med/7379387
Laslett and Sabin, in 1989, found that caps and masks were not necessary during cardiac catheterization. “No infections were found in any patient, regardless of whether a cap or mask was used,” they wrote. Sjøl and Kelbaek came to the same conclusion in 2002.
Lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/ccd.1810170306
In Tunevall’s 1991 study, a general surgical team wore no masks in half of their surgeries for two years. After 1,537 operations performed with masks, the wound infection rate was 4.7%, while after 1,551 operations performed without masks, the wound infection rate was only 3.5%.
Lähde: https://link.springer.com/article/10.1007/BF01658736
A review by Skinner and Sutton in 2001 concluded that “The evidence for discontinuing the use of surgical face masks would appear to be stronger than the evidence available to support their continued use.”
Lähde: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11512642
Lahme et al., in 2001, wrote that “surgical face masks worn by patients during regional anaesthesia, did not reduce the concentration of airborne bacteria over the operation field in our study. Thus they are dispensable.”
Lähde: https://europepmc.org/article/med/11760479
Figueiredo et al., in 2001, reported that in five years of doing peritoneal dialysis without masks, rates of peritonitis in their unit were no different than rates in hospitals where masks were worn.
Lähde: https://www.advancesinpd.com/adv01/21Figueiredo.htm
Bahli did a systematic literature review in 2009 and found that “no significant difference in the incidence of postoperative wound infection was observed between masks groups and groups operated with no masks.”
Lähde: https://www.semanticscholar.org/paper/Does-evidence-based-medicine-support-the-of-in-in-Bahli/751acd427c20c8dc7d1fbc1b45eead104286f481
Surgeons at the Karolinska Institute in Sweden, recognizing the lack of evidence supporting the use of masks, ceased requiring them in 2010 for anesthesiologists and other non-scrubbed personnel in the operating room. “Our decision to no longer require routine surgical masks for personnel not scrubbed for surgery is a departure from common practice. But the evidence to support this practice does not exist,” wrote Dr. Eva Sellden.
Lähde: https://pubs.asahq.org/anesthesiology/article/113/6/1447/9572/Is-Routine-Use-of-a-Face-Mask-Necessary-in-the
Webster et al., in 2010, reported on obstetric, gynecological, general, orthopaedic, breast and urological surgeries performed on 827 patients. All non-scrubbed staff wore masks in half the surgeries, and none of the non-scrubbed staff wore masks in half the surgeries. Surgical site infections occurred in 11.5% of the Mask group, and in only 9.0% of the No Mask group.
Lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1445-2197.2009.05200.x
Lipp and Edwards reviewed the surgical literature in 2014 and found “no statistically significant difference in infection rates between the masked and unmasked group in any of the trials.” Vincent and Edwards updated this review in 2016 and the conclusion was the same.
Lähde: https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD002929.pub2/full
Lähde: https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD002929.pub3/full
Carøe, in a 2014 review based on four studies and 6,006 patients, wrote that “none of the four studies found a difference in the number of post-operative infections whether you used a surgical mask or not.”
Lähde: https://europepmc.org/article/med/25294675
Salassa and Swiontkowski, in 2014, investigated the necessity of scrubs, masks and head coverings in the operating room and concluded that “there is no evidence that these measures reduce the prevalence of surgical site infection.”
Lähde: https://journals.lww.com/jbjsjournal/Abstract/2014/09030/Surgical_Attire_and_the_Operating_Room__Role_in.11.aspx
Da Zhou et al., reviewing the literature in 2015, concluded that “there is a lack of substantial evidence to support claims that facemasks protect either patient or surgeon from infectious contamination.”
Lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4480558
Schools in China are now prohibiting students from wearing masks while exercising. Why? Because it was killing them. It was depriving them of oxygen and it was killing them. At least three children died during Physical Education classes — two of them while running on their school’s track while wearing a mask. And a 26-year-old man suffered a collapsed lung after running two and a half miles while wearing a mask.
Lähde: https://huacheng.gz-cmc.com/pages/2020/05/13/a477458cafa14ccbaa53af3d701dd236.html
Mandating masks has not kept death rates down anywhere. The 20 U.S. states that have never ordered people to wear face masks indoors and out have dramatically lower COVID-19 death rates than the 30 states that have mandated masks. Most of the no-mask states have COVID-19 death rates below 20 per 100,000 population, and none have a death rate higher than 55. All 13 states that have death rates higher 55 are states that have required the wearing of masks in all public places. It has not protected them.
“We are living in an atmosphere of permanent illness, of meaningless separation,” writes Benjamin Cherry in the Summer 2020 issue of New View magazine. A separation that is destroying lives, souls, and nature.
24.1.2021
Hei! Hienoa, että uskallat ja haluat tuoda esiin keinoja miten itse voimme vaikuttaa terveyteemme. Kiitos 🙏
24.1.2021
Erikoinen lause tämä, voisiko sanoa jopa absurdi: ”Keuhkoissa ei ole mitään sellaista mikrobiomia kuten suolistossa, jota maski voisi häiritä.” Minun on vaikea hahmottaa sitä muuten, kuin että se tarkoittaa joko 1) että keuhkoissa ei ole minkäänlaista mikrobiomia (kuten sen sijaan esim. suolistossa on), joten maskin käyttö ei voi haitata (keuhkojen olematonta) mikrobiomia, tai, 2) että sekä keuhkoissa että suolistossa kyllä on mikrobiomi, mutta keuhkoissa ei ole sellaista mikrobiomia kuin suolistossa, jota maskin käyttö saattaisi häiritä. Lauseen perusteella Knuutin mukaan keuhkoissa ei ole mikrobiomia, tai maskin käyttö voi häiritä suoliston mikrobiomia, vaikkei keuhkojen.
24.1.2021
Aivan loistavasti kirjoitettu ja perusteltu, tieteellisine lähteineen kaikkineen. Kiitos Maria! Toivotaan että Yle ymmärtää korjata virheensä – emme maksa veroa saadaksemme disinformaatiota!
24.1.2021
Mielenkiintoista tekstiä ja mikrobiomi on todella mielenkiintoinen aihe. Varmasti maskin käyttö muuttaa jotain ja vaikuttaa jollain tavalla johonkin, vielä ei vain tiedetä, miten ja mihin ja onko muutos sitten niin iso, että sillä tulee olemaan jollain tavalla merkittävää vaikutusta meihin ihmisiin. Siinä mielessä en ihan hirveä huolissani olisi, jos miettii maskeja jo aiemmin paljon käyttäneiden maiden kansalaisten eliniän ennusteita Aasian suunnalla. Kiinalaiset ja Japanilaiset mm. aika pitkäikäisiä ja terveempiä kuin me länsimaalaiset, mutta tämä toki monen tekijän summa. Yleensä myös lääkärit, kirurgit ym. keskimäärin pitkäikäisempiä kuin monet muut ja maskit paljon töissä käytössä. Joten tuskin tällä mitään kovin radikaalia merkitystä on ihmisten terveyteen suuntaan tai toiseen. Maskit suodattaa varmasti jonkin verran mm. ympäristäsaasteita ym. , mistä varmaan etua keuhkojen terveydellä, mutta hyvin mahdollista, että mikrobiomi voi köyhtyä.
25.1.2021
Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos siitä!
26.1.2021
Hei!
Ottamatta kantaa muuhun tekstiin, haluaisin kommentoida artikkelia [1], johon viittaat tekstissäsi seuraavasti: ”Saksalaistutkimuksessa, johon osallistui 20 000 lasta todettiin, että maskien käytöllä oli paljon negatiivisia vaikutuksia hengenahdistuksesta onnellisuuden vähenemiseen” ja mikäli ymmärsin oikein, haet tästä vahvistusta ajatuksellesi maskien vaikutuksesta mikrobiomin köyhtymiseen toteamalla seuraavassa virkkeessä, että ” [j]opa onnellisuuden väheneminen voi olla seurausta keuhkojen mikrobiomin köytymisestä, sillä tietyt ympäristön mikrobit on yhdistetty onnellisuuteen.”
Ongelmia kyseiseen artikkeliin viittaamisessa on muutama, jotka haluaisin nostaa esille siltä varalta, että et ole kiinnittänyt näihin vielä huomiota:
1) Linkki johtaa artikkelin vanhaan versioon. Sivulla on linkki uudempaan versioon.
2) Tuoreemmassa(kin) versiossa on vapaasti suomennettuna huomautettu, että kyseinen käsikirjoitus ei ole käynyt vertaisarviointia läpi, eikä sen sisältöä pitäisi levittää tutkittuna tietona (”The posting of a preprint on this server should not be interpreted as an endorsement of its validity or suitability for dissemination as established information”).
3) Käsittääkseni artikkelia ei ole hyväksytty vielä mihinkään lehteen, joten emme voi vielä tietää, täyttääkö artikkeli yhdenkään tieteellisen julkaisun laatukriteerit.
4) Tutkimuksessa on myös sisällöllisesti useampi keskeinen ongelma (esim. kontrolliryhmän puute ja otanta ei ole satunnainen), mutta näitä on mainittu myös artikkelin diskussiossa.
Mikäli ehdit kommentoimaan, olisi kiinnostavaa kuulla, millä perusteella tämä artikkeli on valikoitunut lähteeksi.
Mukavia tammikuun viimeisiä päiviä!
[1] Schwarz, S., Jenetzky, E., Krafft, H., Maurer, T., & Martin, D. (2020). Corona children studies “Co-Ki”: First results of a Germany-wide registry on mouth and nose covering (mask) in children. https://doi.org/10.21203/rs.3.rs-124394/v1
5.2.2021
[…] Keuhkojen mikrobiomi on keskeinen osa vastustuskykyä – Miksi YLE jakaa valheellista tietoa? […]
16.2.2021
Hei,
Ihmettelen, miksi esität, että Knuutin tieto on väärä? Se on oman kommenttisi kanssa vastakkainen , mutta et ole esittänyt oman kommenttisi tueksi näyttöä , tieteellisiä lähteitä tms.
”Juridisesti artikkelin kommentti on kuitenkin Knuutin, ja hänellä on toki vapaus jakaa väärää tietoa.”
Blogi ei koske koronaa, mutta aihe eli maskit koskevat, joten epidemian vuoksi, olisi vastuullista osoittaa tukea maskien käytölle. Miksi ei?