Päästä irti

Ihana viikonloppu takana. Ei teksi mieli päästää siitä irti.



Kävimme perjantaina puolisoni Reinon kanssa kahden iltapalalla uudehkossa meksikolaisessa ravintolassa Patronassa.
Neljän alkupalan kokoelma on taivaallinen! Päät meni ihan pyörälle, kun vuorotellen maistoi astian jokaista neljää täytettä. Suolasta, pehmeää, makean kirpeää, kermaisen mössöistä.
Ah mikä makujen karuselli!

Lauantaina kävimme Suomenlinnassa päästämässä otteen kesästä. Se oli murheellinen ero. Kesä näytti loittonevan purjeiden mukana. Eikä se kiertänyt vesilammikoita.
Sunnuntaina oli vielä ripaus kesää jäljellä ja tässä meidän kodin lähellä järjestettiin Red Bull -mäkiautokisa. Poika oli innoissaan, etenkin merirosvoautosta. Oli ihana nähdä poika hyväntuulisena ja innoissaan kauhean viikon jälkeen.
Leikkikoulun aloitus osoittautui nimittäin sittenkin vaikeaksi. Sydämeni oli ihan rusinana, kun ensimmäisen päivän jälkeen jätin joka aamu rääkyvän esikoisen vieraiden hoitoon.
Leikkikoulun eteisessä, naulakoiden yllä olevissa lasten nimikylteissä on kuvia iloisista koulukavereista. Mutta kun tullaan meidän pojan kuravaatteiden kohdalle, on kyltissä kuva pää punaisena, suu vinossa, kyyneleet poskella, huutavasta pojasta.
Jotain kuitenkin tapahtui viikonlopun aikana.
Eilen ja tänään poika aloitti aamun hoputtamalla ”Mä haluan jo mennä!”.
Poika päästi siis ihan pikkuisen irti helmastani. Hui. Ja tänään hänestä otettiin nimikylttiä varten uusi valokuva, uudella ilmeellä.
Sunnuntain autokisa jäi pienimmältä näkemättä. Hän sai muistoksi ilmapallon. Alle vuoden ikäisten ei tarvitse vielä osata luopua mistään. Silloin voi nukahtaa vaikka tiukasti ilmapallon narua puristaen.

Ja jos joku sattui huolestumaan otsikosta: Pääni on vielä kiinni hartioissa!
Hauskaa viikkoa! Yritän kirjoittaa tänään joka päivä… Katsotaan onnistuuko.