Puurot ja vellit sekaisin?

VIERASKIRJOITUS

Kemikaalitutkaan kirjoittamani artikkeli Espanjalainen Tarragonan kaupunki edelläkävijä ympäristösairaiden hoidossa on aiheuttanut paljon keskustelua ympäristösairaiden piirissä. Keskustelua on herättänyt lähinnä artikkelissa käytetty lääketieteellinen termi Central Sensitivity Syndrome (CSS), joka suomeksi tarkoittaa keskushermoston herkistymisestä johtuvaa oireyhtymää. Jotkut tutkijat lukevat kyseiseen oireyhtymään kuuluvaksi seuraavat ympäristösairaudet: fibromyalgia, monikemikaaliyliherkkyys, sähköyliherkkyys ja myalginen enkefalomyeliitti, jota myös krooniseksi väsymysoireyhtymäksi kutsutaan.

Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri Markku Sainio on esittänyt julkisuudessa ympäristösairauksien mekanismiksi sentraalisen sensitaation (engl. central sensitization). Tri Sainio käyttää sentraalisen sensitaation aiheuttamasta taudista samaa nimeä kuin espanjalaiset ovat käyttäneet Tarragonan kaupunki edelläkävijä ympäristösairaiden hoidossa -artikkelissa eli nimeä Central Sensitivity Syndrome. Tri Sainio kuitenkin antaa samalla termille eri merkityksen kuin espanjalaiset. Tri Sainion mukaan Central Sensitivity Syndrome -taudista seuraisi, että aivot herkistyvät ja alkavat reagoida aistimuksiin vaarasignaaleina, ja tauti voitaisiin parantaa muuttamalla vaaratulkintaa kognitiivisen terapian avulla.

Tanskalainen tutkija Hauge on tehnyt laajan tutkimuksen kognitiivisen terapian ja erilaisten rentoutusmuotojen tehosta monikemikaaliyliherkkyyteen ja todennut, etteivät kognitiiviset terapiat, jooga, mindfullnes ym. rentoutukset paranna kemikaaliyliherkkyyttä, eivätkä edes vähennä oireilua. Vastaavasti on todettu, että mindfulness-terapia ei ole auttanut   fibromyalgiaa sairastavia (Schmidt et al. 2011).

Espanjalaiset ja monet muut tutkijat, jotka katsovat sairaudessa olevan kyse keskushermoston herkistymisestä, pitävät sairautta fyysisenä tautina, jota ei voida parantaa ajatuksia muuttamalla. Tätä tukee myös se, että monikemikaaliyliherkiltä on löydetty terveistä poikkeavia laboratorioarvoja myrkynpoistoon osallistuvien entsyymien aktiivisuuksista (de Luca et al. 2010).

Tri Sainio on julkisuudessa esittänyt näkemyksiään siitä, että ympäristösairaiden oireet johtuisivat huolestuneisuudesta ja pelosta kemikaaleja, kosteusvauriohomeita ja muita ympäristöaltisteita kohtaan. Tri Sainion mielestä tiedotusvälineiden ja potilasjärjestöjen riskiviestintä lisää huolestuneisuutta ja ympäristöherkkyysoireilua.

Onkohan tri Sainiolla nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin? Ympäristösairauksien mekanismin osana voi hyvinkin olla keskushermoston herkistyminen, sitä en epäile, mutta kyseessä on fyysinen, ei psyykkinen tila. Ympäristösairauksien lisääntymisen syynä ei ole mikään tiedotusvälineiden välityksellä leviävä joukkohysteria, vaan se tosiasia, että ihmiset altistuvat nykyään suurelle määrälle terveydelle haitallisia kemikaaleja, joita ei aiemmin ole ollut käytössä. Ihmisten altistuminen rakennusten kosteusvauriomikrobeille ja homeiden erittämille toksiineille on myös entistä runsaampaa. Professori Tuula Putus on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan Home ja terveys, jossa hän selostaa homeiden haitallisia vaikutuksia terveydelle.

Yhdysvaltalainen tohtori Martin Pall on jo vuosia sitten esittänyt teorian siitä, että perifeerinen herkistyminen johtaa myös aivoalueiden herkistymiseen (Pall 2003; Pall 2007; Pall 2009). Kun ympäristökemikaalit tai homeiden erittämät toksiinit herkistävät aisteja tarpeeksi usein ja riittävän kauan, se voi johtaa hermoston herkistymiseen. Esimerkiksi kun jokin kemikaali ärsyttää nenässä hermosolua, tuo hermosolu ärtyy, mikä johtaa siihen, että se viestittää jatkuvasti ärsytysviestiä aivoille, ja aivoissa viestiä vastaanottava aivoalue ylikuormittuu eli ärtyy. Näin ärtymistä on lopulta sekä nenässä että aivoissa. Käytännössä ärtyminen ilmenee myös keskushermoston yliaktiivisuutena. Kyseessä on fyysinen reaktio.

Minä altistuin 90-luvun alussa tietämättäni monen vuoden ajan kosteusvauriohomeille sekä kotonani että työpaikallani Turun yliopistossa, jossa työskentelin Juslenia-nimisessä rakennuksessa. Kun vihdoin sain tietää kummankin rakennuksen homevaurioista, tuli tieto minulle valitettavasti liian myöhään. Homeille altistumisen seurauksena olin jo ehtinyt sairastua kroonisesti sekä fibromyalgiaan että monikemikaaliyliherkkyyteen.

Fibromyalgia ilmenee minulla päivittäisinä lihas- ja nivelkipuina sekä lihasjäykkyytenä, joita runsaskaan liikunnan harjoittaminen ei helpota kuin vain erittäin lyhytaikaisesti. Monikemikaaliyliherkkyyden johdosta saan hengitystieoireita esimerkiksi hajustekemikaaleista, pakokaasuista, pientalojen puunpoltosta aiheutuvista savuista, tupakansavusta, bensiinin ja dieselin katkusta, maaleista, liimoista, lakoista ja painomusteesta, mutta en minä niitä suinkaan pelkää. Kyllä minä edelleenkin luen sanomalehtiä, vaikka saan painomusteesta oireita. Kuljen edelleenkin ihmisten ja liikenteen seassa, vaikka saankin oireita hajusteista ja pakokaasuista. Mielelläni en itseäni kuitenkaan oireita aiheuttaville tekijöille altista.

Kukaan ei voi väittää, että noiden altisteiden hengittäminen olisi terveellistä. Tarkastellaanpa muutamia niistä vähän lähemmin. Suurin osa synteettisistä hajusteista on syntetisoitu maaöljystä. Bensiini ja diesel ovat peräisin maaöljystä. Raakaöljy sisältää tolueenia, jota käytetään liuottimena maaleissa, liimoissa, lakoissa ja painomusteissa. Tolueenia käytetään myös nahan parkitsemisessa, tekonahan tuotannossa, kankaiden ja paperin päällystyksessä sekä polyuretaanin valmistuksessa. Monien minulle oireita aiheuttavien altisteiden yhteinen tekijä on siis maaöljy. Ei maaöljyä ole tarkoitettu ihmisten hengitettäväksi.

Lähteet:

Hauge, C. R., Rasmussen, A., Piet J., Bonde, J. P., Jensen, C., Sumbundu, A., Skovbjerg, S., Mindfulness-based cognitive therapy (MBCT) for multiple chemical sensitivity (MCS): Results from a randomized controlled trial with 1 year follow-up, Journal of Psychosomatic Research, 2015, Volume 79, Issue 6, Pages 628–634,http://dx.doi.org/10.1016/j.jpsychores.2015.06.010

Schmidt, S., Grossman, P., Schwarzer, B., Jena, S., Naumann, J., Walach, H., Treating fibromyalgia with mindfulness-based stress reduction: results from a 3-armed randomized controlled trial, Pain, 2011, 152, 361-369

De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG. Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047

Pall M. L., Elevated nitric oxide/peroxynitrite theory of multiple chemical sensitivity: central role of N-methyl-D-aspartate receptors in the sensitivity mechanism, Environ Health Perspect., 2003 Sep;111(12):1461-4,

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948884

Pall M. L., Nitric oxide synthase partial uncoupling as a key switching mechanism for the NO/ONOO- cycle, Med Hypotheses. 2007;69(4):821-5,

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17448611

Pall M. L., Multiple Chemical Sensitivity: Toxicological Questions and Mechanisms (part eight, chapter 92). In: Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and Applied Toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009