Usein ajattelemme, että jos jotain tehdään yleisesti, se ei voi olla kovin vaarallista tai vakavaa. Tupakantumppinen viljely kaduille ja puistoalueille on todella yleistä, mutta se ei tee roskaamisesta vähemmän haitallista.
Tupakantumpit ovat lukumääränsä perusteella laiminlyöty jäteongelma. Suomalaisten tupakoitsijoiden tuottamalla vuotuisella tumppimäärällä voisi kattaa Helsingin Senaatintorin puolitoista metriä paksulla tumppikerroksella.
Mikromuovia ja myrkkyjä
Muovisen filtterin kerrotaan hajoavan luonnossa puolentoista vuoden kuluessa, mutta teoria on kaukana todellisuudesta. Tumppi hajoaa, muttei katoa maapallolta. Filtteri hajoaa pieniksi mikromuovisiruiksi. Mikromuovin tiedetään imevän itseensä tehokkaasti erilaisia myrkkyjä.
Luontoon heitetyt tupakantumpit, niiden hajoamistuotteet ja sisältämät myrkyt imeytyvät maaperään ja kulkeutuvat sadeveden mukana vesistöihin: jokiin, järviin ja mereen. Vesistöissä toksiineilla kyllästetyt muovihiukkaset joutuvat kalojen, pieneliöiden ja mikrobien ravinnoksi.
Kalat kulkeutuvat lopulta kalatiskiin ja ihmisten ravinnoksi, ellei kala ole jo kuollut myrkkyjen tappamana.
Vesilitraan heitetty tumppi riittää tappamaan puolet samassa vesimäärässä olevista kaloista.
Sakkoja roskaamisesta?
Yhdysvaltojen Illlinoississa kadulle stumppaava voi saada tuntuvat 1 500 dollarin sakot. Osavaltion roskaamislaki uusittiin 2014 ja listalle lisättiin erikoismaininta, jossa roskaamisen selvennettiin tarkoittavan myös tupakantumpin heittämistä ympäristöön.
Suomessa roskaamisesta sakotetaan harvoin. Vuosittain noin 200 henkilöä saa sakot roskaamisesta. Kemikaalitutka ei saanut selville, onko näistä yksikään sakko määrätty tupakantumpin heittämisestä ympäristöön.
Lähteet:
Huffington Post
Suomen ASH
