“Vauvallasi on kireä kielijänne ja se on haitaksi imetykselle.” Moni vanhempi kuulee nämä sanat jo synnytyslaitoksella. Sen jälkeen alkaa helposti googlailu, keskustelupalstat ja ristiriitaiset kokemukset. Toisten mukaan kielijänne pitäisi leikata heti, toiset taas kokevat koko asian olevan välillä jopa ylidiagnosoitu.
Meidän kahdella lapsellamme on ollut kireä kielijänne. Ensimmäisen kielijänne leikattiin jo synnytyslaitoksella. Toisen kohdalla päätin antaa olla.
Ja tiedätkö mitä? Kireä kielijänne ei vaikuttanut imetykseen millään tavalla. En oikeastaan edes tarkkaillut asiaa sen enempää tai miettinyt, haittaako kielijänne jotenkin. Ajattelin vain, että luonto on viisas. Ja niin se lopulta olikin.
Kun vauva oli noin 6 kuukauden ikäinen, hän nappasi korun kädestäni. Ennen kuin ehdin reagoida, korun lukko jäi kiinni kielijänteeseen – ja vauva repäisi korun irti. Samalla kielijänne katkesi. Sen jälkeen kieli liikkui täysin normaalisti eikä kielijänne enää rajoittanut esimerkiksi kielen näyttämistä.
Tämä sai minut pohtimaan entistä enemmän sitä, kuinka tärkeää olisi miettiä tarkkaan ennen toimenpiteeseen lähtemistä: onko kielijänteen leikkaaminen todella tarpeen juuri meidän vauvallemme?
Mikä on kireä kielijänne?
Kielijänne on pieni kudosnauha kielen alla. Jos se on tavallista lyhyempi tai kireämpi, puhutaan kireästä kielijänteestä eli ankyloglossiasta.
Joillakin vauvoilla se voi vaikeuttaa imuotetta, imetystä, pulloruokintaa, kielen liikettä ja myöhemmin mahdollisesti joidenkin äänteiden muodostamista.
Mutta kaikille vauvoille kireä kielijänne ei aiheuta mitään ongelmia. Ja en ihmettele, että juuri tämän takia moni etenkin tuore vanhempi menee ymmälleen. Nykyään kireästä kielijänteestä puhutaan paljon, ja helposti sen piikkiin laitetaan hyvin monenlaisia haasteita – vaikka aina ei voida varmasti tietää, johtuuko ongelma todella siitä.
Vaikuttaako kireä kielijänne aina imetykseen?
Etenkin synnytyssairaalassa ja neuvolassa kielijänteen katkaisua suositellaan usein hyvin herkästi, kun aletaan etsiä syitä imetyksen haasteille.
Minulla on lisäksi suihkutissit – ja myös niiden sanotaan usein hankaloittavan imetystä. Silti kokemukseni on, että imetys voi onnistua aivan mahtavasti sekä suihkurintojen että kireän kielijänteen kanssa.
Imetys voi alkuun olla haastavaa ihan ilman mitään “vikaakin”. Se voi nostaa pintaan epävarmuutta, kipua, riittämättömyyden tunnetta ja stressiä. Silloin on luonnollista etsiä syytä vaikeuksille. Silti uskon, että sekä suihkurintoja että kireää kielijännettä syytetään välillä turhaan. Meillä vauvat ovat kasvaneet hyvin, imetys on onnistunut eikä kielijänne ole aiheuttanut ongelmia puheessa.
Kireän kielijänteen leikkaamisen hyödyt
Joissakin tilanteissa kielijänteen katkaisusta voi olla selkeä hyöty. Mahdollisia hyötyjä voivat olla esimerkiksi:
- helpompi imetys
- parempi imuote
- vähäisempi kipu imettävälle vanhemmalle
- vauvan tehokkaampi maidonsaanti
- kielen parempi liikkuvuus
Toimenpide itsessään on yleensä nopea ja joillekin perheille se voi olla avuksi. Mutta..
Entä kireän kielijänteen leikkauksen haitat ja jälkihoito?
Tästä puhutaan mielestäni aivan liian vähän. Moni ei etukäteen ymmärrä, kuinka työlästä jälkihoito voi olla useiden viikkojen ajan. Leikkauksen jälkeen voidaan tarvita haavan venyttelyä, monia erilaisia harjoitteita, jatkuvaa tarkkailua ja vauvan suun käsittelyä monta kertaa päivässä. Kaikille vauvoille tämä kaikki jälki”hoito” ei ole helppoa.
Kannustankin pohtimaan: onko hyöty juuri meidän tilanteessamme aidosti suurempi kuin toimenpiteen kuormitus? Onko olemassa muita keinoja helpottaa esimerkiksi imetystä? Johtuuko meidän kohdalla haasteet edes varmasti kireästä kielijänteestä?
Syynä oikeasti kireä kielijänne?
Julkaisin jokin aika sitten aiheesta Instagramiin julkaisun ja sen jälkeen olen saanut aiheeseen liittyen paljon viestejä. Eräs ihminen kertoi minulle, että hänelle on sanottu ärrävian johtuvan kireästä kielijänteestä. Samaan aikaan myös hänen isällään on ärrävika – ilman kireää kielijännettä. Tämä laittaa pohtimaan: kuinka paljon kielijänteellä perustellaan asioita, joiden taustalla voi olla jotain aivan muuta?
Kaikkea ei voi eikä tarvitse selittää yhdellä löydöksellä.
Leikata vain eikö leikata kireä kielijänne?
Eli jos vauvallasi on todettu kireä kielijänne ja haet nyt vastausta täältä, joudun toteamaan, ettei tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jos vauva ei saa kunnolla maitoa, imetys sattuu jatkuvasti tai useampi ammattilainen arvioi tilanteen selkeästi haitalliseksi, toimenpiteestä voi olla hyötyä.
Mutta… jos vauva kasvaa hyvin, syö hyvin eikä kielijänne aiheuta oikeasti ongelmia, voi olla täysin perusteltua myös seurata tilannetta rauhassa. Kaikkea ei tarvitse korjata heti.
Joskus keho löytää oman tapansa toimia. Ja joskus vanhempien intuitio osuu oikeaan. Luonto on tässäkin asiassa aika viisas.
