Kaupallinen yhteistyö Safkanet Viime postauksessa juuri pähkäilin joulun kulutushysteriaa. Ja silti uskaltaudun mainostamaan Safkanet-verkkokaupani valikoimia. Vaikka kritisoin kulutusta, ymmärrän samalla että meillä nyky-yhteiskunnassa ei ole mitään mahdollisuuksia lopettaa kuluttamista kokonaan. Se mitä me jokainen voimme tehdä, on miettiä kaksi kertaa ennen ostopäätöstä: ”Tarvitsenko todella tätä ostosta?” Ja seuraavaksi kannattaa miettiä, olisiko tarjolla ekologisempi vaihtoehto....
Äitienpäivän yllätys
Mitä ajattelin herätessäni? No mitokondrioketjua. Mitokondriot, solun energialaitokset, periytyvät aina äidiltä. Mitokondrio-Eeva on nimitys, jolla viitataan kaikkien nykyään elävien ihmisten viimeiseen yhteiseen esiäitiin katkeamattomassa äitilinjassa. Kiitin mielessäni Eevaa elämänilosta, joka sai minut heräämään tänäänkin kello 6.20. Vaikka olen kopioinut lapsille mitokondrioni, silti he päivä päivältä vaikuttavat aamu-unisemmilta. Vielä puoli vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan...
Juhlahaaste
Tai siis juhlien jälkeiseen arkeen sopeutumishaaste. Lapsilla ei ollut koulua perjantaina, joten olemme lomailleet torstaista asti ja eläneet kuin pellossa, tehomaatalouspellossa. Astianpesukoneellisia on pesty kymmenen ja ruokaa laitettu jatkuvalla syötöllä. Mistään muusta ei ollakaan sitten stressattu. Isovelipuoli on ollut vappulomalla kavereineen, joten meillä on ollut useiden päivien ajan kahden lapsen sijaan neljä tai viisi....
Napanuoran nirhaaja
Isänpäivä meni. Tiedän, olen aina myöhässä näissä teemajutuissa. Mutta isänpäiväviikonloppu oli kiireinen. Tytön päiväkotiryhmä kutsui isät perjantaina kakkukahveille. Lauantaina poika ei malttanut pidätellä opettelemaansa isänpäivärunoa, joka tuli ulos ranskaksi. Sunnuntaina juhlittiin vielä isoisät ja avattiin postin tuomat isänpäiväterveiset. Parasta antia oli miehen kolmasluokkalaisen pojan lähettämä runokokoelma. Vihkossa oli koko 3A-luokan kirjoittamat isänpäivärunot. Kokoelma edustaa...
Halloween
Kuulin Halloweenistä ensimmäisen kerran ehkä kahdeksanvuotiaana. Muistan, kuinka parhaan kaverini kanssa suunnittelimme juhlia, joissa olisi kaikkea superällöttävää syötävää ja karmivaa rekvisiittaa. Juhlia ei ikinä tullut. Ei ollut tapana. Lapset, tai ainakin neljävuotiaat pojat RAKASTAVAT kaikkea pelottavaa, karmivaa, hirveää ja kauheaa. Ällöttäväkin kelpaa. Kunhan on hirviöitä, otuksia, hämähäkkejä, noitia, velhoja, jättiläisiä, örkkejä, jedejä… Mielestäni viikonloppu...
Ennen aikojaan -joulu
Äsken alkoi pojan viimeinen leikkikoulupäivä ennen joululomaa. Viime hetkellä lapsia pulkkaan pakatessani tuli mieleeni, että opettajiahan on tapana lahjoa. Onneksi hyllyssä on juuri näitä tilanteita varten rivi Reinon levyjä. ”Mun iskän oma levy.” Poika oli niin ylpeä ojentaessaan lahjoja opettajille ja hoitajille. Vielä on muutama hetki aikaa tehdä viimeisiä jouluostoksia. Suosittelen kohtuutta lahjojen kanssa. Tämä...
Liikuttava joulukuusi
Tässä tällainen pikakirjoitus. On ollut kova kiire, taas. Mutta nyt en selittele. Paitsi sen verran, että tuntuuko teistäkin, että kaikki ylimääräinen aika menee pipojen, hanskojen ja haalareiden etsimiseen, kuivatteluun ja pukemiseen? Oi, eilen oli leikkikoulun joulujuhla. Pojan ryhmä esitti tanssivia joulukuusia. Voi hyvä luoja, kuinka suloisia kaikki lapset olivat. Meidän pojalla taisi olla suurimman...