Avoin kirje THL:lle
Lapseni ovat kertoneet peruskoululaisille tarjotuista päihdekyselyistä. Minun ei ole tarvinnut udella kyselyistä, vaan lapset ovat aina itse, kyselypäivän jälkeen tulleet luokseni ja aloittaneet keskustelun: ”Äiti, ARVAA, mitä meiltä kyseltiin koulussa…”
Kyse on mitä ilmeisemmin THL:n koululaisten terveyskyselystä. Muistan itsekin vastaavan kouluajoilta.
Kyselytutkimusten psykologiaa
Kyselytutkimukset vaikuttavat pintapuolisesti ajateltuna loistavalta työkalulta. Niiden tarkoitus on saada dataa nuorten päihteidenkäytöstä. Tutkijat sitten tutkivat tätä dataa oman napanöyhtänsä sijaan ja tekevät johtopäätöksiä, joiden perusteella yhteiskunnan resursseja ohjataan erilaisiin toimiin. Loistavaa…
MUTTA MUTTA!
Kyselytutkimuksilla voidaan luoda mielikuvia ja ohjata ajattelua. Huonosti suunnitellulla kyselytutkimuksella pahennetaan tai luodaan ongelmia.
Minä väitän, että nämä surkeaa psykologista silmää käyttämällä tehdyt kouluterveyskyselyt ja päihdekyselyt saattavat hyvinkin lisätä nuorten päihteidenkäyttöä.
(Tämä tarkoittaa, että mittaaminen vaikuttaa mittaamisen kohteeseen – mikä on fysiikastakin tuttu ilmiö… Jos laitat mittarin veteen, mittarin lämpötila vaikuttaa väistämättä mitattavan veden lämpötilaan.)
Kysymyksen asettelu ohjaa ajattelua. Esimerkiksi, jos kysyt lapselta, onko ruoka hyvää, luot samalla vaihtoehdon, että ruoka voi myös olla pahaa.
Jos kysyt lapselta, jonka ei ole koskaan kuvitellutkaan alkoholin kuuluvan hänen elämään, että ”Joko olet maistanut alkoholia?”, ohjaat hänen ajatteluaan – tiedostamatta. Tämä ei tarkoita, että lapsi alkaisi heti kittaamaan pussikaljaa, mutta jollain tasolla ajatus, että alkoholia voi maistaa, on korkattu.
Miksi päihdetutkimukset kannustavat nuoria päihteiden käyttöön?
Kyselytutkimukset ovat sosiaalisia kokeiluita. Ne ovat vuorovaikutusta, ja vuorovaikutus vaikuttaa aina ihmiseen. Olen aiemmin puhunut neuvolan masennuskyselystä, jonka myös väitän lisäävän synnytyksen jälkeistä masennusta. Tämä ei ole vain minun keksimäni ilmiö.
Linköpingin yliopiston on tutkijat Anette Wickström and Kristin Zeiler selvittivät kyselytutkimusten vaikutusta nuoriin. He havaitsivat, että kyselytutkimusten kautta nuoret voivat luoda käsityksen siitä, millaista normaalin elämän pitäisi olla. Kyselyssä, jonka vaikutuksia tutkijat selvittivät, kartoitettiin muun muassa perheiden elintasoa. Osa nuorista koki kyselytutkimuksen jälkeen olevansa erilaisia – huonompi tai parempiosaisia – verrattuna muihin nuoriin. Kysymysten asettelun kautta luotiin ikään kuin normi, johon nuoret vertasivat itseään.
Totta kai sama psykologinen ilmiö pätee päihdekyselyihin! Sitä saat, mitä mittaat.
Muistan edelleen kirjaimellisesti oman kokemukseni THL:n Kouluterveuskyselystä kahdeksannelta luokalta. Päihdekyselyssä kysyttiin, ”Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti?”. Olin tuolloin jo maistanut alkoholia ja tuo ”tosi humala” alkoi mietityttää. Vastausvaihtoehdoista ensimmäisenä oli vastaus ”kerran viikossa tai useammin”.
Muistan, miten kyselyä täyttäessä mietin, olinko ollut ”tosi humalassa” vai en. Aloin miettiä, onko tosi humala, jokin määritelty asia. Oliko se nyt sitten kuitenkin jotain, mitä kannattaisi kokeilla? Ei se nyt aivan mahdottoman vaarallista voi olla, jos osa nuorista on ”tosi humalassa” useita kertoja viikossa.
Asia jäi todella mietityttämään. Ehkäpä tunsin jonkinlaista ulkopuolisuutta asian kanssa? Pari kuukautta myöhemmin selvitin, mikä tuo virallisen tahon markkinoima ”tosi humala” oli. Yök.
Uskon, että tässä touteutui sama ilmiö, jonka todistin ensimmäisellä luokalla.
Kuopiossa, Haapaniemen ala-asteella koulupäivä alkoi usein rehtorin aamunavauksella, joka kuului luokan kaiuttimista. Aamunavauksessa oli tärkeitä tiedotteita sekä toruja, jos koulussa oli ollut ilkivaltaa. Usein rehtori kertoi siitä, miten vessanpönttöstä oli vedetty sinne kuulumattomia asioita: kokonaisia vessapaperirullia, kirjoja, pipoja ja niin edelleen. Eräänä päivänä, kun edellisestä tiedotteesta oli jo aikaa, minun piti käydä vessassa tunnin aikana. Sain päähäni, että jonkunhan nämä ilkivallanteot pitää tehdä. Nyt oli minun vuoroni.
Otin naulakosta jonkun sisätossut ja vedin ne hämmentyneenä vessanpöntöstä. Toimin vastoin omaatuntoani ja ihmettelin koko sen ajan, miksi teen jotain näin typerää. En jäänyt kiinni, eikä rehtori ei koskaan tiedottanut asiasta aamunavauksessa.
THL, onko kyselytutkimusten vaikutuksista tieteellistä dataa?
THL ja muut lääketieteelliset toimijat väittävät usein toimivansa tutkimustiedon pohjalta. Haluaisin nyt nähdä tutkimukset, joissa osoitetaan koululaisten ja nuorten päihdekyselyiden hyödyt.
Olen aikalailla varma, että sellaisia ei ole. Ja olen myös aika varma, että päihdekyselyt normalisoivat päihteiden käyttöä ja sitä kautta jopa lisäävät sitä.
Huomasin, että nyt kyselyyn on lisätty tarkkoja kysymyksiä tupakkatuotteista. Oletko kokeillut sähkötupakkaa, makutupakoita (esim. hedelmämakuja) tai vesipiippua, eli shishaa? Uusien tupakkatuotteiden käyttö onkin yleistynyt nuorten keskuudessa paljastuu vuoden 2023 nuorten Kouluterveyskyselyssä. Mutta mikä jää mainitsematta, on että itse kysely on voinut vaikuttaa uusien tupakkatuotteiden käytön lisääntymiseen.
Tuote-ideoiden lisäksi kyselyyn osallistuva nuori saa myös hyviä vinkkejä, mistä alkoholi- ja tupakkatuotteita voi hankkia:
Eli jos lapsi haluaa kovasti Ruotsiin tai Viroon, ei kyse ole välttämättä kieli- ja kulttuurimatkasta…
Lopuksi muistutan, että osa nuorista voi vastata kyselyihin aivan läpällä.
Ja en sano, että datan kerääminen nuorten päihteidenkäytöstä kyselyiden muodossa pitäisi täysin lopettaa. Tiedonkeruu pitäisi vaan toteuttaa eri tavalla.
Jos nuorten päihdekyselyiden tavoite on lisätä hyvinvointia yhteiskunnassa, kyselytutkimuksella pitäisi olla kaksi tavoitetta:
- datan keruu nuorten asenteista liittyen päihteisiin – tämä datan keruu tulisi suorittaa niin, että mittaamisella vaikutetaan mahdollisimman vähän mittauksen kohteeseen
- päihteettömän elämän normalisointi
Toimittaja Jani Kaaro pohti Lääkärilehden mielipidekirjoituksessaan terveydenhuollon piilomotiiveja. Samaa motiivien tarkastelua tulisi tehdä myös nuorten Kouluterveyskyselyiden kohdalla.
PÄIVITYS: THL vastasi kyselyyni. Terveyskyselyiden vaikutuksesta nuorten asenteisiin alkoholia, päihteitä jne kohtaan EI OLE tutkimustietoa. THL siis suorittaa massiivisia operaatioita ilman tieteellisiä perusteita, vaikka on tieteellistä näyttöä siitä, että vastaavat kyselyt voivat vaikuttaa nuoriin haitallisesti.
