Tiedättekö kun pitkän työpäivän päätteeksi pääsee vihdoin kotiin. Laittaa pikana ruokaa. Kun on juuri ja juuri saanut syötettyä lapset, jo pitäisi taas lähteä ovesta ulos. Viime hetkellä sitä sitten päättää perua menon.
Nojatuoli ja tohvelit voittavat. Liian paljon hässäkkää lähteä kahden lapsen kanssa taas tarpomaan loskaan. Voisi katsoa vaikka leffan ja ei tehdä mitään.
Soitin jo kaverillekin, että kelpaisiko liput esitykseen.
Ja kahden minuutin päästä löysin taas voimani.
Takit kainaloon ja puhelu taksikeskukseen.
”Mennään sittenkin katsomaan hevosesitystä!”
Kannatti!
Jo alkujuonto sai kananlihalle: ”Hevosemme ovat maailmanluokan tähtiä. Ne nauttivat esiintymisestä ja rakastavat aplodeja. Aplodeeratkaa, pitäkää ääntä, tömistäkää jalkojanne!”
Kotimatkalla kysyin pojalta, mikä oli hienointa.
”No ne, starwars-limat, ponit, jättihampurilainen, meduusat, aasit, mies joka seiso hyppäävien hevosten selässä ja sitten vielä ne laserit!”’
Apassionata: Unelmien aikaa sisältää muun muassa edellämainittuja.
Nyt voisinkin laittaa yöppärin päälle.
Tässähän ehtii hyvin katsomaan toisen jakson Top of the Lake -sarjasta.
Öitä ja viikonloppua!
Share This
