Emätin surkastuu, kipulääkkeillä ei haittoja – Näin lääkärit mediassa laukovat

Lääkäri mediassa näyttää olevan kultakimpale niin uutismedialle kuin lääketeollisuudelle. Seuraan mielenkiinnolla terveydestä ja hyvinvoinnista kertovia uutisia. Näytän muutaman artikkelin, jotka pistivät silmään viime aikoina. 

Esimerkkejä lääkäreiden vaarallisista ja virheellisistä lausunnoista mediassa

Yksi räikemmistä tapauksista, joihin olen törmännyt viime aikoina oli tämä YLE:n kirjoittama juttu ”Moni nuukailee itsensä troppaamista, vaikka ei kannattaisi – kumosimme viisi väitettä kipulääkkeistä”, jonka aihe on särkylääkkeiden liian vähäinen käyttö (!?!). Yleisviesti artikkelissa on, että ota vaan rohkeasti särkylääkettä. Pureudutaampa artikkeliin.

Artikkelissa kerrotaan, että lääkäri ja proviisori ”tunnistavat alilääkitsemisen ilmiön”.

Alilääkitsemisen ilmiön tunnistavat Rauman Ensimmäisen Apteekin apteekkari, erikoisproviisori Päivi Mäkelä ja Paimion-Sauvon terveyskeskuksen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Juho Järvelin. Miksi kipulääkkeen ottamista jarrutellaan? Yksi syy voi olla, että monet nettiartikkelitkin muistuttavat, ettei itseään kannata lääkitä liikaa. Jollekin se tarkoittaa, ettei lääkkeitä käytä ollenkaan. Keräsimme ja kumosimme väitteitä, jotka vaikuttavat siihen, että kipulääkkeet jätetään väliin.

Ensinnäkin haluan kyseenalaistaa. Onko alilääkitsemisen ilmiö todellinen, vai onko artikkelin tekoon osallistuneilla jonkinlainen tarve ajatella, että olisi hyvä että yhä useampi käyttäisi särkylääkkeitä?

Vuonna 2013 YLE uutisoi, että särkylääkkeitä käytettiin jo tuolloin kolminkertaisesti siihen verrattuna, mitä ihmiset 1970-luvulla käyttivät. Vanhassa YLE:n artikkelin otsikossa kerrottiin, että suomalaiset suorastaan ”hotkivat” särkylääkkeitä. Viimeisen neljän vuoden aikana on tapahtunut erittäin jyrkkä nousu. Tilastot eivät siis tue väitettä alilääkitsemisen ilmiöstä. Särkylääkkeitä käytetään Suomessa enemmän kuin koskaan. 

Haluaisin nyt tietää tarkalleen, mihin YLEn artikkelissa ilmaistu ”alilääkitsemisen ilmiö” perustuu?

Ei ainakaan tilastoihin tai faktoihin.

Jatketaan artikkelin ruoppaamista. Artikkelissa sanotaan näin:

Lääke lievittää huonoa oloa. Se hoitaa oireita, esimerkiksi lihaskipua, päänsärkyä tai karheaa kurkkua, toteaa erikoislääkäri Juho Järvelin.

– Hoidollisesti kipulääke on tärkeää etenkin lapsille ja vanhuksille, joille flunssan oireet voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Siitä voi syntyä nestehukkaa.

Vaarakin vaanii. Liiasta lääkkeiden napsimisesta voi tulla muun muassa särkylääkepäänsärky.

– Liian runsaan käytön nyrkkisääntö on kolme päivää viikossa kolmen kuukauden ajan, Järvelin linjaa.

Oman tietämykseni mukaan särkylääke ei hoida oiretta, vaan estää kipusignaalin. Tulehduskipulääke voi hetkellisesti laskea tulehdusta, mutta varsinaista paranemista se ei edistä. No, tämä voi olla semantiikkaa. Mennään eteen päin.

Kipulääkkeiden haittoja kuvaillaan näin: ”Liiasta lääkkeiden napsimisesta voi tulla muun muassa särkylääkepäänsärky.” Alunperin artikkelissa ei ollut sanoja ”muun muassa”, vaan artikkelista sai käsityksen että ainoa haittavaikutus voisi olla ”lääkepäänsärky” – mikä ikinä se onkaan. Tämä on todella hämmentävää, sillä kaikkien särkylääkkeiden tuoteselosteissa on pitkät listat yleisiä ja harvinaisia haittavaikutuksia, joista osa on vaarallisia. Toimittaja lisäsi lauseeseen ilmaisun ”muun muassa” vasta tekemäni oikaisupyynnön jälkeen.

Alkuperäisessä jutussa luki lisäksi selkeällä suomen kielellä ”kipulääkkeestä ei ole haittaa” -väittämä, joka on selkeästi virheellinen ja haitallinen. Myös tämän kohdan toimittaja oikaisi pyynnöstäni tiuhan viestittelyn jälkeen.

Jutun kipulääkkeestä ei ole haittaa -lause on oikaistu 8.3.2024 kello 12.10 muotoon Kipulääkkeestä ei tavallisesti ole haittaa.

Mielestäni oikaistu lause ”Kipulääkkeestä ei tavallisesti ole haittaa” on edelleen todella, todella vastuutonta ja harhaanjohtavaa lääkeviestintää. Minun tulkintani Fimean ja Lääkäriliiton ohjeistuksista on, että riskit tulisi tuoda totuudenmukaisesti ilmi, eikä näin nyt tapahdu. Lause kipulääkkeestä ei tavallisesti ole haittaa on ympäripyöreä ilmaus. Särkylääkkeiden haitat tulevat ihan tavallisesta käytöstä. Vai tarkoitetaanko tällä, että haitat olisivat harvinaisia, mikä on valetta. Yliannostukset on sitten asia erikseen. Ihmettelen, miksi olen ainoa, joka on puuttunut asiaan. Eikö Lääkäriliitto tai Fimea seuraa lääkkeistä kertovia uutisia?

YLE:n artikkeli vähättelee törkeästi lääkkeiden mahdollisia ja yleisiäkin haittavaikutuksisa. YLEn omassa, aiemmin linkkaamassani artikkelissa vuodelta 2013 kerrotaan, että arviolta 300 suomalaista vuodessa kuolee tulehduskipulääkkeiden käytön takia. Ja näiden lääkkeiden käyttö on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa! Mikähän tilanne on nyt?

Kaiken huippu on tämä lääkärin heittämä nyrkkisääntö lääkkeiden sopivaan käyttöön.

”– Liian runsaan käytön nyrkkisääntö on kolme päivää viikossa kolmen kuukauden ajan, Järvelin linjaa.”

Siis anteeksi vaan, itse en ole ottanut yhden yhtä särkylääkettä yli 10 vuoteen. Jos minä alkaisin särkylääkekuurille ja pitäisin ylärajana tätä lääkärin ehdottamaa nyrkkisääntöä, veikkaan että olisin dialyysissä hyvin pian.

Kuka valvoo lääkeviestintää?

Lääkäriliitto ohjeistaa lääkäreitä viestinnässä. Fimea valvoo lääkemarkkinointia ja -viestintää. Markkinointiin pätevät selkeät säännöt, siksi lääkemainoksissa noudatetaan tiettyjä ohjeita ja usein mainoksessa viliseekin pieni präntti alareunassa.

Ongelma piilee siinä, että viestintään ei ole tarkkoja sääntöjä. Viestintää voivat olla esimerkiksi luennot tai haastattelut. Toisaalta, jos viestintä on yltiöpositiivista, eikö se silloin ole markkinointia? Entäpä jos lääkeyhtiö maksaa ”viestintää” harjoittavalle lääkärille luentopalkkioita? Onko kyse edelleen viestinnästä, vai lipsutaanko silloin markkinoinnin puolelle? 

Ja onhan Suomessa myös lääkelaki ja kuluttajasuojalaki, joiden pitäisi suitsia harhaanjohtavia väitteitä.

Lääkäriliitto ohjeistaa lääkäreitä julkisiin esiintymisiin näin:

Lääkärin julkisissa esiintymisissään antaman tiedon on oltava objektiivista ja tietoon perustuvaa. Käytettävät ilmaisut eivät saa luoda epärealistisia odotuksia potilaille jonkin hoidon, lääkkeen tai muun lääkinnällisen tuotteen toimivuudesta ja tehosta. Riskit ja mahdolliset haittavaikutukset on tuotava esiin totuudenmukaisesti.

Lääkkeiden markkinointia ja mainontaa säätelee ja valvoo Fimea.

Lääkelain mukaan lääkemarkkinoinnin on kannustettava lääkkeen asianmukaiseen käyttöön. Lääkkeiden markkinointi ei saa olla epäasiallista tai houkutella väestöä lääkkeen tarpeettomaan käyttöön.

Kun lääkäri puhuu lääkkeistä (positiiviseen sävyyn) mediassa ollaan kuitenkin harmaalla alueella. Viestintää ei välttämättä luokitella markkinoinniksi. Artikkeli, jota rapsuttelen seuraavaksi on mielestäni jo mainoksen puolella, vaikka kyse on artikkelista.

Lääkärit mediassa pelottelevat ja houkuttelevat lääkepurkille

Toinen asia, joka viime aikoina on kiinnittänyt huomioni on agressiivinen (piilo)mainonta liittyen vaihdevuosioireisiin käytettäviin hormonikorvaushoitoihin. Tämä Kotilieden artikkeli, jossa gynekologi laukoo hurjan väitteen sai jopa minut hetkellisesti hätkähtämään.  Enhän tietenkään halua että EMÄTTIMENI SURKASTUU. 

Lääkäri siis aivan pokkana kertoo, että jokaisen naisen emätin surkastuu ilman yksinkertaista ja HELPPOA hoitoa. Artikkelista käy ilmi, että yksinkertainen hoito on tietenkin paikallisestrogeeni, jota saa esimerkiksi voiteena, renkaana tai tablettina. Kätevää?

Surkastuuko pimppini kun vanhenen?

Artikkelin gyne ei sano, että emätin voi surkastua, tai että saattaa joillain surkastua. Lääkäri todellakin alleviivaa, että ilman paikallisestrogeeniä jokaisen naisen pimppara SURKASTUU. Tämä on mielestäni todella, todella harhaanjohtavaa ja lääkärin etiikan vastaista.

Se, että naisen emätin muuttuu iän myötä ei tarkoita että se surkastuu. Ei kai kukaan odota, että 90-vuotiaan naisen haaroväli on samanlainen kuin jonkun pornotähden, joka paukuttelee menemään päivittäin? Totta kai kehossa tapahtuu muutoksia iän myötä, mutta ei se hyvänen aika tarkoita, että emätin surkastuisi.

Mielestäni artikkeli kokonaisuutena on selkeää piilomainontaa, jolla ensin pelotellaan nainen kuoliaaksi ajatuksella, että pimpistä tulee rusina, ja sitten tarjotaan helppo, kiva, ja riskitön hoito, joka poistaa ongelman.

Lääkkeitä harhaanjohtavasti mainostavien lääkäreiden sidonnaisuudet esiin

Googlasin kyseisen lääkärin nimen ja huomasin, että hänhän on antanut lukuisia vastaavia haastatteluja, joissa ylistetään hormonikorvaushoitoja. Häntä ovat haastatelleet samasta aiheesta, eli estrogeenikorvaushoidon ylivoimaisuudesta ainakin Anna-lehti, YLE, Iltalehti, MTV3 Uutiset (Aikamoinen otsikko tässäkin: ”Gynekologi: Vaihdevuosioireisiin on vain yksi tehokas hoito”), Hyvä terveys, Helsingin Sanomat (tämä on tosin mielipidekirjoitus), Seura, Eeva, Apteekkilehti ja Apu, vain muutamia mainitakseni. Useat näistä lehdistä olivat julkaisseet vieläpä useita artikkeleita samasta aiheesta saman lääkärin kanssa.

Yllätytkö jos kerron, että nopea haku tuotti tiedon, että kyseinen läääkäri ON SAANUT LUENTOPALKKIOITA KOLMELTA lääkefirmalta, jotka valmistavat estrogeenivalmisteita ( Exeltis, Sandoz, Bayer). Tieto sidonnaisuuksista löytyy Turun yliopiston sivulta. LÄHDE Turun yliopisto. Eipä ole markkinointibudjetti mennyt lääkeyhtiöillä hukkaan!

Olisi hauska tietää, onko se nyt Leena vai lääketehdas, joka sanoo, että naisen emätin surkastuu ilman hormonikorvaushoitoa?

Googlaamalla ”emätin surkastuu” en löytänyt yhtään tieteellistä artikkelia aiheesta suomeksi. Toki emätin muuttuu iän myötä ja muuttuu käytön mukaan, mutta eikö se ole normaalia? Onhan lapsenkin emätin erilainen kuin aikuisen. Ei sitä muutosta silti pyritä lääkkeellisesti estämään.

(Itse en usko lainkaan siihen, että emätin surkastuisi vaihdevuosien aikana, jos pysyy henkisesti vireänä JA pitää huolta seksuaalienergiastaan. Tähän liittyy tietenkin omien naiseuteen ja seksuaalisuuteen liittyvien tiedostamattomien tunteiden, ydinuskomusten ja menneisyyden kokemusten käsittely. Tästä tulen kirjoittamaan pian!)

Valheellisia väitteitä hormonikorvaushoidoista

Jatketaan Kotivinkin rusinapimppiartikkelin ruotimista. Artikkelissa lääkäri Leena kertoo, että paikallisestrogeenin käyttö on ensinnäkin välttämätöntä ja toiseksi riskitöntä, sillä tuote ei imeydy elimistöön…

Jos varsinkin yhdyntäseksiä haluaa harrastaa, paikallisen estrogeenin käyttö on viimeistään kuukautisten loputtua melko lailla välttämätöntä. Sitä saa puikkona, tablettina, voiteena ja emätinrenkaana, joista osa on käsikauppatavaraa, osa reseptivalmisteita. Käyttö on käytännössä riskitöntä, koska paikallisestrogeeni ei imeydy muuhun elimistöön eikä vaikuta päänuppiin, vaan toimii nimensä mukaisesti paikallisesti.  LÄHDE: Gynekologi Leena Väisälä, Kotivinkki

En ole koskaan kuullut riskittömistä lääkkeistä. Kummasti myös paikallisestrogeenien lääkevalmistajat kertovat, että tuote imeytyy ”vähäisissä määrin” elimistöön. Kuitenkin tuoteseloste paljastaa, että tuotteella on haittavaikutuksia, jotka minun, maallikon silmin, viittaavat siihen, että tuote imeytyy elimistöön. (Itselläni on kosmetiikkafirma. Sen kautta tiedän jotain iholle ja limakalvoille laitettavista asioista. Iholle laitetut kosmetiikkauotteet imeytyvät verenkiertoon.)

Lainaus Vagifem-emätinpuikon tuoteselosteesta:

Seuraavista sairauksista on ilmoitettu useammin verenkierrossa kulkevia hormonikorvaushoitolääkkeitä käyttäviltä naisilta kuin naisilta, jotka eivät käytä hormonikorvauslääkkeitä. Emättimensisäisesti käytettävien valmisteiden, kuten Vagifem^®-valmisteen, yhteydessä nämä riskit ovat kuitenkin pienemmät: munasarjasyöpä, laskimoveritulppa jaloissa tai keuhkoissa (laskimotromboembolia), aivohalvaus, mahdollinen muistin heikkeneminen, jos hormonikorvaushoito on aloitettu yli 65-vuotiaana.

Lisäksi listassa on mainittu, että päänsärky ja vatsakipu ovat yleisiä paikallisestrogeenin haittavaikutuksia. Ei kuulosta kovin paikalliselta, sillä tuotetta ei tietääkseni laiteta päähän tai vatsaan. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Haittoja myös lemmikeille, lapsille ja puolisolle sekä ympäristölle

Estrogeenikorvaushoidon haittavaikutukset eivät rajoitu naiseen itseensä. Myös läheiset lapset, puoliso ja lemmikit voivat altistua estrogeenille ja kokea haittoja. Esimerkiksi lapsen tai lemmikin nännit saattavat turvota. Näkymättömiä vaikutuksia emme voi kuin arvailla. Paikallisestrogeenit valuvat suoraan vedenpuhdistamon läpi ympäristöön ja siellä esimerkiksi kalat ja muut vesieliöt saattavat vaihtaa sukupuolta altistuttuaan naisten hormonikorvaushoidoille.

Estrogeenikorvaushoitoa suositellaan sillä verukkeella, että naisten seksielämä voisi jatkua vaihdevuosien aikana ja yli ”normaalisti”. Mutta onko kukaan tullut ajatelleeksi, mitä miehen keho sanoo siitä, että penis käy lääkevoiteen avulla estrogeenikyllästetyssä emättimessä?

Ei ihme, jos mies masentuu, menettää seksuaaliset halunsa tai pyöristyy seurauksena jatkuvasta estrogeenialtistuksesta. No, onhan tähänkin vastaus – miesten oma hormonikorvaushoito. Väitän, että syy miesten lisääntyneeseen vaihdevuosioireiluun on puolisoiden estrogeenihoidoissa. Kun mies altistuu jatkuvasti ulkoisille hormoneille, oma tuotanto häiriintyy. TÄMÄ on aihe, josta pitäisi puhua mediassa! Toimittajat, huhuu!

Tästä voit lukea hormonikorvaushoitojen vaikutuksista lapsiin ja lemmikkeihin.
Miesten altistumisesta hormonikorvaushoitojen estrogeenille seksin kautta voit lukea tästä.

Onko vastuu medialla, toimittajalla vai lääkärillä joka antaa lausuntoja?

Edellisten esimerkkien perusteella minusta näyttää siltä, että lääkärit laukovat mediassa täysin perusteettomia, virheellisiä, haitallisia ja jopa vaarallisia väitteitä sairauksien hoidosta ja lääkkeistä sekä terveydestä. (En suostu luokittelemaan normaalia elämän siirtymävaihetta, kuten vaihdevuosia sairaudeksi.)

Itse olen ajatellut, että lääkäreillä on suuri vastuu sanomistaan ja tällaisia ei voisi päästä läpi. Lääkärin ammatti ja lääkeviestintä on tarkoin säädeltyä. Kuitenkin lehdissä, someartikkeleissa ja tv-ohjelmissakin näkee virheellisiä ja harhaanjohtavia väitteitä päivittäin.

Toisaalta, en tiedä kuinka paljon jutuissa on toimittajan värikynää. Itse olen haastateltavana huomannut, että jos haastattelijalle jää mielikuva tai olettamus siitä, mitä olen sanonut, tuota mielikuvaa voi olla äärimmäisen vaikea saada oikaistua lopullisesta artikkelista. Uskoisin, että lääkärit ja proviisorit kuitenkin tarkistavat jutut, joihin ovat antaneet haastatteluja ja osaavat käyttää auktorieteettiään sen verran, ettei toimittaja voisi jättää artikkeliin asiavirheitä tai selkeästi vaarallisia väitteitä.

Eli lääkärit, käykää ajatuksella läpi jutut, joihin olette antaneet haastatteluita!

Toimittajia suosittelen tekemään myös oman työnsä huolella, ja siihen kuuluu taustatyötä. Onko haastateltu lääkäri puolueellinen? Onko haastattelija saanut luentopalkkioita lääkeyhtiöiltä? Mitä haittavaikutuksia lääkkeillä on? Kuvaillaako lääkettä jutussa totuudenmukaisesti, vai kaunistellaanko sen vaikutuksia jostain syystä? Mitä vaihtoehtoja lääkkeille on? Ja mitä haittoja lääkkeet aiheuttavat luonnolle ja vesielöillle?

Nämä on tosi yksinkertaisia ja helppoja asioita selvittää. Itsekin löysin vastaukset näihin muutamalla klikkauksella, vaikka olen ihan amatööri.

Someinfluensserit lääkemalleina

Ihan oma aiheensa on sitten ei-asiantuntijat, kuten someinfluensserit, jotka kertovat lääkekokeiluistaan. Vaihdevuosihoitojaan ovat ”mainostaneet” viime aikoina useat sosiaalisen median influensserit. Esimerkiksi vaikka tässä alla olevassa somepostauksessa ei ole mainintaa kaupallisesta yhteistyöstä, esimerkiksi tästä postauksesta paistaa läpi aika vahvasti kaupallisuus…

View this post on Instagram

A post shared by Maria Veitola (@mariaveitola)

Minun näkemykseeni vaihdevuosista voi tutustua tästä somepostauksesta. Kirjoitan pian lisää aiheesta!
Mitä ajatuksia artikkeli herätti?
Voit kommentoida ihan sivun alaosassa.

View this post on Instagram

A post shared by Maria Nordin (@marianordin.freetoheal)