Olemme viettäneet ihanaa kesälomaa. Yksi kesän projekteista on ollut turhien haitallisten kemikaalien vähentäminen arjesta sekä etenkin ruokavaliosta edelleen.
Olen ennenkin kirjoittanut kouluruuan huonosta laadusta ja siitä, että se aiheuttaa paineita kotiruuan laadulle. Kesällä on ollut ihanaa tehdä perheelle superhyvää ja puhdasta ruokaa. Tarkoitan siis ruokaa, jossa ei ole turhia kasvinsuojeluaineita, tuotantolinjalta tai pakkauksista imeytyneitä aineita, kuten muovikemikaaleja.
Syömme siis enimmäkseen whole foodseja eli minun suomella kokonaista ruokaa. Kaupassa ostoskoriin kopsahtaa mukaani yleensä vain kokonaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Eineksiä, tahnoja, mössöjä, sooseja, palleroita, pulleroita, palasia, patukoita ynnä muita epämääräisen näköisiä asioita vältän. Pakastimesta otan silloin tällöin sulamaan yhden lihakimpaleen.
Sellaista ruuan pitää mielestäni olla: koskematonta, mahdollisimman vähän pakattua ja ”kokonaista”.
Kemikaalikriittinen kollegani Noora Shingler osallistui lastensa kanssa YLE:n ihmiskokeeseen, jossa tutkittiin kolmen perheen ftalaatti- ja Bisfenoli-A-pitoisuudet virtsasta (tämä juttu kannattaa ehdottomasti lukea!). Vaikka Noora on hyvin kriittinen, niin pitoisuudet olivat keskitasoa, lukuunottamatta lapsen BPA-pitoisuutta ja Nooran erään ftalaatin määrää. Ne olivat huomattavan korkeat!
Kemikaalikriittisyys ei siis näkynyt ainakaan tässä tutkimuksessa lainkaan.
Tulos hämmentää minua tosi paljon! En tunne Nooraa hyvin, mutta olen saanut kuvan, että elämme ehkä suurin piirtein samanlaista elämäntapaa turhien kemikaalien välttelyn osalta. Tosin Instakuvien perusteella Noora kyllä syö kaikenlaisia prosessoituja superfoodeja sekä käyttää luonnonkosmetiikkaa.
Eroamme myös siinä, että hän ei tietääkseni ole sairastunut sisäilmasta. Itse olen herkistynyt huonolle sisäilmalle, ja saan nopeasti oireita, jos rakennuksessa on käytetty muovikemikaaleja sisältäviä rakennusmateriaaleja (maaleja, tasoitteita, betonia, mikrosementtiä, muovimattoja, askeläänieristeitä ym).
Ehkä tämä on onni onnettomuudessa! Ainakin sisäilman muovikemikaalien osalta osaan suojella itseäni! Olisi todella, todella kiinnostavaa mittauttaa nämä samat pitoisuudet meidän perheeltä sekä perheeltä, joka asuu muovimattoasunnossa ja käyttää paljon tavanomaista kosmetiikkaa, hajustettuja pesu- ja siivousaineita sekä syö eineksiä ja lääkkeitä.
Enkä ole edes niin varma, että mekään suoriutuisimme ”puhtain paperein”. Olen aika varma, että esimerkiksi öljyt, joita käytän ruuan laitossa, sisältävät aivan taatusti ftalaatteja. Ja muovisella näppäimistöllähän minä tässä kirjoitan. Ja kyllä, lapsilla on muovisia leluja.
Olen kesällä ruokaa laittaessani pohtinut paljon ruuan prosessointia. Rasvaiset maitotuotteet ovat tiedetysti ftalaattipitoisin ruoka-aine. Ylen tutkimuksesta voikin tehdä kiinnostavan havainnon: maaseudulla asuvalla miehellä oli virtsassaan eniten ftalaatteja! Ftalaatteja on esimerkiksi puutarhaletkuissa ja jopa maitoletkuissa, joita pitkin maito kulkee maitokoneessa. Lisäksi olen pohtinut, voiko niistä valkoisista suurista rehupaaleista eli dinosauruksen munista irrota ftalaatteja nautojen ruokaan.
(On täysin naurettavaa, että jonkun pienen lastenlelun ftalaatteja rajoitetaan, mutta lapsi saattaa viettää päivänsä muovimaton päällä, jonka painosta jopa PUOLET voi olla ftalaattia, eli muovin pehmennintä.)
Ftalaatteja kookosöljyssä?
No, tämä ftalaattiasia jäi mietityttämään. Enimmäkseen käytän ruuanlaitossa oliiviöljyä, koska olen puoliksi espanjalainen. Mutta letut esimerkiksi paistan kookosöljyssä (pitääkin laittaa teille pian mun uusi resepti).
Kookosöljy valmistetaan varmaankin enimmäkseen Aasiassa. Todennäköisesti öljy kulkee tuotantolaitoksella useita kertoja pitkin letkuja ja päätyy kenties muoviseen säiliöön. Itse asiassa tuttu osasikin kertoa, että Suomeen kookosöljy tulee muoviämpäreissä, joista se sitten Suomessa kaadetaan lasipurkkiin.
Ftalaatteja kosmetiikasssa
Samoin kuin kookosöljy, myös kosmetiikka, olkoonkin luomua, valmistetaan teollisesti. En tiedä kosmetiikan valmistuksesta paljoakaan, mutta pidän mahdollisena, että myös kosmetiikan rasvaisiin tai happamiin ainesosiin tai alkoholeihin voi liueta kemikaaleja tuotantolaitoksella. Ja tietenkin myös pakkauksista.
Itse olen tullut päivä päivältä kosmetiikkakriittisemmäksi. Täytyy sanoa, että näiden tutkimustulosten jälkeen en koskisi yhteenkään kosmetiikkatuotteeseen pitkällä tikullakaan ennen kuin tuotteen ftalaatti- ja BPA-pitoisuudet on testattu. Oikeastaan olen sitä mieltä, että pitäisi säätää laki, joka velvoittaa valmistajat tutkimaan asian ja velvoittaa julkaisemaan tulokset kaikkien vapaasti tutkittaviksi.
Sama laki voisi päteä myös ruokiin ja rakennustarvikkeisiin.
Katso tänään telkkarista!
Noora ja THL:n johtava tutkija Hannu Kiviranta puivat tuloksia tänään A-studiossa. Ohjelman voi katsoa tästä klo 21 alkaen.
Meidän lapset lähti nyt yökylään. Minä yritän palata työihmiseksi ja yhdeksältä katson todellakin tuon pätkän. HUIIII!
1.8.2016
Illan A-studion pätkä kemikaaleista oli valitettavasti aika pettymys. Eikö Suomesta löydy asiantuntijaa joka uskaltaisi puhua selkeästi ja vaikka Jopa ottaa kantaa eikä suoltaa ympäripyöreää jargonia. Nooralle kiitos selkeydestä. Mutta olisi kyllä ollut hyvä jos testiperheiden joukossa olisi ollut sisäilmaoireileva muovimattoasunnossa asuva ”normipuolivalmisteperhe”. ? Ihan oma ilmaisu. Varsin selkeä ?
1.8.2016
Kesäloma ilman laitosruokaa. Oma vatsani voi hyvin. Ei ripulia, ei kipuja.
Lapseni paino on laskenut, hän ei ole iltapäivisin turvoksissa, eikä hänellä ole ilmavaivoja.
2.8.2016
Kyllä, sama juttu. Ajatelepa, mikä kustannus yhteiskunnalle näidenkin vatsavaivojen tutkiminen on… Kun ratkaisu voisi olla 50 senttiä koululounaseen / lapsi.
2.8.2016
Onko sulla jossain arkistossa erillinen postaus allergisista oireistasi? En äkkiseltään löytänyt. Ymmärtäisin helpommin miksi olet niin tarkka kaikessa.
2.8.2016
https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/elintarvikkeet/elintarvikkeiden_ja_talousveden_kemialliset_vaarat.pdf
Tästä Eviran julkaisusta saa mun mielestä hyvää tietoa elintarvikkeiden vierasaineista.
2.8.2016
Olen myös jo kauan miettinyt lukuisten muiden kemikaalien lisäksi noita ftalaatteja. Me itse kasvatamme nautakarjaa ja muita eläimiä ja olen myös miettinyt mitä kaikkea siitä heinäpaalien käärintämuovista irtoaa.. Olen myös tehnyt vuohenmaidosta juustoa ja tekovölineissä ei ole muovia. Paitsi kumihanskat, jota aloin miettimään ja sitten löysin ja tilasinkin ftalaatittomia kumihanskoja. Sitten piti miettiä juustolle pakkausta. Se olikin vaikeampaa löytää ”turvallinen” pakkaus
2.8.2016
Vau! Mielenkiintoista. Olisipa kiva tilata teiltä tuotteita, olen etsinyt pitkään tuottajaa, joka kiinnittäisi näihin asioihin huomiota. Oletko saanut mistään selville tietoa tuosta paalin muovilaadusta?
2.8.2016
Mitä olet muuten mieltä Annie Sloan-kalkkimaaleista? Niitä kun kovasti kehutaan ja sanotaan olevan myrkyttömiä ja turvallisia, mutta onkohan oikeasti ihan näin?
4.8.2016
Hei Maria. Minkälaista kosmetiikkaa käytät jos käytät?
14.8.2016
Hei MARIA! Kiitos sinulle näistä sivuista! Olet kyllä ihan paras. Itse olen lapseton, mutta en ymmärrä että ihmiset myrkyttää pyykinpesuainella ym. tuotteilla lapsiaan ja mahdollisesti aiheuttaa myöhemmällä iällä allergioita ym. Miksi ihmiset tarvitsevat hajuvesiä ym. en ymmärrä.
16.8.2016
Kiitos!
13.10.2016
Moikka Maria!
Itseäni kiinnostaisi tietää, että miksi mikrosementti saa sinut oireilemaan? Periaatteessahan mikrosementti on kuitenkin betonipohjaista, joskin saattaahan se lisäaineina tai pohjustusaineina sisältää muoviperäisiä aineita. Pinnan lakkauksen pitäisi kuitenkin muuttaa pinta vedenkestäväksi, joten oman järkeni mukaan pinnan ei pitäisi myöskään olla juurikaan hengittävä.
Itse vain huolestuin asiasta, koska meille asennettiin mikrosementti juuri remontoidun keittiön välitilaan eikä aikomukseni todellakaan ollut laittaa keittiöön mitään allergisoivaa.
6.12.2016
Laitan tähän oman pohdintani vaikka ei ihan tämän kuukauden ketju olekaan.
Eli mielestäni on järkyttävän iso riski muuttaa lasten, ihan vastasyntyneittenkin kanssa aivan uuteen taloon. Monesti talo on vielä keskeneräinenkin. Samoin jos tehdään vanhaan taloon remonttia. Siellä mahdollisesti asutaan remontin keskellä. Toisaalta onneksi on tullut asbestilaki joka remontin myötä pakottaa asukkaat pois, mutta mielestäni sinne ei pitäisi tulla heti takaisin kun remontti on valmis. Toisaalta ei ole varaa asua muuallakaan, ymmärrettävää. Jos ostaisin uuden asunnon aivan uudesta talosta en muuttaisi sinne varmaan muutamaan kuukauteen vaan antaisin haitallisten kemikaalien haihtua pois niin hyvin kuin se vaan on mahdollista. Veisin sinne ainoastaan viherkasveja jotka puhdistavat huoneilmaa.