Mutta yhteen asiaan emme voi vaikuttaa. Suomen talvessa jokainen vanhempi joutuu pukemaan lapsensa kiinassa valmistettuun muovipussiin.
Muovinpohjaisten materiaalien käyttö lasten talvivaatteiden materiaalina yleistyi ainoastaan siksi, että se on halpaa. Muovipussitalvihaalarien valmistaminen on kannattavaa yrityksille, mutta kalliiksi se tulee yhteiskunnalle. Keinokuidun ominaisuus on se, että sen saa helposti näyttämään ”tekniseltä” eli kalliilta, siihen on helppo tehdä outoja kuvioita ja sitten haalarin kaulukseen voikin niitata tärkeän näköisiä lappusia, joissa kerrotaan vaatteen uskomattomista ominaisuuksista. Haalarien mukana tulevan markkinointimateriaalin perusteella jokainen päiväkodin pihalla taapertava olisi varusteidensa puolesta valmis kuumatkalle tai vähintään retkelle Mount Everestille. Todellisuudessa muovi on halvin materiaali, mistä ulkoiluvaatteen voi tehdä ja siksi se on ainoa materiaali josta lasten ulkovaatteita tehdään. Lasten ulkovaattekaupoissa ostamme muovipussin ja maksamme laadun mielikuvasta.
Eniten minua harmittaa se, että suomalaiset lastenvaateyritykset ovat olleet esikuva lasten talvivaatemarkkinoilla maailmalla. Olemme vieneet ylpeinä maailmalle ajatusta, että on oikein kivaa ja käytännöllistä pukea lapsi talvisin halvalla Kiinassa tai muussa kaukomaassa valmistettuun muovipusssiin.
Moni brändi on varmasti ottanut mallia ajatellen, että kyllä Suomessa tiedetään miten lapset puetaan talvella. Lopputulos on, että kansainvälisilläkään lasten talvivaatemarkkinoilla ei ole enää mitään muuta kuin muovista vanua muovisen päälikerroksen ja muovivuoren välissä.
Lasten talvi- ja ulkovaatteet ovat ympäristöongelma
Pari vuotta sitten Kallaveden veden mikromuovipitoisuus yllätti tutkijat. Kallavesi on se kaunis Kuopiota ympäröivä vesistö, jonka näin lapsuudenkodin ikkunastani. Mutta mistä ihmeestä muovisaaste on päätynyt rakkaaseen Kallaveteen, jonka muistan niin puhtaana? Yksi syyllinen ovat vaatteemme, erityisesti talvivaatteemme ja tietenkin myös lasten talvivaatteet.
Muutama päivä sitten vuoden turhakkeeksi valittiin fleece-kangas, mutta yhtä hyvin ”palkinnon” olisi voinut antaa kaikille polyesterivaatteille yleensä.
”Vuositasolla polyesterivaatteiden pesussa irtoaa Suomessa 154 000 kiloa mikromuovia. Se tarkoittaa noin 100 biljoonaa kuitua, joista suurin osa saadaan puhdistettua jätevedenpuhdistamoilla niin, etteivät ne päädy vesistöihin. Valtaosa puhdistamoille jäävästä mikromuovista kulkeutuu puhdistamolietteen mukana pelloille tai viherrakennuskohteisiin. Sen määrästä ei vielä ole kattavia tutkimustuloksia. Vesistöihin muovista päätyy vain noin prosentti, mutta sekin tarkoittaa biljoonaa mikromuovihiukkasta, joiden ympäristövaikutuksia ei tarkoin tunneta.”
Harmillinen fakta on, että nekin mikromuovihiukkaset jotka jäävät kiinni jäteveden puhdistusprosessissa, päätyvät luontoon: tai siis pelloille ja viherrakennuskohteisiin. Kaiken järjen mukaan näistä molemmista sijoituskohteista mikromuovihiukkaset päätyvät vesistöön ja ravintoketjuun.
Tutustuin lukuisten lastenvaatemerkkien haalareiden valmistusmateriaaleihin ja kyllä, kaikki ovat 100% polyesteriä höystettynä erilaisilla muovipohjaisilla pinnoitteilla.
Väitän, että mikromuovia ympäristöön päästävät muovipussihaalarit eivät ole ympäristöongelma ainoastaan täällä Suomessa, missä haalareita pestään paljon. Uskon, että jos lähdetään tutkimaan vielä polyesterin valmistusta, voimme todeta, että se aiheuttaa ympäristöongelmia Kiinassa, ja kaikkialla siellä, missä sitä valmistetaan.
Polyesterin valmistus vaatii paljon vettä ja korkeita lämpötiloja ja energiaa. Vielä muutama vuosikymmen sitten polyesteritehtaiden työntekijöiden terveyskin oli vaarassa valmistuksessa käytettyjen kemikaalien takia. Nykyään menetelmät ovat sentään sillä osa-alueella kehittyneet, mutta ympäristöteoksi tai lottovoitoksi lähialueen asukkaille polyesteritehtaita ei varmasti kutsua.
Haalarihaaste yrityksille
Mitä voimme tehdä, kun vaihtoehtoja ei ole? Ensinnäkin, tärkein on että ei nyt koeta asiasta huonoa omatuntoa. Pakko muistuttaa tässä vaiheessa, että tämän tekstin ei ole tarkoitus syyllistää yhtään ketään, vaan ainoastaan saada aikaan korjausliike ja muutos parempaan. Mutta täytyy myöntää, että itsellänikin olo on huijattu ja se harmittaa. Jos jotain ilmiötä voi kuvata keisarin uusiksi vaatteiksi, niin ainakin muovipussihaalareita hehkuttaviin perhebloggaajiin tarinan juoni istuu.
Me vanhemmat emme voi tänään pukea lapsiamme mihinkään muuhun kuin muovipussiin. Emme voi tälle asialle mitään huomenna, emmekä ehkä vielä ensi talvenakaan (muotibisnes elää jo ensi talvea). Mutta jos saisimme aikaan haalarihaasten ja sen myötä näytettyä, että kysyntää luonnonmateriaaleista valmistetuille lasten talvihaalareille on, ehkä joku rohkea valmistaja lähtee kehittämään luonnonkuitupohjaista öljyvahakankaista mukavaa, hyvinleikattua haalaria, jossa olisi vielä kasvuvarakin ajateltu. Haalarin alle sopivia villahaalareita onneksi on jo tarjolla monellakin merkillä, mutta voisihan sitä samantien suunnitella talvivaatekokonaisuuden kerrastoineen!
Alle kommenttikenttään voi haastaa vaatebrändejä mukaan kehittämään muovitonta haalaria.
Onpa mielenkiintoista nähdä, mikä on ensimmäinen lastenvaateyritys, joka valmistaa muovittoman talvihaalarin. Toivon niin, että lapseni ovat vielä lapsia ennen kuin se tapahtuu. Haluan todellakin nähdä sen päivän, kun laitan lapset pulkkamäkeen 100% luonnonmateriaaleissa.
16.12.2017
Käsittääkseni mikromuovi irtautuu haalareista vain niiden pesun yhteydessä, eivätkä kaikki vanhemmat pese lastensa haalareita ollenkaan (osa tyyliin kerran puolessa vuodessa). Vai tarkoitatko, että mikromuovin palasia lähtee haalareista koko ajan? Se on harmillista, mutten pysty käsittämään, miten tämä olisi se ratkaiseva tekijä maailman pelastamisessa.
Ymmärrän siis kyllä pointtisi, mutta tuntuu, että vaikka tekisimme minkälaisia fiksuja valintoja elämämme aikana, tuodaan meille kuitenkin uusia, luonnolle haitallisia ratkaisuja (ja ihmisille _halpoja_ ratkaisuja, jotka ovat ratkaiseva tekijä nykymaailmassa, jossa köyhyys lisääntyy jatkuvalla syötöllä).
16.12.2017
Minäkin pesen haalarin vain kerran puolessa vuodessa. Eihän tämä olekaan ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Parempaan tulevaisuuteen tarvitaan monia tekoja ja uusia ratkaisuja ja keinokuiduista luopuminen tai edes vaihtoehtojen tarjoaminen on yksi niistä. Lisäksi kuten kirjoituksessa mainitsin, muovin valmistus on myös epäekologista. Lisäksi haalari menee usein kiertoon, ehkäpä seuraava käyttäjä peseekin haalaria kerran viikossa, vaikka itse olisit pessyt vain kerran puolessa vuodessa. Ja mikä tässä erityisesti ehkä ärsyttää on se valheellinen imago laadusta, mitä lastenvaatebrändit luovat, vaikka todellisuudessa vaatteet on valmistettu maailman halvimmista materiaaleista, maailman halvimmissa valmistusmaissa.
Ja vaikka mikromuovin irtoamista haalareista ei olla tutkittu käytön aikana, niin onhan täysin selvää, että kun haalari kuluu, niin ei se muovi mihinkään katoa, vaan hajoaa mikromuoviksi sinne pulkkamäkeen tai minne lie.
16.12.2017
Vaatte on mahdollista myös tehdä tai teettää juuri sellaisena ja siitä materiaalista kuin itse haluaa. Eli villaa ja nahkaa vaikka on kyllä mahdollista hyödyntää myös lasten pukeutumisessa, kunhan on valmis näkemään vaivaa ja/tai panostamaan ideologiaansa rahaa.
Hyvä huolehtiminen vaatteesta on avain sen pitkään ikään. Helppo tapa vaikuttaa on myös valita ulkovaatteisiin klassisia värejä ja malleja, jolloin ne eivät mene muodista tai ole jälleenmyytävissä stereotyyppisen ajatuksen mukaan vain toiselle sukupuolelle.
Ulkovaatteissakin kohtuus on paras säästökeino. Yksi haalari todennäköisesti riittää yhtä kokoa.
16.12.2017
Meillä 2-vuotias kulkee Disanan villahaalarissa (100% luomumerinovillaa). Alla tarpeen mukaan villaa ja silkkivillaa. Päälle tuulen- ja sateen suojaksi BUX kurahausut (100% luomupuuvillaa). Nyt vielä R-Collectionin takki, mutta seuraavaksi BUXin takki. Kivatilla on puuvillakuoria myös. En vaan pidä anorakkimallista. Buxit löytyy täältä. Kestää ihan kuralätäköitäkin. https://wind-wetter-zeug.de/kaufen/bux-hose/
17.12.2017
Kiitos hyvästä artikkelista! Muovista on syytä päästä eroon ja askel kerralla sen teemmekin. Uskon kuitenkin, että suurin ongelma on se, että jätevesilaitokset saavat LUVALLA dumpata muovivetensä ympäristöön!! Niinkuin ansiokkaasti toit esille. Tämä on se kohta mihin pitäisi ensisijaisesti puuttua, asettaa painetta ja tuoda asiaa julkiseen keskusteluun! Tässä voimme tehdä heti ison parranuksen. Luulen, että aika moni tämän tiedon saatuaan haluaa, että lietevedet, jotka ovat mikromuovilla kyllästettyjä ei enää dumpattaisi luontoon.
17.12.2017
Mikromuovi on iso ongelma, joka räjähtää käsiin vielä lähitulevaisuudessa. Monet esittää ratkaisuksi villaa, turkiksia ja nahkaa, mutta niiden tuotanto se vasta epäeettistä ja epäekologista onkin. Myös puuvillapelloille dumpataan aika suuret määrät glyfosaatteja ja muita myrkkyja. Hamppu ja pellava voisi olla hyviä vaihtoehtoja. Viekä parempi olis kun korjattaisiin rikkinäiset ja kierrätettäisiin vanhat olemassaolevat vaatteet tehokkaasti eikä ostettaisi enää uusia, niitä nimittäin menee kaatopaikoille tonneittain. Ja ennen kaikkea ei laskettaisi jätevesiä enään vesistöihin edes puhdistuksen jälkeen. Lääkejäämiä ja monia muita kemikaaleja ei myöskään osata puhdistaa kunnolla, miten voisikaan olla hyvä idea päästää jätevedet vesistöön, ehkä joku imeytyskaivo systeemi pitäisi olla myös jäteveden puhdistamoilla, vaaditaanhan mökkiläisiltäkin sellaiset.
17.12.2017
Suosittelen ottamaan selvää kunnolla asioista, ennenkuin julkaisee mutu-tietoa. Tätä samaa älyttömyyttä kuuluu valtakunnallisilta radiokanaviltakin, höpötellään aivan totuudenvastaisia asioita tietämättä mitään vaateteollisuuden prosesseista.
Puuvillan kasvatus, tuotanto ja värjäys ovat moninkertaisesti, siis aivan ehdottomasti epäekologisin tekstiilimateriaali. Vedenkulutus kasvatuksessa ja tuotannon eri vaiheissa on käsittämätön, ja tuotannollisesti kuluttaa joka vaiheessa enemmän energiaa kuin polyesterin valmistus. Aiheuttaa myös pahaa korroosiota ja viljelysmaiden pilaantumista.
Mikromuovia irtoaa tietyllä tavalla tehdystä polyestervaatteesta, esimerkkinä fleece, tai jotkut pinnoitteet. Useat niistä (pinnoitteista) ovat kuiteniin luonnontuotteista nanoteknologialla valmistettuja viimeistelyjä, jotka hajoavat luontaisesti. Muovisista pinnoitteista esim teflon on haitallinen ympäristölle.
Polyesterin kierrätysmahdollisuudet ovat nekin ekologisempia kulutukseltaan kuin luonnonmateriaalien kierrätys uudeksi kuiduksi ja vie paljon vähemmän sekä vettä, että energiaa, eikä rasita maaperää tai vesistöjä.
Tutkitaan ennenkuin hutkitaan, on epäeettistä ja epäekologista jakaa väärää tietoa totuutena.
17.12.2017
Niin kauan kun ihmiset ovat välinpitämättömiä eikä nää omaa nenäänsä pitemmälle, tällaisessa maailmassa eletään.
Kuten meidän jossain postauksessa kerran kirjoitimmekin, ihmisten pitää möhliä oikein kunnolla, ennenkuin tajutaan.
Tärkeästä aiheesta kirjoitit!
1.1.2018
Meillä nämä linkkien takaa löytyvät vaatteet käytössä, ihan Suomessa asutaan ja ikinä ei oo käytetty semmosia ulkovaatteita, joissa olisi muovia tmv. Lumessa, sateella yms myös:
http://ekotextil.fi/fi/vauvalle/housuja/huovutetut-henkselihousut-ekologista-villaa/
http://ekotextil.fi/fi/lapsille/pallysvaatteet/villainen-hupputakki-0/
https://www.kleineschobbejak.nl/c-3160233/wool-coats-winter/
https://www.sonntag-kidswear.de/kinderkleidung/hosen/hosen-wollwalk-gef%C3%BCttert/
https://wind-wetter-zeug.de/kaufen/bux-hose/
4.1.2018
Kiitos linkeistä! Toivottavasti löytyisi myös isoille lapsille sopivia!
15.1.2018
Pahimmat mikromuovin lähteet kuten fleecet voi myös pestä pesupussissa, joka estää muovin kulkeutumisen vesistöihin pesuveden mukana.
https://www.partioaitta.fi/guppyfriend-washing-bag
17.1.2018
Joo, olen tutustunut näihin. Itse pidän muovia ongelmana, meni se viemäriin tai ei. Eli mieluummin valitsen muovittoman vaihtoehdon alunalkaen. Eikä tuo haalari taida edes mahtua pussiin. Pussihan menee lopulta kuitenkin kaatopaikalle ja siitä luontoon…
7.3.2018
[…] tänä talvena joutunut tyytymään ahdistukseen lasten talvipukeutumisen osalta. Lapsille ei nimittäin ole tarjolla ulkoiluvaatteita, jotka eivät olisi 100% keinokuitua. Ainoastaan asusteissa on varaa valita: pipoissa, kaulureissa ja hanskoissa on tarjolla […]
10.2.2021
[…] kiloja muovijätettä ja vesistöjä rehevöittävää ulostetta. Vielä tänäkin syksynä itkin, kun en löytänyt lapsille ulkoiluvaatteita, jotka eivät sisältäisi muovia. Lapsuuden voimattomuus ja syyllisyys ympäristön pilaantumisesta on ollut mukanani tähän […]